KESKUSTELU

Se se määritelmä viime kädessä on, että on testi jonka nimi on älykkyystesti ja joka tuottaa tietyn vertailtavissa olevan pistemäärän, joka on älykkyys. Mielekkääksi tuollaisen inhimilliseen toiminnan skaalaan verrattuna äärimmäisen rajallisen testaamisen tekee se, että älykkyystestin tulokset korreloivat erityisesti keskitason tuntumassa, johon ylivoimainen valtaosa ihmisistä sijoittuu, varsin hyvin ihmisen menestystä elämässä ja kykyä selvitä tietynlaisista työtehtävistä. Ja toisaalta älykkystesti on halpa ja nopea tehdä, esimerkiksi koulutuksen ammatinvalinnassa tai työnhakutilanteessa.

Tämä on taas niitä tehtäviä, joissa on vähän lipsunut.
Tarkastelemme vain valittavia vaihtoehtoja.
Ylin rivi: A, F, H ovat samanlaisia. C ja G samanlaisia
Toinen rivi A ja B samanlaisia. E ja H samanlaisia
Kolmas rivi A ja F samanlaisia.
A yliedustettuna, valitaan A. Itse kysymystä ei tarvittu lainkaan, vaan vastaus löytyi tutkimalla vastausvaihtoehtoja. Aina tämä ei onnistu, mutta jos ei mitään muuta keksi voi tätäkin kokeilla.

Se se määritelmä viime kädessä on, että on testi jonka nimi on älykkyystesti ja joka tuottaa tietyn vertailtavissa olevan pistemäärän, joka on älykkyys. Mielekkääksi tuollaisen inhimilliseen toiminnan skaalaan verrattuna äärimmäisen rajallisen testaamisen tekee se, että älykkyystestin tulokset korreloivat erityisesti keskitason tuntumassa, johon ylivoimainen valtaosa ihmisistä sijoittuu, varsin hyvin ihmisen menestystä elämässä ja kykyä selvitä tietynlaisista työtehtävistä. Ja toisaalta älykkystesti on halpa ja nopea tehdä, esimerkiksi koulutuksen ammatinvalinnassa tai työnhakutilanteessa.

Ja nuo ylppäritehtävät korreloivat minkä kanssa?

Joo, kokeen takroitushan on laittaa koko kirjoittava ikäluokka samalla mitta-asteikolla paremmuusjärjestykseen. Siellä tietysti on helppoja sekä vaikeita tehtäviä. Kuinka muuten voitaisiin erotella huonoimmasta päästä kaikkein huonoimmat?

Itselläni muuten kävi aikanaan yo-kirjoituksissa todella ikävästi, kun noissa alkupään helpoissa tehtävissä tuli pilkkuvirhe ja vastaukseni heitti noin tuhatkertaisesti oikeasta. Kyse oli jostain isojen lukujen perättäisestä kerto- ja jakolaskusta, joka meni tietysti rutiinilla ja tarkastuskin samoin, mutta joku kilo tai mega oli siellä pielessä. Aihe ja vastaus ei ollut niin triviaali että kokoluokkaheitto olisi itsestäänselvästi paljastanut. Tuosta taisivat sitten rokottaa ainakin kaksi pistettä ja juuri sen verran jäi puuttumaan L:stä, joten sain vain E:n. Vastaavasti kokeen yhdeksännessä tehtävässä löysin kolmannen ratkaisutavan joka oli oikea ja tuotti oikean vastauksen. Yo-lautakunnan ohjepapereissa oli kaksi vaihtoehtoista ratkaisua tarkastajille mutta minulla siis oli ihan erilainen. Olin sen verran laiskotellut tunneilla etten osannut niitä virallisia ratkaisutapoja, vaan tein turhaa työtä jonkin verran. Sain tehtävästä täydet pojot.

Mutta siis juu, kyllä tuollaisilla helpoilla päättelytehtävilläkin roolinsa on. Niillä voi sekata huolellisuutta ja käytännön soveltamisjärkeä, siinä missä vaikeammissa tehtävissä pärjää usein jos tunnistaa sen, mitä ulkoaopittua menetelmää pitäisi mekaanisesti soveltaa. Toisaalta niillä voi myös erotella paskat sysipaskoista. YO-koehan on tarkoitettu noin puolelle ikäluokasta joten sen suorittaa melko kirjava sakki.

Jos haluaa kokonaisuudessaan haastavia kokeita, niin kannattaa kaivaa esim. teknillisten korkeakoulujen pääsykokeita esiin.

Miten määritellä älykkyys taustoista riippumattomasti? Mitä se on? Mitä kaikkea se sisältää?

Miten voidaan vertailla esim. suomalaisen peruskoululaisen ja amatsonin sademetsissä asuvan heimon älykkyyttä?

Vai voidaanko?

Kumpi on merkki suuremmasta älykkyydestä?

a) Juttelee niin älykkäitä ettei oman itsen lisäksi kukaan muu ymmärrä mistä kommenteissa on kysymys.

b) Muotoilee kommenttinsa niin että kuka tahansa, vähä-älyisimmätkin yksilöt mukaan lukien, pystyy helposti ymmärtämään mistä on kyse.