KESKUSTELU

Eh. Et ilmeisesti ole katsonut Alieneita, sanooko nimi Ellen Ripley mitään? Ja naiset eivät ole aina uskottavia (anti)sankareita, ehkä juuri siitä syystä että useissa sarjoissa ne on väkisin pistetty tähän rooliin. Monet käsikirjoittajat saattavat olla myös miehiä, heidän on helpompi samaistua miehen rooliin.

Se palvelisi ihmislajin selviytymistä?

Miksi ihmislajin pitäisi selviytyä jos elämä ei ole mielenkiintoista? Ilman tunteita elämän pitäisi varmaankin perustua älylliselle kanssakäymisille ja älyllisille haasteille, mutta mitä haastetta on siinä että kaikkien pitää olla toistensa kopioita ja minkäänlaista yksilöllisyyttä ei ole olemassakaan?

Kas, olinkin unohtanut Terry Gilliamin erinomaisen Brazil-leffan tuolta taaempaa kun luettelin minua viehättäneitä kurjaan tulevaisuuteen perustuvia leffoja... Varmaankin kaikki tämän sortimentin leffat kaatuvat hyvinkin helposti mahdottomuuteensa kun oikein vihaisella silmällä tuijotetaan läpi, mutta on maku-, tyyli- tai kykyasia kenen leffa silti viihdyttää.

Piru vie kun missasin, lempileffojani. Muistini ei tosiaan ole terässä, mutta herää tietysti kysymys pelastaako Ripley maailman kun viimeistään seuraavassa leffassa alienit tuhoavat ne joita hän yritti suojella. Ehkä siinä juuri onkin yksi niiden elokuvien viehätyksestä - en ole koskaan oikein osannut analysoida miksi pidän niistä (tai miksi alien-olentojen saapuminen Maahan tai niiden kanssa tappeleminen on ajoittain uniei aihe).

Onhan näitä vastahakoisia miessankareitakin. Useinhan se on suorastaan pakkorako että jonkun tyypin pitää tajuta oma erinomaisuutensa tai vähintäänkin osansa kärsivänä jeesuksena.

Star Trekin jossain jaksossa (vai elokuvassa) nainen taisi olla kuolemansairas, mutta hänet parannettiin nakkaamalla siihen siirtovehkeeseen jolla Scotty aina biimaa, ja ilmeisesti laitteeseen sitten syötettiin naisen DNA-koodi että se toimitti hänet terveenä perille.

Minkä vuoksi kuolemaa ei ole sitten kitketty kokonaan ST-maailmasta, kun jokainen voisi halutessaan hypätä siirtovärkillä terveeseen ja nuorempaan kehoon(sa)?

Pointti oli siinä, että nämä pomot eivät ottaneet sitä lääkettä. Siksi pomolla oli kultaiset koristeet, punaista silkkiä verhoina ja marmoripöytä. Epärehellisiä hallitsijoita.

Itse asiassa monet missaavat tämän jutun, Ellen teki niin "äijä"suorituksen, että kukaan ei tiedostanut sitä että hän on nainen. Kun asiasta mainitsee joskus ihmisille, niin menee vähän aikaan ennen kuin ihmiset oivaltavat asian: "Hitto vieköön, tuo pitää muuten paikkansa"

Echi kirjoitti:

Ei sillä, etteikö Sigourney Weaverissa olisi tiettyä hillittyä eleganssia, mutta itseäni ärsyttivät suunnattomasti Ellen Ripleyn ajoittaiset hysteria- ja raivokohtaukset.

Liekehtivä sikiö kirjoitti:

Elokuvahan oli puhdasta Spielbergiläistä kristillistä roskaa, jonka ainoa pelastus oli sympaattisen Tom Cruisen valitseminen pääosaan. Tämä pelastus on tosin verrattavissa siihen, että haisevan koiranpaskan päälle asetellaan kirsikka tarkoituksena tehdä tortusta hieman entistä houkuttelevampi.

Mistä päässäänkin aasinsiltoja pitkin erääseen tarinankerronnalliseen sudenkuoppaan: muutamia poikkeuksia lukuunottamatta elokuva on tuomittu epäonnistumaan, jos maailmanlaajuinen katastrofi yhdistettynä viihteen viralliseen onnelliseen loppuun yritetään ahtaa vajaaseen parituntiseen.

Horus kirjoitti:

Oman lisänsä floppiin antavat surkuhupaisat taistelukohtaukset piruetteineen ...

Jurassic Park -elokuvissa (ja kirjoissa myös) Velociraptorin nimellä kulkevat saurukset olivat itse asiassa Deinonychus antirrhopus -lajin mukaan mallinnettuja. Deinonychus oli suhteellisen vasta löytynyt dinosauruslaji ja se alun alkuaan luokiteltiin suurikokoiseksi velociraptor-lajiksi mutta myöhemmin tämä luokitus hylättiin. Kirjassa väitetään raptoreiden olevan nimenomaan lajia Velociraptor mongoliensis, joka on siis huomattavasti pienempi kuin kirjassa ja leffassa esiintyneet raptorit. Käsittääkseni Crichton joko suurensi perus-velociraptorin ihmisen kokoa vastaavaksi tai käytti mallina tuota vastalöytynyttä Deinonynchusta ja sen alkuperäistä luokitusta velociraptoreiden joukkoon ja erehtyi käyttämään Velociraptor mongoliensis -tieteellistä nimeä. Lisää tietoa löytyy Wikipediasta, muiden biologisten ongelmien ohessa.

Mä oon ihmetelly kun Star Trek Voyagerin toisella tuotantokaudella Neelix kuolee. Noh, eipä hätää, Kes herättää hänet henkiin. Kuitenkin toisen tuotantokauden lopussa ja kolmannella tuotantokaudella kuolee satunnaista ei-päähenkilömiehistöä. Miksi Kes ei herätä näitäkin henkiin? Ja varsinkin kun hän poistuu sarjasta vasta kolmannen tuotantokauden lopussa...

Star Trek Enterprisessä T'Pol suhtautuu vulcanuslaiseksi aivan liian tunteikkaasti hänen ja Tuckerin suhteeseen. Olkoonkin nuori vulcanuslainen...

Mielenkiintoisia on myös chimairat, joilla ei tunnu olevan lisääntymisvaikeuksia. Siellä ne neljännesklingonit vaan hiihtelee...

Ja mihin perustuu Star Trekien ovet kaikilla avaruusaluksilla. -asemilla ja planeetoilla? Ovi aukeaa aina kun sitä kohti kävellään. Okei. Mutta jos hahmo päättääkin ovella käännähtää sanomaan vielä jotain taakseen huoneeseen, ovi pysyy kiinni kunnes loppukeskustelu on ohi ja aukeaa sitten. Koskaan ne ei kävele sitä ovea päin paitsi jos sensorivika on oire jostain tuntemattomasta avaruusanomaliasta ja kohta on vaarassa myös elossapitojärjestelmä...

Näin voipi olla. Tosin 1. miesystäväni (en sano poika-, koska hän oli minua 10 v vanhempi) 80-luvun lopulla ekaa Alien-pätkää minulle videolta näyttäessään lässytti jotain Ripleyn riisuutumisesta. Minusta se oli erittäin epäoleellinen seikka koko elokuvan kannalta, ja ihmisethän nyt - kappas vain - tapaavat aina välillä riisuutua.

Mutta kaiken kaikkiaan Ripleyn naisellisuus on ikäänkuin eräänlaisen "kauhuarjen" sivuun työntämä seikka johon takertuminen on mielestäni naurettavaa. Kun tarpeeksi rankkoja kokemuksia tulee ja ihmisen on tehtävä mitä ihmisen on tehtävä, sukupuolesta houriminen on hullujen hommaa.

Tuosta Maailmojen sodasta senverran, että sehän on hyvä kirja ja kestänyt aikaa loistavasti. Tämä Cruisen elokuvaversio noudattelee kirjaa suurinpiirtein sinnepäin ja se vanha 50 luvun versio ehkä paremmin. Se vanha leffa oli parempi, mutta tämän uuden alienit esikuvalleen uskollisempia. Kirkuvat penikat eivät kuuluneet alkuperäiseen tarinaan. Sitä kuuluisaa radiokuunnelmaa en ikävä kyllä ole kuullut.

"Independence Day"-elokuvassa hyökkäävät hävittäjilla ilmakehässä killuvia lentäviä lautasia vastaan. Kas kun eivät alienit nousseet esim. 30 km korkeuteen niillä avaruusaluksillaan.

Samassa oli myös se kun kävivät panemassa tietokoneviiruksen alienien tietokoneeseen, ihan tosta vaan, tuntematta varsinaisesti koko systeemiä.

Myöskin oli samassa tämä "tahdistuspulssi", jota lähettivät radiotaajuudella kiihtyvään tahtiin ja tästä laskettiin koska hyökkäävät. Hmm, oisko toonkin voinu hoitaa tollanen porukka jolla oli mm. kehittyneet avaruusalukset, jotenkin toisin?

Yksi alieneista ottaa telepaattisen yhteyden presidentin mieleen, kaapatakseen tämän tahdon, tällöin presidentti lukeekin alienin mielestä koko kauhean maanvalloitussuunnitelman.

Kyllä tuo lienee kaikenkaikkiaan ärsyttävin scifi-leffa, jos sitä sellaiseksi voi sanoa.

Itselleni ehkäpä paras scifi on The Man from Earth. Surkeinta taas en osaa sanoa. Niitä on aivan liian paljon. Menee ehkä vähän offtopic, mutta päätin jotain positiivistakin mainita.

Solaris ?

Tämä mietityttää minua: useissa elokuvissa ja sarjoissa liikkuu "täysvarustuksessa" olevia sotilaita joiden toisen silmän edessä on joku ihmeellinen lätkä. Haluaisin tietää onko se olevinaan tähtäystä varten, onko se joku suurennuslasi, vai mikä ihme sen funktio on? Tuli mieleen katsoessani Salaisten kansioiden jaksoa First Person Shooter. Myös Star Trekin borgeilla taisi olla moinen.

Eikö kolmiulotteinen näkökyky häiriinny sitä että toisen silmän peittää joku lätkä? Vai otetaanko se lätkä aina välillä pois, eli käytetään tarpeen mukaan?

En pelaa (taistelu)pelejä joten en näistä kotkotuksista tiedä.