KESKUSTELU

Digikameroissa on optisen zoomin yksikkönä kerroin esim 3x optinen zoomi tai 5x optinen zoomi.

Miten tuon voi suhteuttaa perinteisen järjestelmäkameran zoomeihin?

Itselläni on:

18-55mm 1:3.5-5.6 merkinnällä varustettu, jossa merkintä Ø 58mm.

sekä

75-300mm 1:4-5,6

Mitä nuo merkinnät tarkoittavat?

Canonin vehkeitä.

Noista kun en ymmärrä yhtikäs mitään. Valovoimat sun muut.... miten niitä voi verrata?

Hankin joululahjakseni Canon EOS 350D:n, ja täytyypä todeta että filmikäyttöisen jälkeen on opettelemista. Kysymyksesi enteilee tuhansia muita, joten voisit vaivata itseäsi a)kuvaamalla, kokeilemalla ja harjoittelemalla b)käymällä Canonin kotisivuilla c)perehtymällä ihan valokuvaamisen perusteisiin tai d) katsomalla mitä kuvaamalla saat aikaiseksi.

R-kioskilta löytyy alan lehtiä ja netistä tietoa, jos itse kuvaaminen ja tulosten katsominen arveluttaa.

Se asia:

Digijärjestelmäkameroissa valoa vastaan ottava kenno on pienempi kuin perinteisen filmin pinta-ala, ja sitä varten on laskettu kertoimia, esim. joissakin digilaitteissa 18 mm vastaa filmin 24:ää, riippuen kennon koosta. Zoomeissa toimivat samat kertoimet. Ammattilaisrungoissa kennon koko vastaa filmin ruutua joten kertoimia ei tarvita.

Canonin kanssa on sitten oltava tarkkana, että erottaa EF- ja EF-S -objektiivit toisistaan. EF-S:n jos panee filmi -EOSin runkoon, tulee kallis remontti.

EDIT: valovoima vaihtuu kun polttoväli pitenee. Opettele perusteet ja laitteesi ominaisuudet. Valokuvaus on tekniikan, estetiikan ja runouden sekoitus, ja mielestäni ilman kaikkia noita elementtejä jotakin menee elämästä hukkaan.

49

Käyttää Sigman optiikkaa

EOS 350D on myös miun runkoni.

Perinteisessä valokuvauksessa, kun puhutaan kinofilmikoosta (negatiivi 24 x 36 mm), ns. normaaliobjektiivin polttoväli on n. 50 mm. Se vastaa suurinpiirtein ihmissilmän näkökulmaa. Sitä suurempia polttovälejä sanotaan teleobjektiiveiksi, pienempiä laajakulmiksi.

Digikameroissa toimii sama periaate. Mutta koska kuvakenno on pienempi (kuin 24 x 36 mm filmiruutu), samat polttovälilukemat eivät päde. Sekaannusten välttämiseksi (tai sen luomiseksi) digikameroissa ilmoitetaan usein xoomauskerroin esim. 4x, mikä tarkoittaa nelinkertaista suurennosta "normaalinäkymään". Joskus tämä ilmoitetaan myös verrattuna kinofilmipuolen polttoväleihin; esim. "vastaa 200 mm".

Digikameroiden digitaalinen zoomi on haista-paska-huijausta. Siinä vain osa kuvakennolle valottuneesta kuvasta säästetään ja suurennetaan. Se ei ole oikea zoomi, saman voi tehdä tietokoneellaan paremmin ja hallitummin. Käytä aina kameran asetuksissa parasta kuvanlaatua ilman digizoomia. Optinen zoomi onkin toinen juttu, se on rehellistä meininkiä.

Tuo esim. 3x Zoom tarkoittaa ihan yksinkertaista zoom objektiivin polttovälialueen laajuutta. Esim. jos zoom objektiivin polttovälialue on 18-72mm, niin kyseessä on 4x zoom objektiivi (4x18=72).

Merkintä Ø 58mm tarkoittaa objektiivin suodinkierteen halkaisijaa. Merkintä 18-55mm tarkoittaa polttovälialuetta (zoom objektiivi) ja ilmaisu 1:3.5-5.6 puolestaan valovoiman vaihteluväliä. Siis kyseisin objektiivin laajakulmapäässä (18mm) valovoima on 1:2.5 ja telepäässä (55mm) 1:5.6. Tuo valovoiman vaihteluväli ilmaistaan usein myös tyyliin f/3.5-5.6.

Koska digikameroiden kennot ovat yleensä pinempiä kuin perinteellinen 35mm filmin ruutu (kinofilmi), niin ei suoraan voi verrata digin ja kinofilmikameran polttovälialuetta toisiinsa, vaan on tiedettävä ns. polttovälikerroin. Esim EOS 350D polttovälikerroin lienee 1.6. Tällöin sen 18-55mm zoom objektiivi vastaa kinokameran noin 29-88mm objektiivia.

Täältä lisää tietoa:

http://www.pikseli.fi/digifaq/content.html

Sekoitat nyt zoomauskertoimen ja niin sanotun crop factorin. Tuossa Snautin viestissä asiat on selitetty oikein.




On, mutta siinäkin pitää huomioida muuttuvan polttovälin aiheuttama objektiivin monimutkainen rakenne, joka johtaa kalliiseen hintaan, heikkoon kuvanlaatuun ja pieneen valovoimaan. Pienikennoisilla digipokkareilla zoomeilla on kohtuullisia valovoimia, mutta järkkärizoomeilla on joko pieni valovoima tai kohtuullinen valovoima ja ruokoton hinta.

Hetkinen, tuon minäkin osasin laskea, että 55mm/18mm=3.0 eli vastannee 3x pokkarin optista zoomia.

Mutta 300mm/75mm=4 ?

Yritän vastata itse.

Onko 18 mm tuossa se "normaalinäkymä" ilman suurennoksia ja pidemmän zoomin "pokkarikerroin" pitäisi laskea

300mm/18mm = 16.66

Ja tuosta sitten sillä polttovälikertoimella 1.6 tulee n 10 x ?

Aivan oikein. Zoom-objektiivin teko on sitä haastavampaa, mitä suurempaa polttovälialuetta tavoitellaan. Objektiivissa on toista kymmentä linssiä, jotka liikkuvat useissa ryhmissä eri tavalla toistensa suhteen. Vielä vaikeammaksi homma käy, jos halutaan suuri aukko ja terävä piirto. Hyvälaatuisia objektiivejä, edes kalliita, ei ole yleensä kovin suurilla zoomauskertoimilla. Pienellä polttovälialueella kerroin on 2-3 ja isommilla ehkä hieman isompi. Piirroltaan ja valovoimaltaan kaikkein parhaat objektiivit ovat edelleen kiinteäpolttovälisiä.

Pokkareissa on pieni kenno, jonka ansiosta voidaan käyttää pientä (fyysiesti) aukkoa saman valovoima saamiseen. Vaadittava piirtolaatukaan ei ole yleensä järkkäritasolla. Kun kameroita vielä myydään ihmisille, jotka eivät rehellisesti sanoen ymmärrä valokuvaamisesta tuon taivaallista, vaan katsovat vaan markknamiesten keksimiä isoja lukuja, niin kiusaus tehdä suuri polttovälialue on suuri. Ja niitähän on, varmaan liki viiteentoista asti.

Saa järkkäreihinkin jotain 28-135 millisiä. On niilläkin paikkansa, mutta kun suuri osa järkkäreillä kuvaavista arvostaa enemmän hyvää kuvanlaatua tai valovoimaa (sekin on kyllä kovaa vauhtia muuttumassa, kun nykyään digijärkkäreitä myydään valokuvaharrastajien lisäksi tekniikkaleluharrastajille) eivätkä pidä objektiivin vaihtoa liian vaikeana, he käyttävät pienemmän polttovälialueen objektiivejä tai jopa kiinteäpolttovälisiä.

Leuan kannattaa harkita 50 mm f/1.8:n ostamista, se maksaa vain reilun satasen. Tai 35 millisen, jos ei lompakko ottanut liikaa stressiä noiden releiden ostosta, sellainen maksaa jotain 300 E ja sopii paremmin sisätiloihin. Kaikki eivät enää ole kiinnostuneita zoomikertoimista, kun huomaavat mitä tarkoittaa valovoima.

Sekoitat nyt zoomikertoimen ja sen polttovälikertoimen. Zoomikerroin, kuten sanottu, on objektiivin suurin polttoväli jaettuna pienimmällä. Se kertoo kuinka laajalla alueella polttoväliä voi muuttaa.


Polttovälikerroin (crop factor) liittyy objektiivin näkemään kuvakulmaan. Kulma riippuu objektiivin polttovälistä ja detektorin koosta. Perinteisesti detektorina on ollut 36*24 millin kokoinen filmiruutu. Valokuvaajat ovat oppineet, että sillä detektorin koolla tietyt polttovälit vastaavat tiettyä näkökentän laajuutta. Ennenkin on ollut eri kokoisia filmejä, mutta ne ovat lähinnä oleet ammattilaisten ja edistyneiden harrastajien juttuja. Heille ei ole tuottanut vaikeuksia ymmärtää polttovälin ja filminkoon yhteyttä.

Digikamerat ovat tehneet asiasta isomman ongelman. Niitä on erilaisilla kennoilla. Eräät kalliit ammattilaiskamerat käyttävät 36*24 millin kennoa, mutta yleensä kennot ovat pienempiä. Järkkäreissä, mm 350D:ssä, yleinen on kenno, jonka mitat on jaettu 1,6:lla. Pokkareissa on paljon tuotakin pienempiä kennoja.

Tarkastellaan nyt mitä tapahtuu, kun detektorin kokoa muutetaan jakamalla täyskoko 1,6:lla. Oletetaan ensin, että meillä on vaikka 50 millin objektiivi. Se piirtää kameran sisälle kuvan kohteesta. Jos meillä on pienempi kenno, se tallentaa vain osan kuvan keskeltä.

Polttovälin suurentaminen suurentaa kameran sisälle muodostuneen kuvan kokoa. 80 millin objektiivillä kuva on noin 1,6 kertainen 50 millisen kuvaan verrattuna. Jos vertaamme 80 millin objekitiivin täyskokokennolle tuottamaa kuvaa 50 millin 1,6 polttovälikertoimen kennolle tuottamaa kuvaa, huomataan että molemmissa tapauksiessa kennoille kuvautuu sama alue. Koska valokuvaajat ovat tottuneet ajattelemaan kuvautuvan alueen laajuutta polttovälein, sanotaan että pienellä kennolla on 1,6:n polttovälikerroin. Se siis tekee 50 millin objektiivillä kuvan alueelta, jonka täyskenno teksisi 80 millin objektiivillä.

Polttovälikerroin on siis kameran, tai täsmällisemmin detektorin, ominaisuus. Zoomauskerroin on taas objektiivin ominaisuus. Niillä ei ole tekemistä toistensa kanssa.

Kiitos Neutroni, nyt meni kukkakaaliin

Olen antanut itseni ymmärtää, että objektiivien todellisen zoomauksen saa kaavalla objektiivinmaxpituus / 50mm.

Jos 50mm on 1:1 niin silloin 300mm/50mm kuva on likimain 6x suurempi mitä silmä näkee (, tätä voi tietysti vielä passata croppikertoimella 1,6 josta saadaan 9,6x).

Noilla max/min kertoimilla ei minusta ole mitään merkitystä todellisen suurennoksen kanssa.

Parasta digijärkkärissä on se, että etsimestä näkee oikeasti, mitä kuvaa ja täsmälleen, mihin kuva tarkentuu. Ja tietty valovoima on ihan eriluokkaa, kuin pokkareissa.

Ja järkkärillä voi ottaa liikkuvasta kohteesta oikeasti kuvan, kun etsin toimii reaaliajassa, eikä lcd-etsimen viiveellä.

Tyytyväinen olen hankintaani ollut.

Kyllähän tuo EOS 350D hyvä kamera on mutta sen etsin saisi kyllä mielestäni olla hiukan valovoimaisempi ja nykyistä enemmän suurentava. Lisäksi etsimen kuva-ala jää hieman vajaaksi kennolle "tarttuvaan" nähden.

Tuo järkkärin valovoima on täysin riippuvainen siihen liitetystä objektiivista ja esim. Canon 350D:n ns. "kittiobjektiivi" EF-S 18-55mm ei kyllä missään suhteessa ole hääppöinen. Sen suurin aukko on vain f/3.5 ja muutenkin piirtojälki on heikko. Hyvä ensiobjektiivi kyseiseen kameraan on todellakin jo mainittu edullinen 50mm f/1.8.