KESKUSTELU

Tässä ilmiössä iriksen ei tarvitse olla keskellä silmää, eihän Mona Lisallakaan ole. Tietenkään illuusio ei säily loputtomiin ja katselukulman muuttuessa riittävästi myös havainnon tulkinta muuttuu. Kun kuva litistyy kylliksi, lakkaavat aivotkin hyväksymästä sitä hoikempana versiona. Kuten havaitsemisessa ja havaintojen tulkitsemisessa yleensä on tässäkin kysymys erilaisista jatkumoista joihin sisältyy vaihtelua riippuen mm. kuvasta, olosuhteista ja havaitsijasta itsestään.

Ainakin karikatyyrimäisillä puolipallosilmillä tuo toimii rajattuun katselukulmaan asti (esim. Paavo Pesusieni), mutta olisi kiinnostavaa saada nähdä esimerkki tällaisesta muotokuvasta, sillä ainakin minun on vaikea kuvitella kaksiulotteisessa ihmistä esittävässä muotokuvassa olevien kuoppasilmien näyttävän luonnolliselta kasvojen osalta. Selvästikin kolmiulotteisessa muotokuvassa (esim. käänteinen ontto reliefi) kuoppasilmätkin hyväksytään helposti kasvojen osaksi, mutta miten käynee silloin kun kasvot ovat kaksiulotteiset ja silminä kuopat?

Tässäkin asiassa on varmaan yksilöllisiä eroja, mutta illuusio toki katoaa kaikilta muiltakin havaitsijoilta kyllin suurilla katselukulmilla.

On kiinnostavaa, että kaikki visuaaliset illuusiot eivät vaikuta kaikkiin eivätkä kaikissa olosuhteissa. Esimerkiksi hollow mask-illuusio ei tutkitusti toimi THC:n vaikutuksen alaisena. Eikä kyseinen illuusio yleensä vaikuta skitsofreenikoihin, joita muutamat muutkaan optiset illuusiot eivät harhauta mm. Müller-Lyerin ja Poggendorffin illuusiot. Näissä illuusioissa siis ns. normaalit ihmiset näkevät harhoja, mutta skitsofreenikot havaitsevatkin todellisuuden sellaisena kuin se on.

Optical illusions 'may detect schizophrenia'
The Müller-Lyer illusion as a tool for schizophrenia screening
Understanding why patients with schizophrenia do not perceive the hollow-mask illusion using dynamic causal modelling.


Ja on erittäin hyvä kysymys kuinka paljon näkemästämme on opittua. Jo John Lockekin pohti Molyneuxin kysymystä: mitä syntymästään saakka sokea ihminen voisi hahmottaa jos yllättäen saisi näköaistin. Tapaukset joissa aikuiselle henkilölle on voitu palauttaa varhaislapsuudessa menetetty näköaisti osoittavat, että merkittävä osa itsestään selvältä tuntuvasta todellisuuden visuaalisesta hahmottamisesta on itse asiassa opittua. Mainitsemaasi kuutioon liittyen esimerkiksi Neckerin kuutio tai mahdoton kuutio eivät heille hahmotukaan ambivalentteina tai paradokseina kuten useimmille muille näkeville.

Näkönsä aikuisina takaisin saaneille Sidney Bradfordille ja Mike Maylle mm. seuraavat muille helpot opitut asiat olivat hyvin vaikeita tai mahdottomia:
- perspektiivin ja syvyyden hahmottaminen kaksiulotteisessa kuvassa
- korkeuden hahmottaminen (SB:n mielestä varpaat voivat ulottua maahan neljännestä kerroksestakin)
- syvyysnäön ongelmat (MM havaitsee poispäin kävelevän ihmisen kutistuvan, ei etääntyvän)
- kasvojen tunnistaminen (SB käsitti möykyn lääkärin kasvoiksi vain koska niistä kuului lääkärin ääni)
- eri ihmisten tunnistaminen kasvojen perusteella (oli SB:lle ylivoimaista, MM:lle hyvin vaikeaa sinnikkäästä opettelusta huolimatta)
- ilmeiden tunnistaminen (SB ei käsittänyt vaimonsa hymyä saati että se oli vaimo joka hymyili)
- esineiden ja geometristen muotojen tunnistaminen (SB tarvitsi kosketuksen avukseen hahmottaakseen esineitä)
- jne... pitkä lista kaikkea sellaista mitä useimmat näkevät pitävät itsestään selvänä

Saatuaan näkönsä takaisin SB menetti työkykynsä, pettyi visuaaliseen maailmaan ja sairastui vakavaan masennukseen johon menehtyi. Kaikista vaikeuksistaan huolimatta MM on sopeutunut paremmin näkemiseen. Kummastakin henkilöstä (+muistakin) löytyy luonnollisesti kuvauksia, muisteloita, dokkaria ja leffaa netin syövereistä vaikka googlettamalla. Ja koska nämä ovat kiinnostavia offtopic-juttuja, niin linkitän nyt sitten jotain tähänkin.

Bradfordiin tutustunut psykologi Richard Gregory tarinoi:
http://www.webofstories.com/play/17271
http://www.webofstories.com/play/17306
BBC:n radio-ohjelma Bradfordista ja näkemään oppimisesta:
http://www.bbc.co.uk/programmes/p009hr8s

Mike Mayn webbipäiväkirja kokemuksista näön palautumisen jälkeen 2000-2003:
http://web.archive.org/web/200404011927 ... ournal.htm

Well, surrealismin(kin) diggarina katsoisin että aina 100 x mieluummin Dalin räpellys kuin kusta, paskaa ja spermaa tehosekoittimessa pärisemässä. Sitä kun se nykytaide tuntuu olevan, nykyään.

Taisi olla Tieteen Kuvalehti josta taannoin tavailin että Mona Lisan hymyn syyksi arvellaan nyt lakkakerroksia. Näitä on 40 kpl ja ne jokainen on käsin taputeltu taulun päälle odottaen aina jokaisen kerroksen kuivuvan ensin ennen kuin lisätään uutta päälle, ja kun yhden kerroksen kuivuminen kesti kuukausia, niin olihan siinä sitä askarreltavaa kerrakseen.

***

Esoteerinen näkemys siitä miksi Mona Lisa voisi olla da Vinci itse olisi semmoinen että alkemiallisessa mielessä naiseuden ja miehuuden elementtien tulee yhtyä jotta saadaan aikaiseksi sitä mitä nyt sitten halutaankin, oli sitten täydellinen ihminen tahi viisasten kivi (joka jälkimmäinen saattaa olla sen täydellisen ihmisen symboli).

Italialainen taidehistorioitsija Carla Glori väittää selvittäneensä Leonardo da Vincin Mona Lisan henkilöllisyyden, kertovat brittilehdet.

Glori kertoo väitteistään tuoreessa kirjassaan.

Glorin mukaan Mona Lisa on nainen nimeltään Bianca Giovanna Sforza Bobbion kylästä Pohjois-Italiasta, Daily Mail kertoo.

UusiSuomi

Tutkija Silvano Vincetin tuore teoria liittyy suureen joukkoon arveluita, joita maailman ehkä kuuluisimmasta taulusta Mona Lisasta on esitetty. Vinceti nimittäin väittää, että Mona Lisan mallina on Leonardo da Vincin miespuolinen oppipoika, pitkäaikainen kumppani ja mahdollinen rakastaja.

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/108886-

On tunnistettu muuan taulu Leonardo da Vincin maalaukseksi:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201111 ... 4_ul.shtml