KESKUSTELU

Jokin tässä pahasti mättää. Ympärillämme velloo valtava tapahtumien kirjo eri aikasykleissä, elektroneista bakteereihin, bakteereista matoihin, ja madoista ihmisiin, eläimiin, puihin ja kaikkeen. Tähtien kuolinhuudoista synytyneeseen materiaan itseensä kohdistuva valtava paine selvittää oman olemassaolonsa alkuperä. Jokainen meistä on osa sitä kirjoa. Ja kotoisin samasta alkulähteestä, kaikesta eli ei mistään. Ja se, mikä on vialla, on suhtautuminen. Suhtautuminen itseensä suhteessa muuhun. Moni ei tunnu tajuavan sitä faktaa että koostumme kaikki samasta energiasta. Ja olemme samassa tilassa. Yhtä aikaa. Ja koemme tätä kaikkea yhdessä. Missä on se yhteyden tunne, kun omaisuupohatta pukee käteensä köyhän pikkutytön kutomat kettukäsineet? Missä on se yhteys, joka puuttuu esimerkiksi miehen ja naisen väliltä kun mies raiskaa naisen? Onko taloudellinen psykopatia verrattavissa rasistiseen ajatteluun? Joku tokaisee Texasissa: "Thank Jesus for this topic! Without it we would be not thinking of the truth in western countries!". Muualla sitä on jo mietitty, paljonkin. Olemassaoloa itseään. Sitä läsimainen kulttuuri pakoilee. Itseään peilin edessä. Näyttääkö se yhtä mukavalta kuin keski-ajan idylli? Näyttääkö kukaan meistä peilin edessä siltä, jota ihanteemme vastaavat?

************Suhtautuminen itseensä suhteessa muuhun.************
Jos ei suhtaudu oikein itseensä suhteessa muuhun olemassaolevaan, vajoaa joko egosentrisyyteen eli itsekeskeisyyteen, tai päinvastaisessa tapauksessa katoaa olemasta kokonaan, ollen vain muulle olevassaolevalle, vailla itseään. Mikä on se korrekti balanssi näiden kahden suhtautumistavan suhteen? Ollako vaiko eikö olla? Siinä vasta pulma...

************Olen*****************
Jos kerta olen, niin olen.

**********En ole************
Jos en ole, niin en ole.

**************Käytetäänkö minua?**********

************Käytänkö muita? ****************


Can't find out away from this mess, laulaa Pink Floyd.

Siinä vasta pohdittavaa...

Olemme vain hyväksikäytettyjä paskoja , jokka eivät ole mistään kotoisin !

Kyllä. Nautin kovasti raiskatuksi tulemisesta, onko tällöin kyseessä raiskaus?

Mikä yhdistäisi meitä jollain jumalallisella energiatasolla? Miksi yhdistäisi ja mitä merkitystä sillä on? Ei kai vaan taas ole ihmisen mystiikkahakuisuutta ilmassa. Kaikelle pitää löytää ihmeellinen merkitys, ja jos ei löydetä niin keksitään.

Jaa sitä on taas tajuntaa laajennettu. Tuntuuko nuo jutut yhtä nerokkailta selvinpäin?

Joskus toisinaan sitten taas toisinaan ei. Kyllä jokseenkin samalla tavalla koen yhteyttä kaiken välillä, individualismihan on se psykologinen muuri jolla kontrollifriikahtanut ihminen pyrkii hallitsemaan kaikkea ympärillään tapahtuvaa, siitäkin huolimatta että olemme pisaroita meressä.