KESKUSTELU

Ketjun tarkoituksena ei ole kannustaa itsemurhaan. Tarkoituksena on lähinnä pohtia asiaa siltä kannalta, että jos yhteiskunta esim. muuttuisi orjuuttavaksi ja kiduttavaksi teknofasistiseksi valtioksi, niin mikä tällaisessa äärimmäisen ahdistavassa skenaariossa olisi paras tapa poistua maailmasta?

Itse mietin, että jos olisi kaikki keinot käytössä, niin ottaisin ehkä ensin jotain opiaattia kuten heroiinia, ja sitten tunnottomana ja pelottomana ampuisin tai hirttäisin itseni. Mitä mieltä, toimisiko hyvin? Olisiko jokin toinen aine sittenkin parempi vai parempi ilman ainetta.

Toinen vaihtoehto olisi hiilidioksidilla tukehtuminen.

Mitä muille tulee mieleen?

Koniini on ihan hyvä aine tarkoitukseen, ensin halvaantuvat lihakset ja lopuksi hengitys lamaantuu, tajunta säilyy loppuun saakka.

Valmistaisin hiilimonoksidia. Varmaan kivuttomin tapa kuolla.

Nyt tässä kaivataan lähinnä sellaista käytännönläheistä otetta, joten lienee kannattaa kysyä niiltä jotka...ääh. Ehkä teoreettinen lähestymistapa on sittenkin parempi.

Onko se kivulias tai ahdistava? Kauheaahan se olisi, jos tulisi pakokauhu.

Typpeä huone täyteen. Täysin tuskaton poistuminen, kun happi loppuu. Ensin tulee euforinen olo ja sitten taju lähtee.

Eräskin muusikko hyppäsi kirkon tornista. Minusta ihan tyylikäs tapa.

Jaa'a. Saa olla melko paljon typpeä, että sillä ilmastoidussa huomeessa saa hengen pois. En tiedä sitten siitä euforiasta, luultavasti todella tuskainen kuolema.

Itse pyrkisin aiheuttamaan "WTF?!?"-hetkiä kuolinsyyntutkijoille. Siispä ikilegenda hukkumalla-hirteen-auto-onnettomuudessa on listan kärkisijoilla. Tietenkin voisi nielaista tyhjän ilmapallon josta lähtee ohut letku heliumsäiliöön, ja sitten vain hana kaakkoon. Jos hyvin kävisi, löytäisivät minut edelleen katonrajasta kellumasta. Kaikki "eksoottisia esineitä eksoottisissa ruumiinaukoissa muovipussi päässä komerossa"-ruumiit on jo nähty, luulisin että sille tielle ei muutoin kannattaisi lähteä. Jollei sitten niin että sisäistää jotain sellaista mikä näyttää tosi häröltä mahalaukussa tai vatsaontelossa tai peräsuolessa.

Nyt ei jaksa kehitellä makaabereja kuolintapoja. Suicide bunnies on mainio kokoelma sellaisiin.

Ratkaisu ei ole siinä että tappaa itsensä vaan oikein olisi se että lähtee sellaisesta yhteiskunnasta jossa ei kykene olemaan onnellinen.

Maailmassa on paljon onnellisuutta jaettavissa jos sitä osaa etsiä. Siitä kannattaa poistua sellaisesta ympäristöstä missä vain tuntee kipua. Elämä on ainutkertainen lyhyt kokemus josta kannattaa opetella nauttimaan.

Sen sijaan että poistaa itsensä tästä maailmasta kannattaa pakata vaikka rinkka ja lähteä tutkimaan Aasiaa tai toteuttaa muuta mielenkiintoista. Maailmassa riittää nähtävää. Sitä kokemusta tai ihan mitä vain kun vertaa kuolemaan ja ikuiseen tiedottomuuteen pitäisi tajuta se kontrasti mikä näiden välillä on. Elämä on arvokas asia ja ainoa asia mikä sinulla on eikä sitä voi verrata mihinkään.

Useat itsemurhaa yrittäneet ja jotka ovat käyneet lähempänä kuolemaa kuin selviytymistä ovat tajunneet sen ja jälkeenpäin näkevät elämänsä toisenlaisena joskin itsemurhasta selviytymiseen on mennyt useita vuosia ja muutenkin rankka kokemus. Systeemi pitäisi olla niin että asiat tajuaisi ilman sitä rankkaa vaihetta.

En tiedä, mutta jotenkin vain on jäänyt käsitys, että itsemurhaa yrittäneet on jokin legenda. Saa olla aikamoinen käsi, jos epäonnistuu hirttäytymisessä, auton kaasuttamisessa pakokaasulla, korkealta hyppäämisessä, vahvojen opiaattejen tai muun myrkyn tappavan annoksen nauttimisessa, kiväärillä suuhun ampumisessa, sulakkeettoman voimavirran saamisesta käsiin kiedoituista johtimista, rekkaa päin ajamisessa, junan eteen juoksemisessa, räjähteen räjäyttämisessa suussa, reisivaltimoiden ja kaulan viiltämisessä fileerausveitsellä, sillalta hyppäämisessä betoniporsas jalassa, itsensä ja talon velulusta bensiinillä ja sytyttämisestä tai vastaavasta. Jos ihminen oikeasti haluaa itsensä tappaa, niin hän myös siinä onnistuu. Kukaan itsensä tappanut ei luonnollisesti tule kertomaan oliko päätös oikea, vaan muut pistävät sanoja heidän suuhunsa. Kukaan ei selviä itsemurhasta. "Vain kuollut näkee sodan lopun"

Päähänampumisesta on moni selvinnyt (pää sattuu olemaan yllättävän kova. tosin ei ilman vakavia vaurioita ) eikä ranteet auki aina tapa. Hirttäytyminenkään ei aina onnistu jos materiaalit eivät ole tarpeeksi vahvoja.

On itsemurhayrityksistä monet selvinneet ja useat ovat asiasta puhuneetkin.

Itsemurhan ei tarvitse olla kivuton tai nopea. Jos hakee äärimmäistä kokemusta elämän loppuvaiheessa niin hankkiutuu sopivaan seuraan ja antaa hakata tai kiduttaa itsensä kuoliaaksi. Myös jokin yöllinen harhailu autotiellä voi jäädä viimeiseksi jännäksi lyhyeksi muistoksi. Itsekidutus ja siitä seurannut väistämätön kuolema tehnee vaikutuksen.

Sitä vaan, että loppu voi olla myös ruma. Minkälainen muiston sitä sitten haluaakaan löytäjilleen ja läheisilleen jättää. Paras metodi on makuasia.

Sanoinko jotain hyvästä ilmanvaihdosta? Tuohon kelpaa vaikka siivouskomero. Tai jos haluaa hifistellä, niin typpiletku suoraan kaasunaamariin.

Mutta joo, kaiken voi tehdä vaikeaksi, jos tuntee sellaiseen tarvetta.

Väärin. Et vaan tiennyt.