KESKUSTELU

CE-hyväksytti kirjoitti:
Miksi eivät tunnistaisi? Eriasia sitten, johtaako tämä itsereflektion seuraus toiminnan muutokseen.

_________________
"Kukaan ei ole täydellinen, patsi minä."

Paitsi jos se on geeneissä?

Peippo kirjoitti:
Kysymys ei ehkä ole näin yksinkertainen, kehitys kun ei tapahdu missään sosiaalisessa tyhjiössä. Tietysti tietynlainen hermoston toiminta korreloi tietynlaisen käyttäytymisen kanssa, mutta se, ovatko nämä suoraan redusoitavissa DNA-ketjujen nukleotidijärjestykseen onkin sitten toinen asia. Kyseessä intuitiivista pohdintaa, ei teoria tai hypoteesi.

Sosiopaatti-sana näyttäisi viittaavan sosiaalipsykologiaan, joten olettaisin, että tässä tapauksessa, tämän käsitteen yhteydessä tulisi taustatekijöitä hakea yksilön kehitysympäristöstä. Itse näkisin sosiopaatin - jota en itse ainakaan käytä psykopaatin synonyyminä - "vinoon kasvaneena" yksilönä, jonka toiminta yhteiskunnassa on "inhimillisen, humanistisen arvoperustan" vastaista.

_________________
"Kukaan ei ole täydellinen, patsi minä."

Sattui vaan silmään moinen topic.
Psykopaatti on eräissä ammateissa suorastaan etu.
Itse olen testannut satoja ihmisiä tarkastellen, ovatko sosiopaatteja vai psykopaatteja?
Kaikissa meissä on enemmän tai vähemmän psykopaatin oireita, mutta indeksin mennessä sosiopatian puolelle, on syytä herätä. Sosiopaatin paikka on vankilassa. Hyvä psykopaatti voi olla jopa menestyksellinen presidentti tai jopa kenraali.

Tuossa esimerkki oululaisen huoran tyttärestä, joka sosiopaattina ehti tappaa vain 8 miestä.
Nainen tuomittiin kuolemaan Yhdysvalloissa.

http://2.bp.blogspot.com/_Qzd9HIsRWeA/S ... N-igE4/s40

_________________
Juha Janhunen: The most prospective Para-Uralic entity would for many reasons appear to be Yukaghir (Yukaghiric), and the arguments in favour of a Uralo-Yukaghiric affinity (on which cf., e.g., Rédei 1999), cannot completely be dismissed.

Eivät välttämättä tunnista, itsereflektio voi olla olemattakin.



Tässä menevät termit vähän vinoon ja uuteen järjestykseen.

_________________
Mulgeron

Tein kerran perstuntumalla parista varsin ärsyttävästä tyypistä listan ja näytin psykologian opelle. Opella kesti noin 3 sekuntia sanoa että "tämähän on selvä psykopaatti".

Koko perhe on samanlaista paskaa, mutta äijän tunsin henkilökohtaisesti.

Ei mitään turvallisuudenkäsitystä, kerran oli lähellä ettei posauttanut kiväärillä meikäläistä jalkaan, sorat lensivät maasta naamalle. Kaahaa kaikilla moottorikäyttöisillä vehkeillä kuin sekopää.

Kaikki on aina muiden syytä. Jos joku muu on tehnyt jotakin niin syyllistämisen, pätemisen ja todistamisen tarve on ääretön ja lähes pakonomainen, mutta jos äijä itse on tehnyt jotakin, kuuluu vain "pyh" ja häiskä katoaa leikkimään maanteiden ritaria.

Äärimmäisen impulsiivinen ja aggressiivinen äijä.

Krooninen paskanpuhuja, selän takana puhuja ja lipevä ja nuoleskeleva aina tilanteen tullen. Pari kertaa meinannut kirjaimellisesti tulla päälle joko nyrkein tai kättäpidemmin välinein kun olen hänen valheitaan oikonut.

Ilmeisesti koko paskasakissa vallitsee äärimmäisen voimakas narsistinen ilmapiiri, koska vanhemmat spoilaavat pentujaan jatkuvasti paremmiksi yli-ihmisiksi kuin ketkään muut maailmassa ja auta armias jos joku heille menee sanomaan että heidän lapsensa olisivat tehneet jotakin --> oikeudessa tapaatte.

Äijällä on pakonomainen tarve ärsyttää ja keksiä kaikenlaisia juonia muiden päiden menoksi. Tähän liittyy myös jatkuva tarve tehdä jotakin, ei voi olla hetkeäkään paikallaan tylsistymättä.

Minäminäminä. Samaa paskaa kuin narsismi.

Loiseläjä. Käyttää muita häikäilemättömästi hyväkseen.

Minua häiskä vihaa koska olen kautta historian aina "joutunut" oikomaan hänen paskapuheitaan ja psykopaatti pyrkii tuhoamaan sellaiset ihmiset joita hän ei pysty taivuttamaan valtaansa tai hyödyntämään muuten.

_________________

Olen määritellyt sosiopaatiksi kaksi elämäni varrella kohtaamaani naista sen vuoksi että he ovat olleet sellaisia "prinsessa"-tyyppisiä naisia joiden koko elämä pyörii heidän oman napansa ympäri ja he odottivat että niin pitäisi muidenkin pyöriä. Ihminen voi olla narsisti niinkin ettei hän erikoisemmin häiritse muita ja kiusaa muita, itsekin miellän itseni narsistiseksi (en kuitenkaan tyylipuhtaasti narsistiksi). Silloin sitä on vaan helvetin kiinnostunut kaikesta omassa itsessään ilmenevästä, mutta ei sitä kokoajan odota että kaikki kaikkialla ovat aivan ooh ja aah kun Minä se tässä käyskentelen heidän keskuudessaan jumalaisine olemuksineni.

Narsisti-sosiopaatti ei voi sietää sekuntiakaan sitä että ilmenee että joku ihminen esim. viihtyykin paremmin jonkun toisen seurassa kuin hänen seurassaan. Narsistin live show in action vaatii kaikki mahdolliset katselijat, vaikka sitten aivan mitättömätkin tapaukset joiden mielipiteellä ei varsinaisesti ole yhtikäs mitään merkitystä. (Voin itse kertoa että omeganaaraan ominaisuudessa en voinut, enkä voi vieläkään käsittää että mitä ihmettä juuri minulta saadulla huomiolla & palvonnalla joku perkeleen Kuningatar tekee, mutta niin kai vaan tekee kun se lipitys olisi ollut niin kovin toivottua ja tärkeää...)

Mutta jos nyt unohdetaan se narsisti, niin sosiopaatti-nimikkeen paiskaan sellaiselle ihmiselle joka on erittäin tunneälykäs ja kääntää tämän tunneälynsä muita ihmisiä vastaan. En mahda sille mitään että ajattelen tämän asian kokoajan käytännön tasolta itse tuollaisten tyyppien tulilinjalle osuneena, eli lähden vertailussani siitä että itse olen aika tunneälytön ja tämän vuoksi ero noihin tapaamiini yli-ihmisiin tai supernaisiin olikin niin huikaiseva.

Ehkä olen tehnyt virheen kun olen yrittänyt selvittää että mikä minussa oli niin erityistä että piti nujertaa; juttuhan ei välttämättä liity mitenkään minuun vaan siihen että sosiopaatin pitää nujertaa kaikki kaikkialla. Tai sitten nämä pari kohtaamaani - ihmeen paljon toisiaan muistuttanutta (tosin ammattialakin oli täsmälleen sama ja itseasiassa asemakin) - eivät ehkä sittenkään olleen vielä sosiopatian huippuja ja täten heidän oli tyytyminen ihan onnettomien tolvanoiden kiusaamiseen.

Täydellinen sosiopaatti, oikein stara, olisi varmaan "lahjakas herra Ripley"? Semmoinen tyyppi ei enää vaivautuisi karkeloimaan jokaikisen juntin kanssa, vaan keskittyisi tasoisiinsa kohteisiin.

Ymmärrän kyllä että jos huomaa ihmisten kotkotukset ja kokee olevansa niistä irrallinen, voi alkaa miettiä että olenko itse sosiopaatti. Olen itsekin pelännyt sellaista että senkö takia jotkut aivan ihme tyypit tulevat kimppuun että tunnistavat minussa kaltaisensa vähän kuin nupullaan, ja haluavat niistää kukinnon äkkiä pois ettei tule kilpailijoita? Mutta enköhän ole liian homssantuu kehittymään sosiopaatiksi. Ja liian levoton keskittymään niihin kieroihin koukkuihin joita soskun pitää harrastaa. Ja kertakaikkiaan olen kiinnostuneempi ihmisistä tutkimus- kuin rääkkäyskohteena - vai onko sekin sosiopatiaa? Että ylipäätään ajattelee että ihmisiä voi tutkia? Noh, eihän tässä jouda tekemään edes sitä kun pitää pälättää niin paljon itsestään > narsistinen.

Kannattaa lopettaa tuollaisen psykologian opiskelu. Eli jätä Hamilon blogi lukematta.

Et sinä voi ola mikään sosiopaatti/psykopaatti jos sinä itse niin luulet sitä olevasi. Sosiopaatti/psykopaatti ei itse kykene tunnistmaan itseään häiriintyneeksi millään lailla.

Sosiopaatti/psykopaatti luetaan persoonallisuushäiriöihin, niihin pahimman laatuisiin. Yleisesti sosiopaatti ja psykopaatti käsistystä käytetään synonyymeinä, koska ei tiedetä että onko kyse samasta vaiko eri ilmiöstä.

Narsismista on tullut aiheetta synonyymi pahuudelle, vaikka se on täysin normaalin ja terveeen ihmisen piirre. Jokaisen ihmisen pitäisi tajuta, ettei kannata tulla toimeen täysin itsenäisesti ilman muita ihmisiä, etenkin lapsien olisi hyvä tietää tämä asia, koska heitä yritetään usein itsenäistää aivan liian varhain. Psykopaattien kotiolot ovatkin olleet järjestään liian vaativia ja vastuuta antavaa vapaakasvatusta, jossa ei ole sijaa näyttää omaa heikkouttaan tai avuntarvetta. Liian aikaisella ja ikään nähden haastavalla vastuunjaolla ihmiselle vastuusta muodostuu valtava vuori, jota ei halua enää kohdata. Ihmisestä kasvaa sellainen kuin mihin hänet kasvatetaan ja myöhemmin vanhoja opittuja selvitymiskeinoja ja uskomuksia on vaikea muuttaa.

Mitä tulee sitten tähän itse perinnölliseen tunteettomuuteen, niin mielestäni erilaisuus on vahvuutta. Siinä missä ensimmäinen ihminen on hyvä rauhan aikana, kun taas toinen pysyy kylmähermoisena äärimmäisissäkin kriiseissä. Jokainen varmasti tietää, että sairaanhoitajina ja muissa avustustöissä on kaikki empaattisemmat ihmiset. Poliiseina, palomiehinä, upseereina, opettajina, tuomareina, vanginvartioina ja ruumiinavaajina toimivat kylmäpäisemmät henkilöt, joille ei herää yhtä paljon empatiaa toista ihmistä kohtaan. Mielestäni molemmille (kärjistetysti) ihmistyypille on tarvetta, kunhan vain moraali on kohdallaan ja he tavoittelevat yleisesti hyväksi hyväksttyjä arvoja. Ihmisten omien aivojen käyttäminenkin ja asioiden punninta omassa mielessään on myöskin plussaa, etteivät olisi niin helposti manipuloitavissa tai tulisi vääriä tulkintoja.

_________________
Olet uskovainen tai et: Kirkko on vallanhimoisten järjestö, mistä sinä et hyödy.
Kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luopuminen.
ÄO >135

Taidatpa olla ihan normaali neuroottiinen ihminen; kaikki ihmiset omaavat neuroottisia piirteitä. Sinulla on vaan hieman huono itsetunto ja ehkä olet taipuvainen liialliseen itsetutkiskeluunkin. Vaikuttaa kuin omaisit herkän omantunnonkin, eikä kivikovan kuten sosiopaatit/psykopaatit. Kaikille persoonallisuushäiriöisille yhteistä on myös patologinen narsisismi. Sinulla näyttää olevan terveen narsisismin piirteitä ihan selvästikkin. Itsetuntemuksen kehittämsiessä ei sinnänsä ole mitään vikaa mutta liiallinen itensä tutkiminen ja analysointi, varsinkin nuorella iällä saattaa olla haitallistakin. Sitä kun löytää itsestään vaikka mitä sairauksia ja tauteja kun alkaa tutkiskella liikaa. Minun neuvo on että eikun ihmisten pariin ja nauttimaan elämästä!

Luuletko, että sosiopatia on elämäntapavalinta?



Maailma olisi paljon parempi paikka, jos tuo mainitsemasi asia olisi totta.

Insuliinimyrkytyksistä syytetty sairaanhoitaja on todettu syylliseksi Tampereen käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden välituomion mukaan 27-vuotias nainen pisti viime vuonna insuliinia kahteen ihmiseen, joista toinen kuoli.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/oikeus-katsoi-insuliinisurmista-syytetyn-syylliseksi/290466



Personaallisuus ja ihmiset ovat yleensä moniulotteisempia, jotta niitä voitaisiin pelkistää tälla tavalla kahteen ryhmään.

Jopas on harhaanjohtavaa määrittelyä jos luulette että älykkyys nivoutuu jotenkin sosiopatiaan. Ei nimittäin liity.

Älykkyyttä tungetaan ominaisuudeksi ihan turhaan kun se ei liity sen koommin sukupuolisuuteen eikä ainakaan minun tietoni mukaan edes mihinkään neurologiseen poikkeavuuteen. En tiedä myöskään mitään persoonallisuushäiriötä, jonka ominaispiirre olis korkea älykkyysosamäärä.

Se että joittenkin mensan testien mukaisesti osaa järjestää nopeesti jotain "palapelejä", tai muistaa pitkiä numerosarjoja, tai että ylipäätään on nokkela, ei nuo tarkoita että olis sosiaalisesti taitava tai älykäs missään muussa..
Tai sitten niin että vasta sit voi olla mainittavasti älykäs jos voi laskelmoida oman käyttäytymisensä niin että on itse harmoniassa muiden kanssa niin että saa parhaan edun kaikesta huolimatta siitä että muutkin hyötyvät.

Sukupuolisesta älykkyydestä saan erityisesti nyppylöitä naispuolisena joka päihitän miehiä älyllisesti mennen tullen vaikka olen kykyprofiililtani epätasainen, työmuisti ei toimi ja muitakin autisminkirjon oireita on.
Lapsena ja nuorena minäkin olin kait ns. sosiopaatti. Aspergeroireinen on aina itsekeskeinen kun se on oleellinen osa oireilua ja itsekeskeisyys on vahva perusta itsekkyydelle jos sitä jokin vahvistaa. Minä olin kuopus ja siten sosiaalinen asemani ruokki itsessäni piirrettä että opin saamaan periksi ties mitä ja luistamaan kuin koira veräjästä.

Nyttemmin aikuisena olen kuitenkin päässyt ruotimaan ja anlysoimaan erittäinkin tarkasti omaakin luonnevikaisuuttani ja mahdollisia persoonallisuuteni häiriöitä. Itseä on turvallista analysoida kun siinä ei loukkaa muita. Toki joku toinen as-oireinen voi suuttua mutta en piittaa.. hm.. tekeekö se minusta rehellisen ja rohkean vaiko sosiopaatin?

Itte ymmärrän sosiopaattisuuden sellaiseksi ilmiöksi että taudin kantaja on niin itseensä käpertynyt ja itsekäs itsekeskeisyydessään ettei ajattele muiden etua, vain omaansa.

Juuri tuosta syystä se diagnoosi on olemassakin.
Jos niin ei olisi, miksi sellaista diagnoosia edes olisi?

Sosiaalisesti vajavainen ja sosiaalisesti osaamaton.
Sitä on sosiopaatti.
Tunnusomaista on kyvyttömyys kuvitella itseään toisen asemaan. Usein kait niinkin (vaiko aina) että sosiopaatti on samalla myös kyvytön tunnistamaan kunnolla omia tuntemuksiaan.

Sosiaalinen oleminenhan on inhimillistä. Sosiaalisuus on tyypillistä kaikille nisäkkäille joille on kehittynyt yhteisiä selviytymistaitoja ja just siks kaikki epäsosiaalisuus on inhimillisesti luokiteltavissa haitoiksi jotka luokittuu myös sairauksiksi sitämukaa kun kipee ei itse kykene säätelemään haitallista käyttäytymistään kun ei tunnista itsessään vikaa.

Aito sosiopaatti ei oikeestaan voi kysellä onko hän sosiopaatti?
Taudinkuvaanhan kuuluu nimenomaan se ettei hän tunnista itsessään vikaa.
Se on nimenomaan tyypillistä että hänellä on vahva ja aukoton visio omasta itsestään prototyyppinä jollainen ihmisen pitää olla ja muut jotka poikkeavat siitä mitä hän on, ovat hänen mielestään vajavaisia ja viallisia. Huomioitavaa tuossa on se ettei hän omasta mielestään koskaan siis ole itse vajavainen tai virheellinen, vika on aina muissa.

Sairaudentunnottomuus on se tärkein oire mistä tunnistaa sosiopaatin.

Psykopaatista puhuttaessa kyseessä on jo enemmän vammainen jolta puuttuu tykkänään kyky suhteuttaa itseään inhimilliseksi olennoksi. Psykopaatti on erittäin julma kaikessa epäsosiaalisuudessaan.
Jotkut eläinkunnasta tutut pedot ravintoketjujensa huipuilta vaikuttavat psykopaateilta kun voivat tappaa jopa omat jälkeläisensä.. mutta niin kissapedot kuin karhut ja monet muut pedothan voi kuitenkin saalistaa yhdessä ja niitten väkivaltakäyttäytyminen liittyy aina joko lisääntymisen varmistamiseen, reviirin puolustamiseen, uuden reviirin valloittamiseen silloin kun vanhasta on ravinto loppunut tjms.

Huomioitavaa sosiopaattisuudessa ja psykopaattisuudessa on nimenomaan sosiaalinen kyvyttömyys.
Se ettei sairaudentunnottomalla ole mitään korrelaatiota oman inhimillisen sosiaalisuutensa ja muiden vastaavan välillä.

Tietääkseni on jo kyetty lääketieteellisesti tunnistamaan aivovaurioita joissa aivoissa on jotkut oleelliset kohdat "pimeenä", ne jotka säätelee sosiaalista kanssakäymistä, ns. empaattisuutta.
Pakosta siihen täytyy kait liittyä hormonitoiminta, erityisesti oksitosiinihormonin eritys.
Oksitosiinihormonillahan on raskauden ja synnytyksen säätelyn ohessa myös se ominaisuutensa että se säätelee sosiaalista olemista, kiintymystä omaan jälkeläiseen ja oksitosiinihormonia erittyy myös orgasmin yhteydessä ja siten se voi aiheuttaa myös kiintymyksen tunnetta intiimiläheisyyden aikana siihen joka on läsnä mielihyväkokemuksen aikana niin että hormonin alaisuudessa olevan aivoissa tapahtuu ehdollistuminen aistiärsykkeiden kautta läsnäolevan tilanteen näkyvään, kuuluvaan, tuoksuvaan, maistuvaan ja tuntuvaan aistittavissa olevaan?
Johdonmukaisesti ajatellen noin sen pitäis olla?

Tuo edellyttää kuitenkin sitä että aistijalla on aistit reilassa.
Siten ei voi olla ali- tai yliherkkyyttä?!
Esmes autismissa normina on aistiongelmat. On joko yli- tai aliherkkyyttä ja oleellista on aistien epäbalanssi.
Oman as-oireiluni tiedän sisältävän "sosiaalista ahdistusta".
Se pistää kyllä miettimään usein oman sosiaalisuuden laatua.
Palasin eilen sosiaalisesta joulunvietosta.
Kaikki läsnäolleet sellaisia läheisiä, joihin ei liity mitään epämiellyttävää, päinvastoin. Sain jopa "leacinlapsilta" aivan ihqun pikkulahjan, hopeareunaisen, punaisen, sydämenmuotoisen kaulariipuksen, joka symboloi tykkäämistä. Kukaan ei mitenkään viestittänyt yhtään mitään negatiivista. Oli erittäin kotoisaa porukassa jolla on tietyntyyppinen sisäpiirihuumori jne. mutta silti se kaikki, kait se paljous, hälinä ja hulina, ne stressaa kun pakosta joutuu pinnistelemään aistien kautta autonomisen reagoinnin hermostumista vastaan.

Tollasessa on kuitenkin huomioitavaa se että kokeentuu tarve päästä tilanteesta pois?! Esmes minä en käyttäydy niin että alkaisin hätistää muita pois tai että alkaisin motkottaa ja kurmuuttaa läsnäolijoita, syyttää itseni häirinnästä, tjms.
Johtopäätös: Sosiaalinen taju on ja siitä aiheutuu omaehtoinen tahto poistua tilanteesta.
Sosiopaatti tai psykopaatti kait hermostuu piittaamatta läsnäolijoista ja seurauksena on se "perhe, kirves, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe"..

Pahimmoillaan psykopaatti voi olla äärimmäisen tunnevammainen, kade, katkera, mustasukkainen, herkkähipiäinen loukkaantuja, joka keräilee ja tallettaa saamiaan ja usein ihan vasiten jopa paranoidisesti liioittelemiaan loukkauksia, jotka kohdistuvat vain häneen ja ainoastaan häneen. Hän on kyvytön ymmärtämään sitä että kaikki ihmiset - hän myös - ovat vajavaisia, virheitä tekeviä olentoja, joille on välttämätöntä antaa anteeksi mokia ja sählinkejä jotka on tahattomia.

Tuollainen on kuitenkin tyypillistä alkoholi- ja huumeongelmaisille ja varsin harvinaista niitten keskuudessa joilla ei ole mitään päihde- tms. ongelmia.
Hillitön kahvin kittaaminenkin, runsas tupakointikin taitaa vaikuttaa aistiherkkyyteen ja mikäli ihmiseltä puuttuu omakohtainen ymmärrys.. kyky havaita oman käyttäytymisensä muutoksia eri elämäntilanteissa (havaintokykyä/älyä/suhteellisuudentajua), hän voi ajautua tahattomasti jatkuvaan stressiin, joka laukaisee sosiopaattista käyttäytymistä.

Vertailukohdaksi saan taas autismioireilevan läheiseni, joka on lahkouskovaisena koukussa täsmällisesti suunniteltuun struktuuriin, jossa ei pääse pois sosiaalista painetta. Vähintään joka toinen päivä on pakko lukea raamattua yhdessä vähintään jonkun toisen kanssa tai sitten kiertää oveltaovelle niin että pääsee sen jonkun toisen kanssa saarnaamaan ulkoaoppimiaan mantroja tai sitten taas lukemaan niitä muualla hyvin tarkoin suunniteltuja tekstejä.
Se mikä itseni huomiota kiinnittää on tuossa nimenomaan autismioireisen ahdistumisherkkyys. Hänet "pakotetaan" kiristyksin, uhkailuin ja lahjuksin pysymään "valitsemallaan" tiellä (Tai käy niin helvetin huonosti ettei mitään rajaa! ). Ja niin hän sitten pakosta joutuu "nauttimaan" päänsä sisään kehittyvästä psykottisuudesta, joka vaihtelee pelonsekaisena neuroottisuutena kun stressi yltyy välillä sietämättömäksi.
Etenkin lapsuudessani koin perheessä tärkeässä roolissa olleen vanhemman stressaantuneisuuden eritäin voimakkaana silloin kun hän ajautui törmäyskurssille "maallisen järjestelmän puitteissa" suojanaan se "uskonto on ooppiumia kansalle" aivopesty fiktionsa, joka ei toiminutkaan käytännössä.

En ole kuitenkaan havainnut autisminkirjoisessa lähimmäisessäni/äitessäni varsinaista sosiopaattisuutta tai psykopaattisuutta kun hän on käynyt usein hulluuden partaalla hillitöntä kamppailua oman äidinrakkautensa ja muunkin lähimmäisen rakkautensa kanssa tuskaillen kykenemättä päästämään irti.
Jos kyseessä olis aitoa sosiopaattisuutta tai psykopaattisuutta hänellä ei olis kait edes tarvetta olla kontaktissa muihin kuin lahkolaisiin. Hänelle olis samantekevää miten "maallisen järjestelmän" uhrit voi ja pärjää.
Tuosta on helppoa tunnistaa syylliset ja syyttömät.

Jotkut perustaa lahkoja, järjestöjä uskomusten ja aatteiden tiimoille ja niitä perustaa joskus myös sosiopaatit ja psykopaatit, joilla on ideanaan vain hedonistinen omaneduntavoittelu.
Pontimena voi olla joku poikkeavuus.. tai siis niin että jos sosiopaatilla on itsekkeskeisyytensä + itsekkyytensä lisäksi taipumusta maniaan ja hän on lisäksi nokkela ja älykäs niin että oppii sosiaaliset käyttäytymissäännöt, osaa organisoida, laatia hyvän strategian ja struktuurin.. ja kaikki tuo tietenkin perustanaan agendana saada vain itselle hyötyä muista piittaamatta, silloin kyseessä on ns. kylmäverinen ja älykäs sosiopatia.

Huomioitavaa tuossa kuitenkin sitten se ettei kukaan sähläri, joka mieluiten viihtyy itsekseen ja karttelee muutenkin hälinää ja hulinaa oikein kait voi johdonmukaisesti ajatellen työntyä mihinkään olemaan läsnä sosiaalisesti.

Valtaosa sosiaalisesti ongelmoivista on syrjäänvetäytyviä itsekseen paasaajia jotka ei työnny mihinkään missä on enemmälti ihmisiä.
Oon tietenkin itteeni analysoinut, sitä kun oon välillä hillittömän puhelias ja nykyään netissä kirjoitan.. että täyttyykö mitkään sosiopaattisuuden tunnusmerkit just sen kautta että ikäänkuin ajattelen ääneen.. Enkä löydä tunnusmerkkejä siitä että voisin jotenkin hyötyä tästä kun en ole pyrkyri, en halua valtaa enkä kultaa ja ahdistun jos joudun hulinaan ja hälinään, yms.
Hyötyä itselleni saisin itsekkäästi paremmin kun kirjoittelisin wordpadiin. Kävisin vain lukemassa kirjoittaen harvakseltaan erittäin tarkoin punnittua ja laskelmoitua puhetta.

Se edellyttäis kuitenkin käytännössä neron aivoja, mahtavaa itsehillintää ja muita alffaominaisuuksia ja siten - niin paradoksaalista kuin se onkin - pahimmin sosiopaattisuuteen ja psykopaattisuuteen voi sairastua sellaiset ihmiset jotka päällisinpuolisin ovat ihan ok. Ulkoiset tunnusmerkit mistään vajavuudesta puuttuu mutta joku aivovaurio aiheuttaa kyvyttömyyttä toimia yhdessä niin että sosiopatiaan tai psykopatiaan ajautunut sais lopulta sitäkin hyötyä, joka automaattisesti lankeaa valtaosalle ihmisistä = aitoa sosiaalista kanssakäymistä niin että saa oman laskelmoimattomuutensa kuin myös muidenkin kautta satunnaista etua.
Toki siinä tulee myös satunnaisia haittoja välillä mutta yhdessä niistä on helpompaa selvitä kuin yksin.

Sosiopaatti on aina hyvin yksinäinen potiessaan vaivaansa.
Melkein aina kyse on siitä että mukana on alkoholi tai muita "nautintoaineita" joiden käyttö riistäytyy niin että vaivat muodostuu kemiallisesti.
On harvinaista että olis joku syntymävika aivoissa niin että sosiopaattisuus tai psykopaattisuus olis synnynnäistä. Altistavia tekijöitä toki on mutta ei siis mitään automaattia.

Sosiaalinen kuin myös ekonominen staus voi olla se altistava tekijä.
On ihan loogista se että ihmisen on vaikeaa luopua saavuttamistaan eduista. Jos ja kun joku syntyy olosuhteisiin joissa tottuu olemaan passattu ja kaikenmaailman hyvääkivaa tulee tuutin täydeltä niin se jos mikä altistaa ja se selittää tämänpäivän "isoja vauvoja", muka-aikuisia joille mikään ei riitä.
Ihmisenäoleminen on kuitenkin itsessäänkin jo ongelmallista kun vastaavasti kurjissa olosuhteissa vaanii vaarat ajautua päihteisiin lohtuna, pakona realismista, jokta toki vaanii yltäkylläistäkin jos kokeentuu eteä on kurjaa kun mikään ei riitä, jne.
Kukaan ei sinällään ole turvassa ihmisyydeltä johon liittyy "iso pää", se että ollaan niin pirun nokkelia ja käsistäkin käteviä. Osataan vaikka keittää pontikkaa ja valmistaa näppäriä tappovehkeitä, jotka onkin sit huono yhdistelmä.

Terve ihminen kyllä kipittää johonkin mielenterveystoimistoon tai nyyhkyttää yleislääkärille terveyskeskuksen arkivastaanotolla jos on äitynyt juhlapyhinä muita kurmuuttamaan joko selvinpäin tai kännissä. Tervepäinen tajuaa sairaudentunnossaan sen että itse tarvitsee myös apua eikä muut oo kaikkeen syyllisiä.

Sairaudentunnottomuus siis on selkein tunniste.

Ja siks minä en voi otaksua että kukaan aidosti sosiopaatti edes netissä pähkäilee olevansa sosiopaatti!

Julkinen itsekritiikki nyt kait lienee vihovviimeinen oire sosiopaattisuudesta?
Hyvä niin.

Toki.. voihan sitä paranoidisesti epäillä että kaikki on lopulta pelkkiä sosiopaatteja, kaikki feikkaa, kaikki on erehtymättömiä, täydellisiä neroja kykenemättä virhearvioihin, laskuvirheisiin, virhetulkintoihin, .......
Epäilempä kuitenkin että jos joku on jo noin kipee mieleltään niin miten hemmetissä sellainen selviytyy itsenäisesti ilman huoltajaa? Melki laitoskamaa jo jos siihen pisteeseen on päätynyt.

Toki voi jossakin erakkona kyyhöttää vaikka kellarissa pipo silmillä kaapit täynnä säilykkeitä mutta jonkun on kuitenkin pakko perushuoltoa tehdä.
Ostopalveluina onnistuu jos kyseessä on nero mutta voiko äärimmilleen paranoidisuuteen sairastunut nero olla tuottelias ja kyvykäs bisneksissään?

Howard Hughesista puhutaan että hän sairastui vakavaan paranoidisuuteen mutta ei ihme kun oli lento-onnettomuudessa, useimmissakin kait, ja se on ymmärrettävää, erittäin ymmärrettävää sitä kautta ja mukana voi olla vanhenemisenkin mukanaan tuomat kalkkeutumiset jos on vammautuessaan menettänyt liikuntakykyään, ties mitä.

Tekstisi on aika keskeneräisen oloista pohdikselua vilisten semmosia asioita joista voi pohtia että jos se on noin niin mites se sitten vois olla niin tai näin.

Narsismi on psykiatrinen määritelmä ja sillä tarkoitetaan pelkästään itsekeskeistä persoonallisuutta joka on lisäksi muista piittaamattomasti itsekäs.
Narsismi on selkeästi haitallinen ominaisuus ja siten se luokittuu myös epäterveeksi ilmiöksi.. Olletikin varsinaiseksi sairaudeksi se voi kuitenkin luokittua vasta sellaisten tutkimusten jälkeen joissa käy ilmi ettei sairas kykene säätelemään tautiaan.

Arkinen itsekkyys jota voidaan tahdonvaraisesti säädellä, se sisältää aina tajun siitä että ittekin tarvittee muitten apua ja niin terve ihminen ei ole sairaalloisen itsekäs.



Mitäköhän sinä oikeestaan koitat selittää?

Ihmisellähän on emootioksi kutsuttu perusta, joka sisältää aihiot niin suruille kuin iloille, kaikille tunteille eri asteissaan, voimakkuuksissaan, variaatioissaan..

Tuntemukset muodostuu siinä mekanismissa, jossa on mukana hermoradat ja välittäjäaineet ja ne on siis samaa systeemiä raajojen ääripäistä aivoihin, aistimuksista aivoihin ja siellä jos on joku "tunteettomus" niin se on kyllä paha puute eikä etu.

Et vissiinkään oikein edes ymmärrä mistä puhut? Et ehkä tunne ketään vakavasti aistiongelmaista tai sellaista jolla on joku välittäjäaineongelma, jotain vikaa siinä systeemissä, jonka kautta tuntemukset ja tunteet ilmaantuu.

Jos ihminen ei kykene tuntemaan surua, hänen on mahdotonta tuntea myös iloa! Jos ihminen ei tunne vihaa ei hän kykene tuntemaan myöskään rakkautta, jne.

Itsehillinnän, järkeilyn, meditoinnin tai kemiallisen avun kautta tunnereagoinnin voimakkuutta kyetään hillitsemään mutta että kukaan vois omaehtoisesti säädellä omaa emootiotaan tai että sen viallisuus olis joku etu.. se on kait vaan huonosti mietittyä tai asiantuntemattomuutta?

Kaikki tunteet pohjautuu samaan. Ne on ikäänkuin samaa. Yksilöllistä sitten on se että mitä kukin kulloinkin tuntee voimakkaammin. Yhtaikaa on vaikeaa tuntea sekä positiivista että negatiivista tunnetta. Ne vuorottelee ja siitä paljolti riippuu mitä yksilö tuntee, mitä hänen mielihyvä/pahakeskuksensa viestii. Aiheuttaako jokin miellyttävän tunteen vaiko epämiellyttävän.

Psyykkellä on suuri merkitys.
Senkin takana kyllä on ehdollistuminen johonkin vaikka jotakin infoa kromosomeissa kait onkin valmiina samoin kuin muitakin reflexejä.. niitä joista on käännös-sanojen kautta ollut jopa hirveetä haloota että voiko olla niitä peilisoluja..

Vastasyntynyt on ns. pihalla kuin lumiukko. Vaikka sen lykkäis jonkun sarjamurhaajamamman nisälle, niin se on nälissään niin tohkeissaan nisälle pääsystä tai tuttipullosta ettei se aisti mitään "murhaajuutta".. sikälimikäli joku narsisti/sosiopaatti/psykopaatti ylipäätään voi ottaa vauvan hellään otteeseen ilman vastenmielisyysreagointia rutistamatta vauvaa tuskasta huutavaksi tjms.
Ihan alussahan vauvan näkö ei kohdistu eikä muutkaan aistit ole vielä heti syntymän jälkeen kondiksessa ja vauva on todella avuton ja tyytyväinen siihen että ei ole nälkä, ei vilu, liian kuuma, ei nipistele vatsasta ruuansulatusvaivojen takia, eikä oo esmes kahvinvieroitusoireita, ei koliikkia, ei fas-oireilua tai jotakin muuta synnynnäistä vikaa.

Vauva on alussa kyvytön kontaktiin itsensä ulkopuolisten kanssa. Kun sen vatsanväänteet aiheuttaa tahattomia naamanvääntelyita ensimmäisinä vuorokausina niin vanhemmat intoilee sen hymyilleen mutta vasta muutaman päivän ja viikon ikäisenä hän alkaa hahmottaa jotakin vastavuoroisesti.
Se väite jonka joku on esittänyt synnytyslaitoksella rääkymään parahtavista vastasyntyneistä niin että ensin alkaa huutaa yks ja kohta kiljuu kaikki, se on todennäköisesti vaan kuuloaistimuksen aiheuttamaa pelästymistä ja aika kummallinenkin reaktio, ellei kyseessä ole tarkoituksenmuakinen reaktio hälyyttää emoa lähistöltä apuun.
Mikään luonnollinen selitys ei kata jotakin vastasyntyneen ihmekykyjä vastavuoroiseen käyttäytymiseen kun ihmislapsi on melkein toukka-asteella siihen asti kunnes n. 1v:n iässä pysyy pystyssä ilman tukea ja voi ottaa askeleita kaatumatta.
On siis täysin kyvytön tarjoamaan mitään apua kenellekkään, tai yhtään mitään muutakaan kuin itsestään aiheutuvaa työtä jota jotenkin vajaakuntoisesta vauvasta on niin paljon että siinä on jaksamiset koetuksella ja siks alkeellisissa olosuhteissa ei ole ollut mahdollisuuksiakaan hoivata erityisen vaativia jälkeläisiä ja yksin eristyksiin jääneet ihmisemot on myös lirissä yhä nykypäivinä. Onnex on Mannerheimin lastensuojeluliittoa ja ties mitä Pelastakaa lapset ja vanhemmat yhdistystä, joista saa lastenhoitoapua jos ei oo sosiaalista verkostoa itsellä ja yhteiskunta on rakentunut ei-narsistien, ei-sosiopaattien ja ei- psykopaattien ehdoilla vaikka toki osittain nekin tahot välillä vallankahvaan päätyy ja voivat ilvehtiä ikäänkuin olisivat jotakin psykopaattijumalia joilla on valta, voima ja kunnia karsia ikäänkuin jonkun luonnonvalinnan kautta eläviä ja kuolleita johonkin taivasten valtakuntaan tai maanpääliseen paratiisiin jota keskenään räätälöivät omilla ehdoillaan niin että vaan narsisteija lopulta jäis henkiin jos he kaikesta päättää sais.

Anteeksiannaettavaa toki sillä heillä ei ole sairaudentuntoa vaikka sairaita ovatkin ja mukana voi olla myös hemmetin huonoa tietämystä, ymmärrystä, yksinkertaisuutta ja huono laskupää.

Jotkuthan voi sosiaalihuollon takaamassa turvasysteemissä, joksi myös valtiollinen virkakoneistokin tavallaan voidaan luokitella, se missä voi edetä polittisesti ikäänkuin vastaavasti uskonnollisissa seurakunnissa voi edetä teologiaopintojen kautta papista piispaksi ja olla silti ihan mulkvisti joka ei osaa piitata lopulta mistään muusta kuin omasta itsestään jumalaa leikkien muilta mitään kysymättä, erilaisuutta kavahtaen ja sitä halveksien.

Poliittisesti ja uskonnollisesti just sellainen lahkolaisuus tai järjestötoiminta näyttäytyy kaikkien narsistisempana, missä liittymiselle on paljon ehtoja niin että mukaan huolitaan vain tietyntyyppisiä ihmisiä ja muita syrjitään, paheksutaan ja koitetaan ehkä jopa vahingoittaa.

Narsistille on tyypillistä rasistisuus olipa se sitten minkätyyppistä tahansa. Narsisti voi olla nainen joka vihaa miehiä niin että tahtoo jopa vahingoittaa heitä tai sitten mies vihaa naisia. Narsisti voi olla tummaiohoinen joka vihaa vaaleaihoisia tai päinvastoin.
Äärimmillään kait psyykkinen häiriintyminen on silloin kun ihminen vihaa sekä itsestään poikkeavia että myös niitä jotka ovat vertaisia.

Tuo voi olla vääjäämätöntä vakavissa mielenterveystapauksissa joissa oireilu alkaa ensin eristäytymisenä. Yksilö kokee muut jotenkin negatiivisesti tarvitsen etäisyyttä mutta päädyttyään lopulta niin totaaliseen yksinäisyyteen missä kontakti muihin on joko höltynyt tai stä ei ole muodostunut, hän päätyy ajattelemaan negatiivisesti myös itsestään ja vertaisisitaan ja siinä voi sitten lopulta tulla halu vaikka lopettaa elämänsä ja samalla muidenkin. Toki niinkin että on itte umpikujassa oman sosiaalisen osaamisensa ja/tai kykyjensä kanssa ja omat tarpeetkin joko hukassa tai ristiriidassa omien kykyjen ja osammisen kanssa ja itsaria suunnitteleva umpikujainen voi kaikessa sekavuudessaan hautoa kostoa ja ties mitä.

Kuitenkin siis niin että tunnevammainen ja sitäkautta asennevammainen ei ole mitenkään edullisessa asemassa terveisiin verrokkeihin nähden ja aika edesvastuutontakin levittää juoruja ja huhupuheita siitä että narsismi, sosiopaattisuus tai psykopaattisuus olis edes kantajilleen edullisia ominaisuuksia kun ne ei sitä ole.

Hyöty on yhtä lyhyt kuin kovalla pakkasella housuun kuseminen.
Pikkuhetken on *aaaah* olo kun paine rakosta pääsee purkautumaan ja lämmin pissa valuu monoihin.
Se on kuitenkin hetkessä ohi ja housut päsähtää jäähän. Sitten onkin jo vaarallista kun pitäis päästä sieltä pakkasesta pois, eteenpäin ja parempaan lämpöseen joss mieluusti odottais joku lieden ääressä ja luvassa jotakin muutakin iloa ehkä.

Ei kukaan tervepäinen voi haluta olla narsisti, sosiopaatti tai psykopaatti.
Ne on sairauksia eikä niille voi mitään.
Siis jos ei voi.
Aniharvoin ihminen voi edes huonoissa olosuhteissa jäädä vastasyntyneen asteelle. He ovat idiootteja. Narsismissakin on idioottimaisia elementtejä - joten siitä sitten vaan paukuttamaan henkseleitä että jee jee oon idiootti ja onnellinen siitä.. wtf?!
Toki niin jos ei sitä tajua..

Donnalla tiivistetynä pähkinänkuoressa se mitä itse oon perustellut kautta rantain.
Jeps.. ja perustelut.. nehän on oleellinen osa tieteellistä lähestymistä kaikenlaisiin ilmiöihin.

Pelkät toteamukset eivät auta ymmärtämään asioita syvällisesti. Pelkillä toteamuksilla varustettu ihminen voi sivuuttaa kaiken sosiaalisen kanssakäymisen ja olla passiivinen tiedon kuluttaja ilman että olis tuottaja.. mutta se on usein lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluvaa ja etenkin laitosmaisen holhousyhteiskunnankin aikaansaamaa ilmiötä lähtien kait ylisuojelevista vanhemmista jotka pureskelee kaiken lapselle valmiiksi perunankuorimisia myöten ja siten voi tulla paljon kokemuksia itsestäänselvyyksistä ja jopa narsismityyppisiä kokemuksia joiden kanssa yksilö luulee että kaikilla on asiat yhtä hyvin kuin itsellä.

Harvoin kuiteskin nykyäänkään on mahdollista varttua niin että läpi elämän säilyy itte kuin vauvana joutumatta altistumaan kehitykselle?
Sääli tietenkin niitä joilla ei ole mahdollisuutta kehittyä itsellisesti pärjääviksi ja huom! myös sosiaaliset taidot omaaviksi yksilöiksi, jotka vilpittömästi voivat kohdata muita ilman alituisia epäilyksiä muiden vilunkisuudesta tai peläten että muut aikoo aina vahingoittaa.

Passatut pennut voi olla ikäänkuin hylättyinä laiminlyötyjä.
Vanhemmat voi olla hölmöjä ja sivuuttaa vastuunsa siitä että vanhemmuden idea on itsenäistää jälkeläiset. Opettajat voi laiminlyödä tehtäviään ja jopa virkavastuutaan, puhumattakaan lähimmäisen vastuusta lasten kanssa suhteessa aikuinen lapsi. Siinähän aikuisella on aina esihenkilön vastuu olla kärsivällisen maltillinen just niin ettei anna valmiina liikaa.

Lasten oikeudet kuitenkin unohtuu usein sellaisessa yhteiskunnassa jonka säätäjinä on liikaa niitä jotka kuvittelee olevansa jotakin jumalasta seuraavia ylöspäin jossakin narsismissaan omanedunsaajina.
Kalliiks sellainen kuitenkin tulee.
Lasku lankeaa sitten lapsille jos on höylätty ja viilattu, niistetty ja säästetty lastenhoidosta, opetuksesta ja kaikista muista perustarpeista sosiaali ja terveyspuolelta.

Jos lapset käyttäytyy kuin psykopaatit niin se voi olla aivovauriosta johtuvaa, mutta se voi johtua myös huonosta "kasvatuksesta" ja kun sitä esiintyy yhteiskunnassa niin ettei lapsia huostaanoteta vakavasti alkoholisoituneilta ja narkeilta eikä säädetä lakeja joilla steriloitais niitä vammaisia, jotka ei kykene pitämään huolta itse itsestään edes avustettuina mukaanlukien juurikin myös alkoholi ja muut päihdevammaiset jotka eivät useimmista yrityksistä huolimatta ole raitistuneet ja saneet elämäänsä omaan hallintaansa.. ongelma viestii sitä että "laumajohtajat" on narsisteja, tyhmiä, tms. jotka ei ole tilanteen tasalla.

Tarvitaan matikkapäätä.
1 ongelma + 1 ongelma = 2 ongelmaa ja ihmissuhteissa tapahtuu gumuloituminen, lumipalloefekti, jos valta päätyy niin tomppeleille hölmöille ettei ne älyä miten vaarallista on purkaa perushyvinvointia, jonka varassa on kaikki.

Jos joku "pohjammaalainen" "perusduudsoni" omistaakin viljelysmaata ja pitää lisäksi sikatilaa, on ehkä lypsykarjaa, kanoja ja vaikka millaiset tilukset ja lenheetit omavaraisesti, vaikka olis ohjussiilo navetan kupeessa tutkalla varustettuna, isäntä kuin Bussssssshmanni ikään(kuin), niin huonosti on sen talon pihapolulla astelevalla emännällä, lapsilla, piioilla, rengeillä, kuin myös Perusduudsonilla ittelläänkin ellei ymmärrä olla pullistelematta liikaa epäsosiaalisesti ja ihan sama pätee niihinkin ukkoihin ja akkoihin jotka sijoittaa lisäksi tai pelkästään kansainvälisille markkinoille yrittäen hyötyä muitten kustannuksella piittaamatta siitä miten muilla menee.

Kansainväliset, kotimaiset tai vaikka vaan omalla kylällä tai omassa perheessä etenevät lumipalloefektit sosiaalisena ongelmointina jonkun höösätessä suunapäänä itsekkäästi.. ne voidaan parhaiten välttää kun säädetään lait niin että perusta pysyy kunnossa.

Jossain kanalassa, vankeudessa toisiltaan silmät päästä nokkivat huonosti hoidetut kanat ei oikein voi olla sivistyneen yhteiskunnan se mittapuu johon itteensä pitäis verrata. Jopas olis ihannetta kerrassaan.
"Mää nääs tota luannonvalintaa vaan tässä toteutan ja oon hihhiihii idiootti!"

Ei vähämielisyys voi olla ihanne!