KESKUSTELU

Minkälainen se on se taiteilijaluonne? Itse en ole tippaakaan taiteellinen, en osaa ilmaista itseäni millään muulla keinoin kuin laittamalla sanoja peräkkäin. Ja kaikki edes osaan reilusta 12000 viestistäni lukeneet lienevät yhtä mieltä siitä että niistä on taiteellisuus kaukana. Niin että minkälainen se on se taiteilijaluonne? Mnkälainen luonne on taiteilijalla semmonen että se ei ole meillä muilla? Ja mikä siinä taiteilijaluonteessa on se, joka erottaa sen taiteettomasta luonteesta? Vai liekö turhaa kohkaamista koko taiteilijaluonne? Sillä tavalla erottaudutaan kun halutaan oikeuttaa oma huithapelointinsa.

taiteilijaluonne on tunteikkaampi ja viihtyy yksinään pitkiä aikoja.

No varmaankin se, että kykenee tekemään taidetta.

Osta kitara ja sävellä kappale. Siitä on hyvä aloittaa.

Voit myös maalata taulun, jos se ei tule intuitiona et ole taiteilijaluonne.

Oliko esim. se puolikorvainen hollantilainen taiteilijaluonne? Oli!

No totta kai se että kykenee, tai luulee kykenevänsä tekemään taidetta. Se nyt on itsestään selvyys. Mutta mikä on se joka erottaa kaksi miestä toisistaan jotka juttelevat kolmannelle? Miten taiteilijaluonteus ilmenee muuten kuin taiteen, tai sen yrittämisen, tekemisenä? *Jos taiteilijat eivät luo juuri sillä hetkellä, niin mikä heissä määrittä taiteilijuuden?

Minusta taiteilijaluonteus on brassailua.


En osaa. En ole taiteilijaluonne.


Middee meinaat?

arvomaailma ja boheemius.
se on sinun näkemyksesi ja sinulla on oikeus siihen.

Vincent van Gogh.

jos ei tiedä kuka oli "puolikorvainen taiteilija" niin ei taatusti ole taiteilijaluonne

Tajusin van Goghin mutta en älynnyt että mitä viittaus siihen meinasi. Oliko puolikorva taiteilijaluonne? Oli. So.....??? Ja??? Niin? Odottelen lauseen jatkoa.

Mimmonen on taiteilijaluonteen arvomaailma? Miten ne arvot poikkeavat ei-taiteilijaluonteen arvoista? Entä millaista on boheemius?

Kaikki saa vastata. Ja kaikkien pitää vastata!

.

Taiteilijan erottaa ei-taiteilijasta sisäinen tuottamisen pakko.
Tuossako se lyhykäisyydessään?
Jos kyseessä on aito taiteilija eikä leipätaiteilija*?
Voiko jälkimmäisiä olla? Ehkäpä.


*) Ilmaisu sanasta leipäpappi.

Boheemi... hah... tulee olla vaatimaton autisti, mutta panna vapaamielisesti kaikkea mikä liikkuu.

Mielikuvitus ja kyky katsoa vanhoja asioita uudelta kantilta.

Mielestäni tieteilijöillä ja taiteilijoilla on lopulta paljon samoja ominaisuuksia. Molemmissa vaaditaan tiettyä hulluutta, mielikuvitusta ja munaa kysyä "entä jos?". Uusien tieteellisten teorioiden ja selitysten keksiminen ilmiöille on aina tavallaan luovaa työtä samoin, kuin sopivan kuvakulman etsiminen elokuvakohtaukselle, maalaukselle, valokuvalle tms. Newton, Darwin, Einstein, kaikki pirun mielikuvituksellisia ja luovia tyyppejä.

Toisaalta taide ei ole pelkkää luovaa hulluutta, vaan työtä tulee prosessoida ja jalostaa, hahmotella, pyyhkiä pois ja aloittaa alusta, hahmotella uudelleen, siirtyä yksityiskohtiin, repiä hiuksia jne. Taide ei ole vain hämärä idea, joka sylkäistään pihalle, vaan tämän idean esittämisen hiomista kirkkaimmilleen. Siis arkista puurtamista, joka on toisille yhtä tuskaa ja joillekin onnekkaille luontevaa, itsevarmaa ja ärsyttävän kevyen näköistä puuhaa.

kyky ihmetellä

Mikään edellä esitetyistä ei mielestäni vastaa "taiteilijaa", ainakaan yksinomaiseti.
Monet luonnehdinnat olivat edellä kyllä oikeita.
Mielestäni taiteilija ei ole yhteiskuntasidonnainen, vaan katsoo maailmaa ulkopuolisena ja hänen tunnetasonsa on korkea, niin hyvässä kuin pahassakin.
Elää tunteella, ei ole laskelmoiva.
Varmaan moni taiteilija "huoraa", eli näyttelee olevansa ja edustavansa jotain taiteellisuutta.
Taiteellisuus on esim. kirjailijoiden ja muidenkin taholta parhaimmillaan ajatuksia herättävää ja asioita hakevaa, muttei määräävää.
Tämäkään luonnehdinta ei ole mikään kokonaisvaltainen määritys, koska sellaista ei voi olla.

"Mää oon tämmönen taitelijaluonne." Mitä tuo oikein tarkottaa ja missä yhteydessä noin sanotaan?