KESKUSTELU

Kivoja vinkkejä, ehkä jokin näistä olisi just se sun juttu:

http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/%C3%84%C ... 5246723727

Toi Mikke Rintamäen taideteos saattais pärjätä maailmallakin näissä mittelöissä.

9 luokalla tehty tatska
ei lähde pois kädestä... perkele...

että kyll' se mustekynän muste
pysyy... jos vaan uskaltaa tökkäst
tarpeks syvälle..

Käytä haapa-puusta tehtyä hiiltä, se sopii tatuointeihin parhaiten.

Grillihiiltä meinasin käyttää. Miksi haapa tarttuisi paremmin?

En tosiaan ymmärrä koko tätä aihetta, että miten tehdä itse tatuointi, koska tatuointipajojahan on joka puolella. Järjetöntä puuhaahan se kaupallinenkin puoli kyllä on. Minulle saisi maksaa melkoisesti, että suostuisin ottamaan jotain mustetta ihoni alle, saatikka maksaisin moisesta kidutuksesta ja typeryydestä.

Entäs lävistykset? Naurettavaa pelleilyä ja vastenmielisen näköistä. Ennenkuin joku tulee huutamaan että väärin sanottu, huomautan että tämä on toki vain minun mielipiteeni, johon minulla on oikeus. Olen myös sitä mieltä, että omaa kantaani vastustavat ovat täysin väärässä. Tämäkin on oikeutettu mielipide johon ei tarvitse yhtyä, ja jos ei yhdy, on pösilö.

Jos joku muuten tarttee harjotusnahkaa niin mua saa tulla kuvittaan!

Olen aatellut ottaa kolmannen tatskani... En vaan tiedä minkälaisen. Tuo new school -tyyli viehättää. Yks sellanen on, toinen vois olla kiva jossain nilkassa tms.

No ei siinä mitään, jos et uskalla.

Eihän se toki ole uskalluksesta kiinni, vaan pelkästä terveestä järjestä. Olen uskaltanut paljon isompiakin asioita, mutta kai se on turha selittää pullamössöille näitä asioita. Tatuointia en silti ota.

Tatuointi on jokaisen oma valinta. Niistä joko pitää tai sitten ei. Ja vaikka pitääkin tatuoinneista ei vielä välttämättä tarkoita sitä että sellaisen välttämättä ottaisi omalle iholleen.

Parhaimmillaan tatuoinnit ovat todella taidokasta käsityötaidetta, joissa hienon ja taiteellisen kuvan lisäksi käytetään hyväksi ihmisen kehoa liikkuvana, elävänä materiaalina. Kehon (lihasten) liike saattaa tuoda kuvaan aivan uudenlaisen ulottuvuuden, kuva näyttää liikkuvan, olevan elävä. Tällainen bodyart on todella vaativa taidemuoto, eikä voi kuin nostaa hattua osaajille!

Toinen tatuointimuoto on rituaalitatuoinnit, jotka otetaan jonkin tapahtuman johdosta. (Vrt. esim. maorit) Nämä tatuoinnit myös tuovat yhteenkuuluvuuden tunnetta muun porukan kanssa. Itse en välttämättä lähtisi vihkisormusta itselleni tatuoimaan, mutta voin ymmärtää ajatuksen sen takana. Toisaalta, jos olisin soittanut 30 vuotta jossain bändissä, bändin logon tatuoiminen yhdessä muiden jäsenten kanssa on hieno tapa muistaa elämänuraansa. Tähän vertautuu myös Jenkeissä ylein tapa tatuoida armeijassa joukko-osastonsa tunnus. Siitä olen varma, että jos joskus lisäännyn, lapseni nimen tulen tatuoimaan itseeni (ettei vaan unohu, ehe ehe.)

Kolmas tatuointilaji on kosmeettiset tatuoinnit. Naiset tatuoivat yhä enenevissä määrin itselleen silmärajauksen tai tummentavat kulmakarvojaan. Heikkoa huulen rajaa on hyvin helppo tummentaa ja selkeyttää. Ompa jotkut tatuoineet kauneuspilkkujakin.

Ja neljäs, surullisen kuuluisa on ysiluokalla käteen tehty mustekynätatska, jota ei enää koskaan saa pois. (Elä omena häpeile omaasi. Se muistuttaa sinua siitä ysiluokkalaisesta pikkuomenasta, joka oli niin kova jätkä että teki tatskan. Anna armo pikkuomenalle ja ihastu tatuointiisi uudelleen. Se on viesti sinulle joltain fiksulta nuorelta mieheltä joka halusi sinun muistavan koko loppuelämäsi jotain tärkeää. Mitä siitä että se näyttää nyt tyhmältä, se oli kuitenkin tekohetkellä tärkeä! Niin tärkeä, että se piti saada iholle. Se tunne. Olkoot se mikä tunne vaan.)

Tatuoinneilla on aina jokin merkitys kantajalleen. Jos ei muu niin ainakin se, että on joskus halunnut tatskan. Tatuointi saatetaan ottaa monenlaisten motiivien saattelemana, tatuoinnin historiasta saa hyviä kirjoja kirjastosta. Samoin tatuointien ja tatuoitujen ihmisten yhteiskunnallisesta roolista ja asemasta on hyviä kirjoja.

Olipa asenne tatuointeihin mikä tahansa niin siihen asenteeseen on oikeus, eikä koskaan tulisi mollata toisen mielipidettä mitä tulee tatuointeihin. Mutta jos on todella hyvä ystävä, voi estää ystäväänsä tekemästä mitään idioottimaista. Kuten muikkaritatskaa keskelle otsaa. Tai kirkkovenettä poskeen. Tai Elvistä.

Löytypä hieno esimerkki!

Onpa elävän näköinen taranteli naisen olassa ... kuva on hienosti saatu kolmiulotteiseksi. (Ehkä mielipiteeni muuttuisi, jos ihmisnahkaan neulatun kuvan rinnalle tuotaisiin iholla tallustelevasta elävästä hämähäkistä otettu valokuva. Mutta joka tapauksessa tatska näyttää luonnolliselta jalkojen varjoineen kaikkineen.)

Tunsin opiskeluaikaan naisihmisen, joka teki itse omat tatskansa. Ja hienoja olivat. Musteesta ei ollut tietoa, mutta luulisin käyttäneen jotain prof-ainetta eikä mitään marjavärejä.

Neula oli ymmärtääkseni itsetehtyä vankilamallia (kolme neulaa sidotaan yhteen, jolloin niiden väliseen rakoon muste imetyy kapillaarin avulla). Neulojen sidonnalla saa aikaan myös rajoittimen piston syvyydelle. Ja sitten vaan töks, töks, töks, töks, töks, töks, töks, töks x 1000.

Ja jos neulasta muste hiipuu, neula kastetaan uudestaan tai aina voi vedellä musteet papua-uusi-guinea tyyliin jälkikäteen pistojäljen päälle pyyhkäisemällä...

Mutta sen muistan, että yhden tatskan tekemiseen tutulta meni useita päiviä. Oli enemmän sellaista sivutoimintaa TV:n katsomisen ohella. Kyllä se kynsien pureskelun voittaa kai.

Heh heh... itse tehty?

(No peilillä tietennii...)

On on, toki on! Mustekynän musteella