KESKUSTELU

Luulen, että ammattiterminologiaa syntyy kuin huomaamatta, kun ihmiset työskentelevät riittävän pitkään samalla alalla, sillä termien käytöstä on hyötyä silloin, kun niitä käyttäen voidaan puhua yksikäsitteisemmin. Matemaatikot epäilemättä tuntevat kaikki tangentti- termin, vaikka se monelle muulle voikin olla vaikeasti määriteltävissä. Maallikoiksi jäävillä eri alojen oppiminen voisi kuitenkin olla yleiskielisenä tehokkaampaa, kun tavoitteena on ymmärtäminen - ei asiasta puhuminen myöhemmin ammattia harjoitettaessa.




Petri Sahervo

Sulla on Petri kyllä aika megalomaanisiin mittoihin yltänyt alemmuuskompleksi.

-------------



Miten niin? Tässä ketjussahan yritän vain yleistää aloittamassani ketjussa: "Irti matematiikan kryptisyydestä sitä kielentämällä?" esittämäni ajatuksen muihin tieteisiin. Sen luulisi olevan helpompaa, sillä matematiikan menetelmät ovat sellaisia, että kaikki eivät usko sen olevan matematiikan kohdalla mahdollista.




Petri Sahervo

Niin, nyt kiellät sivistys- ja ammattisanastotkin.

Ei jonkun termin "suomentaminen" tee itse asiasta yhtään ymmärrettävämpää. Jos joku todella haluaa perehtyä esim. matematiikan käsitteisiin, niin silloin on ihan se ja sama miksi jotakin asiaa kutsutaan. Kyllä ne termit tutuksi tulevat, jos opiskelumotivaatiota riittää.

Kun yleensä ajatellaan että matematiikka on fysiikan kieli, olisi mieluummin puhuttava kieliopista. Kielioppi sisältää mitä kummallisimpia termejä, kuten omantoja, sisäolentoja ja ulkoerantoja jne. Fysiikassa invarianssit, eli 19 tunnettua luonnonvakiota, ovat ainoita fysikaalisia eksakteja 'sanoja'. Niitä ei voi johtaa kieliopista, matematiikasta. Kuitenkin matematiikassa voi esiintyä 'kielipelejä' (maailmoja), jotka eivät voi toteutua fysiikassa (Gödel).

Kuvitelmamme siitä että luonto noudatttaisi luonnollisten kielten kielioppia on sekä väärä että pakollinen. Se pohjautuu meidän tapaamme hahmottaa maailma. Kun sanomme 'tuulee', 'sataa' tai 'paistaa', emme voi mitenkään kääntää sitä fysiikan tai matematiikan kielelle.

Onko olemassa vain yksi matematiikka ja sen oma universaali kielioppi?

Mielestäni yleiskielisyyden suosiminen kaikissa teksteissä myös tekee niiden kielellisen laadun vertailemisen helpommaksi. Ammatti- ja sivistyssanoja vilisevä teksti saattaa näyttää hyvin tieteelliseltä, koska se kätkee taakseen enemmän kuin kertoo mistään. Toisaalta yleiskielinen esitys voi toisinaan näyttää alkeelliselta, koska se operoi lauserakenteilla enemmän kuin koreilla sanoilla. Lauserakenteista voi kuitenkin ymmärtääkseni päätellä paljon tekstin laadusta ja ilmaisuvoimasta, sekä sen kirjoittajan lahjoista. Monimutkaiset lauserakenteet eivät kuitenkaan välttämättä tee tekstistä laadukasta - pikemminkin päinvastoin. Lyhyisiin virkkeisiin puettu teksti kertookin usein selkeämmin myös vaikeista asioista - se ikään kuin yksinkertaistaa niitä.


Petri Sahervo