KESKUSTELU

tiedätkö miltä näytät katsomatta peiliin? tunnistaisitko itsesi jos kävelisit kadulla vastaan?

itte veikkaisin etten tunnistais. mul o nii huono kasvojentunnistuskyky etten tunnista työkavereitakaan kaupungil. usein tunnistan ihmiset lähinnä vaatteiden perusteella

Neron tunnistaa aina. Tuskinpa tuntisin ihteeni.

Ihmisen ulkonäkö ei ole sama kuin peilikuva. Peilikuva on aina peilikuva, todelliset kasvot näkee vasta kahden peilin kautta. On ihmisiä jotka eivät ehkä ole koskaan peilannut kahdella peilillä kasvojaan. Symmetriarikot näyttävät ihan erilaisia kasvoja, sellaisia joihin ei ole tottunut. Kasvojentunnistukseen käytetyt kaavat menevät rikki, ja huomaa itsessään symmetriavirheet.

Kyllä identtiset kaksoset tunnistavat toisensa vaikka eivät olisikaan koskaan ennen tavanneet. Ainakin näin uskoisin.

Prosopagnosia on hieno sana.

Tunnistaisin, siis kadulla, mutta se olisi varmaan todella epätodellisen oloista. Ei ole mitään vaikeuksia. Tunnistan kasvot yleensä helposti, vaikka olisi yli kymmenenkin vuotta tai enemmän välissä ja sillä toisella ei ole mitään hajua meikäläisestä.

Tuskin. Ei oma naama ole kuitenkaan siinä määrin tuttu kuin tuttujen. Aika harvoin sitä joutuu katselemaan, kun ei ole pynttäytyvää sorttia. Lähinnä emännän valokuvia käsitellessä. En ole muutenkaan hyvä tunnistamaan ihmisiä, saatan kulkea tuttujen ohi tunnistamatta heitä, ellen erityisesti tiedä odottaa tapaavani heitä.

Ehkä hajusta, hah emmä tiä, loistava kysymys.
Tietysti kävelytyylit ja sellaset käsien heiluttelut vois kyl auttaa.
Tavallaan tunnistaa helposti silmiensä avulla kasvojakin, mutta se asia yhteys on sitten toinen juttu, vois luulla joksikin oikeeks julkkikseks, se näyttelijä, kuka (kirosana) se nyt oli.

En tunnistaisi, jo siitä yksinkertaisesta syystä että mulla on huppari ja laahustan katse maahan luotuna. Aina.

Minulla on lievä kasvosokeus, eli jos en kovin usein tapaa jotain ihmistä, niin en saa tolkkua kuka hän on. Erityisesti naapureiden kanssa tullut tämä probleemi esille. Ja ollut välillä noloja tilanteita.

Mutta olettaisin että itseni tunnistaisin, jos en muuten niin siksi että olen parin vuoden sisällä ottanut aivan helvetisti valokuvia itsestäni. Yksi syy on että pitää aina välillä testata jotain silmälasin kehyksiä että miltä ne näyttää. Turhahan se on peiliin tuijotella parin sentin päästä kun ei likinäköisenä oikein ole nähdäkseen, kun ottaa valokuvan niin näkee paremmin miltä se pärstä vaikuttaa juuri kyseisten kehysten kanssa.

Tällä perusteella juuri ympäripuhuin itseni ostamasta yksiä pokia, olisivat olleet liian maskuliinisen oloiset.

Joo.

Markus Kajo tiesi kertoa, että yhdessä asustelevat identtiset kaksoset säästävät peilimenoissa, kun voivat tarpeen tullen katsoa toista, kun se kerran on kuitenkin ihan sama.

Tunnistaisin. Oon sen verran kattellu itteeni valokuvista. Niitä on monta erilaista ja katselukertoja on myös useita.

Narsisti.

No pakkohan niitä on kattella että tuntis ittensä jos tulee itteensä vastaan kadulla.

Mikä on sen todennäkösyys?

En oo laskenu. Mutta tällä reenaamisella voin olla varma että niistä jotka oon kohdannu kukaan ei oo ollu mä. Että ei oo hukkaan menny aika.