KESKUSTELU

Meneeköhän tuo väite viivojen kapeudesta oikein? Viivathan näkyvät absorbanssina, jonka luulen olevan enegian (IR-säteilyn intensiteetin) hukkaa. Jos laite mittaa karkeammalla tarkkuudella, säteilyn väheneminen johtuu kuitenkin todellisesta absorbanssista. Ei ole merkitystä, vaikka se todellisesti tapahtuisi jollain kapealla alueella, kun absoluuttinen energian hukka on kuitenkin jotain tehoa/m2. Tämä energiahukan määrä on se, mitä tulee sitten laskelmissakin käyttää. Olennaista on laskea absorbanssi samalla kaistanleveydellä kuin se on mitattukin. Tällöin laskelma vastaa todellisuutta. (Tai voihan sen laskea toisin kun sitten vaan korjaa laskelman oikein).

Niin. Juuri siksihän se maanpinnan keskilämpötila taitaa ollakin juuri se mikä on: koska sen säteilylämpötila osuu siihen läpäisyikkunan kohdalle. Se ei taida olla ihan sattumaa. Ja jos se kaasukehän läpäisyikkuna osuisi eri kohtaan, olisi varmaan planeetan pinnankin keskilämpötila vastaavasti jokin muu. Näin ainakin olettaisi.

BTW: Virhe laskussasi ei ole Wikipedian syytä, sillä siellä on aivan oikea tieto Venuksen visuaalisesta geometrisesta albedosta (0,65). Mutta sinun olisi pitänyt ymmärtää käyttää laskussasi Bondin albedoa (0,75).

Olet jo aiemminkin esittänyt tämän mallisi. Kysyinkin sinulta perusteita sille. Tähän asti olet esittänyt yhden wikipediasta linkitetyn lähdetietoja tai perusteluja vailla olevan käyttäjän Vzb83 tekemän piirroksen (heh, sinun mukaasi "harhainen alarmisti"). Esittämäsi laskelmat ovat olleet mitä sattuvat. Lisäksi olet esittänyt edelleenkin perustelemattoman väitteen, ettei hiilidioksidilla ole vaikutusta Venuksen kasvihuoneilmiössä.

Ovatko nuo sinun perustelusi? Minua ne eivät saa vakuuttumaan mallisi paremmuudesta astrofyysikkojen ja planetologien malleihin verrattuna. Heidän malleissaan hiilidioksidi nousee ylivoimaisesti eniten Venuksen kasvihuoneilmiössä vaikuttavaksi molekyyliksi pilvien ja muiden molekyylien ohella. Ja vaikka mallit eivät tietenkään ole täydellisiä tuottavat ne oikeanlaisia tuloksia sekä mitattujen lämpötilojen, että mitattujen spektrien suhteen kaasukehän eri korkeuksilta.

Ja olithan itsekin sitä mieltä, että malleilla tehdyt syntetisoidut spektrit ovat "ainakin hyvä approksimaatio" Venuksen spektristä. Niinhän ne ovatkin - tässä vielä esimerkki, vertaa synteettistä ja mitattua spektriä:

Ne vastaavat toisiaan melkoisen tarkasti. Lisäksi kuvasta näkyy, että astrofyysikoiden tekemät mallinnukset Venuksen kaasukehästä näyttävät vastaavan todellisuutta CO2:n absorptionkin osalta. Mutta tietenkään mallit eivät ole täydellisiä ja ne vaativat edelleenkin työtä ja uusia havaintoja - paljon odotetaankin JAXAn 2011 laukaistavalta Venus Climate Orbiterilta.

Rikkihappo/rikkidioksidi-pilvillä on ilman muuta merkityksensä, mutta ne eivät ole suurin yksittäinen tekijä Venuksen kasvihuoneilmiössä, vaan toiseksi tärkein.
Ensinnäkin ne ennenkaikkea sirottavat ja heijastavat säteilyä, eivät niinkään absorboi. Siksi niillä on siis myös suuri viilentävä vaikutuksensa korkean albedon muodossa.
Toiseksi pilvetkään eivät ole täysin läpitunkemattomat lämpösäteilylle, niiden läpi pääsee säteilyä eri IR-ikkunoista. Tässä muutama esimerkkinä:

Kolmanneksi näitä ikkunoita menee tukkoon eri korkeuksilla kaasukehässä pilvien alapuolella, jossa kaasukehän eri molekyylit (mm. CO2) absorboivat lämpösäteilyä. Vain kolmesta tunnetusta ikkunasta (kuvassa vas.) voi nähdä syvälle pintaan asti sen emittoiman lämpösäteilyn, sillä kaasukehä absorboi lämpösäteilyä tehokkaasti laajalla aallonpituusalueella (esim. nuo kaksi muuta ikkunaa tukkeutuvat matkalla).

Jos nyt kuitenkin antaisit joitain viitteitä kirjallisuuteen.


Niin arvelinkin. Laskusi perustuu kahteen epärealistiseen oletukseen.

1. Ilmakehäsi lämpötila on vakio, kuten edellä esimerkissäsi. Maapallon ilmakehä on paljon lämpimämpi maanpinnan lähellä kuin ilmakehän yläosissa, joten pintaan kohdistuu paljon enemmän säteilyä kuin mitä ilmakehä säteilee avaruuteen.

2. Vertaat yksinkertaisen ilmakehättömän laskun tulokseen. Et IR-säteilyn läpi päästävään ilmakehään.

Hiilidioksidi ei nosta Venuksessa pinnan lämpötilaa juuri sen enempää kuin Maassakaan. Asiahan käy ilmi vaikka tuosta H:n mallista: pitoisuuden kasvaessa muutosvaikutus lähestyy logaritmisesti nollaa.



Jos Venuksen rikkihappopilvet siirrettäisiin Maahan, mutta muuten ilmakehän koostumus säilyisi, niin mitä tapahtuisi? Nykyiselläänhän meillä on tuo läpäisyikkuna, jonka kautta maanpinta jäähtyy. Eli nyt maapallon yöpuolella pilvettömässä tilanteessa maanpinnan säteilytase on rankasti negatiivinen, koska ilmakehän alassäteily on paljon pienempää kuin maanpinnan ylössäteily. Seurauksena maanpinta jäähtyy nopeasti, kun Aurinko laskee. Nyt nuo rikkihappopilvet tukkisivat läpäisyikkunan ja lämpötila alkaisi nousta nopeasti (koska auringonsäteilyä pääsee kuitenkin jonkin verran maanpintaan).

Eli oleellista ei ole se, mitkä ovat "kasvihuonekaasujen" pitoisuudet tietyn rajan jälkeen, vaan se kuinka hyvin ne yhteensä kattavat IR -alueen aallonpituudet ja sitä kautta kuinka lähelle Planckin jakaumaa kaasukehälähtöinen alassäteily asettuu. Mitä enemmän "reikiä" jää suhteessa Planckin jakaumaan, sitä tehokkaammin pinta pääsee viilenemään, koska säteilytase on enemmän negatiivinen.

Nyt sekä Maassa että Venuksessa ei taideta päästä lähellekään Planckin jakaumaa kaasukehälähtöisessä alassäteilyssä. Maassa pinta jäähtyy suhteellisen tehokkaasti, mutta Venuksessa ei, koska rikkihappopilvien heijastama pinnan säteily saattaa alassäteilyn lähelle Planckin jakaumaa. Jos pilvet poistettaisiin, niin Venuksen pinta alkaisi nopeasti jäähtyä varsinkin yöpuolella, koska säteilytase muuttuisi selvästi negatiiviseksi.

Olen esittänyt sinulle mittaustuloksia. Olen esittänyt sinulle astrofyysikoiden ja planetologien tekemiä malleja Venuksen kaasukehästä. Olen esittänyt sinulle mallinnuksia ja niiden spektrejä Venuksen kaasukehän eri korkeuksilta - ja sanoithan itsekin mallinnusten tuottamien spektrien olevan "ainakin hyvä approksimaatio". Olen osoittanut, kuinka hyvin mallien tuottamat synteettiset spektrit vastaavat Venuksesta mitattuja spektrejä. Olen esittänyt sinulle aiheeseen liittyviä, havaintoihin perustuvia tieteellisiä tutkimuksia ja niiden johtopäätöksiä. Niiden mukaan Venuksen kasvihuoneilmiö ja korkea pintalämpötila johtuvat pääasiassa hiilidioksidista.

Mielestäni olen perustellut sinulle hyvin kantani, jossa Venuksen kasvihuoneilmiön ja korkean pintalämpötilan syynä on ennenkaikkea kaasukehän hiilidioksidi. Et ole mitenkään kritisoinut esittämiäni perusteita tälle näkökannalle. Et mitenkään. Olet vain tarjonnut tilalle omaa malliasi, jolle et edes pyydettässä ole kyennyt esittämään minkäänlaisia todellisia perusteita.

Ja nyt sinun mielestäsi "asia käy ilmi" H:n tekemästä mallista, joka ei edes pyri kuvaamaan Venusta. Arvostan toki H:n näkemyksiä, sillä ne ovat usein hyvin perusteltuja. Mutta nyt puhumme Venuksesta.

Sinä Leone olet esittänyt tässä ketjussa niin monta virheellistä tai perusteetonta väittämää Venukseen liittyen, etten edes tiedä olemmeko puhuneet samasta Aurinkokunnan kappaleesta. Lasketaanko?

1. "Hiilidioksidi ei kuitenkaan liity mitenkään Venuksen kasvihuoneilmiöön."
Tälle et ole esittänyt minkäänlaisia perusteita. Venuksen kaasukehästä 96,5% on hiilidioksidia. Mielestäsi se ei kuitenkaan mitenkään liity Venuksen kasvihuoneilmiöön. Useimmat Venukseen perehtyneet astronomit, astrofyysikot, planetologit jne ovat kanssasi täysin eri mieltä: heidän mielestään Venuksen kuumuus johtuu ennenkaikkea kaasukehän hiilidioksidista. Tälle voimakkaalle näkemyserollesi et ole esittänyt perusteita.

2. "80% IR -alueesta jää kuitenkin vapaaksi"
Edelleen perustelematon väite. Mitä väitteesi sitten tarkoittaakaan.

3. "Virtaukset eivät mitenkään riitä selitykseksi."
Väärin tai perustelematon väite. Venuksessa on hyvin voimakkaita tuulia ja ne kiertävät koko planeetan ympäri jopa noin neljässä Maan vuorokaudessa. Venuksen ilmavirtoja pidetäänkin merkittävänä tekijänä planeetan lämpötilojen tasaajana. Havaintojen mukaan planeetan pintalämpötila on korkeuseroja lukuunottamatta suurinpiirtein sama kaikkialla planeetan pinnalla: ekvaattorilta navoille, yöllä tai päivällä. Ilmeisesti sinulla on tälle Venuksen pinnan isotermisyydelle jokin pätevämpi selitys, jota et ole vielä esittänyt.

4. "(yö kestää 243 Maan vuorokautta)"
Väärin. Venuksen yö kestää reilut 116 Maan vuorokautta.

5. "Mutta kun siellä on tuo IR -säteilyä läpäisemätön kerros, joka vastaa kasvihuoneen kattoa (säteilytaseen mielessä), niin siinä on selitys kuumuudelle."
Väärin. Venuksen pilvet eivät ole IR-säteilyä läpäisemätön kerros, sillä niiden läpi näkee eri IR-ikkunoista. Mutta vain kolmesta tunnetusta ikkunasta näkee planeetan pinnan lämpösäteilyn. Muut menevät tukkoon matkalla kaasukehän läpi pilvien alapuolella. Tästäkin voimme päätellä, että kaasukehä absorboi pinnan emittoimaa lämpösäteilyä.

6. "Venuksessa ei ole vesihöyryä"
Väärin. Venuksen kaasukehässä on vesihöyryä. Tämä havaittiin jo 1960-luvun alussa.

7. "Näin ollen tuo Venuksen 232 K ei oikein tunnu oikealta."
Väärin. Venuksen keskimääräinen säteilylämpötila on noin 232 K. Se on sekä mitattu, että laskettu tulos.

Alunperin hypoteesisi lähtökohtia olivat mm.: Venuksen kaasukehässä ei ole vettä ja Venuksen pilvet eivät läpäise IR-säteilyä. Molemmat ovat väärin. Voit olla näistä asioista tietysti mitä mieltä haluat, mutta olisi hyvä antaa pyydettäessä perusteluja esittämilleen näkökannoille. Tai edes myöntää olleensa väärässä.

Siirrettäisiin Maahan? Miksi ihmeessä? Tällä tarinallasi ei ole mitään tekemistä Venuksen kaasukehän kanssa.

Venuksen kaasukehä tukkii hyvin noita "reikiä". Kaasukehä absorboi lämpösäteilyä. Siksi siellä on kuuma. Pilvetkin toki heijastavat, mutta Venuksen pilvissä selvästikin on "reikiä", sillä niistä näkee lämpösäteilyn eri taajuksilla läpi. Toisaalta pilvien alapuolella nämä "reiät" tukkeutuvat kaasukehän absorption vuoksi. Vain kolmesta tunnetusta lähekkäin olevasta IR-ikkunasta näkee pinnan lämpösäteilyn. Muut niistä menevät tukkoon matkalla eri korkeuksilla kaasukehän absorption vuoksi - ei siis pilvien, vaan kaasukehän.

Taas heität tuon saman väitteen pilvistä, etkä edelleenkään anna sille mitään perusteita. Vielä kerran: Venuksen kasvihuoneilmiö ei johdu pilvistä, se johtuu ennenkaikkea kaasukehän hiilidioksidista. Pilvet ovat merkittävä tekijä, mutteivät tärkein - samoin kaasukehän muut molekyylit. Olen esittänyt tälle näkemykselle lukuisia perusteita - tieteellisiä havaintoja, mallinnuksia ja johtopäätöksiä. Et ole osoittanut niistä ainuttakaan virheelliseksi, vaikka olet näemmä asiasta täysin eri mieltä. Väitteesi tueksi et ole esittänyt mitään perusteita mutuilun lisäksi ja muutamat lähtökohtasikin ovat olleet virheellisiä. Väitteeseesi ei siksi voi suhtautua vakavasti.

Onnistuiskohan nyt? Lopussa oleva sulku kuuluu URL:ään
http://en.wikipedia.org/wiki/Absorption_(electromagnetic_radiation)

Sitten toiseen asiaan. Miksi te keskustelette Venuksesta? 97% CO2 90 maan ilmakehän paineessa käyttäytyy toisin kuin maan ilmakehä. Hiilidioksimolelyylien määrä on Venuksen kaasukehässä monta kertaluokkaa suurempi kuin maassa. Paineella on myös vaikutusta absorptiospektriin.

Usko yksinkertaiseen kasvihuoneilmiöön maassa myös ihmetyttää. Valtamerien lämpökapasiteetti on merkittävä, eikä maapallo ole säteilytasapainossa. Seuraavassa asiasta lisää.
http://wattsupwiththat.com/2009/05/06/the-global-warming-hypothesis-and-ocean-heat/#more-7646

Eikö se ole aika ilmiselvää? Ketju lähti siitä G&T:n väitteestä, että koko kasvihuoneilmiö on harhaa ja laskut(Maasta) ovat liian raskaita millekään tietokoneelle. Kasvihuoneilmiö ei kuitenkaan ole mikään Maan yksinoikeus ja jos Venuksen(ja Marsin?) lämpötilaa ei kyetä selittämään ilman sitä, G&T:n paperi joutaa roskiin.

Painella on sitä tietä vaikutusta absorptiospektriin, että kaasu on silloin tiheämpää.
Hiilidioksia on ilmakehässä 380 ppm, silti hiilidioksidiatomit ovat 10 mikrometrin etäisyydellä toisistaan maan pinnalla. Siksi se tarkkaan määrätty aallonpituus aallonpituus absorboituu jos 20 metrin matkalla määrään 0,0006.
Venuksessa, jossa hiilidioksidikonsentraatio on 20000(?) kertainen, 0,0006 matka lyhenee 20m/20000=1 millimetriin.
Täysin tarpeetonta puhua jostain Venuksen kasvihuoneilmiötä maan kasvihuoneilmiöteorian tukemiseksi. Venuksen sisäistä lämpölähdettä ei tietääkseni tunneta, kun ei tunneta maankaan sisäistä lämpölähdettä. Esimerkiksi mustien savuttajien määrää ei tunneta eikä niiden tuottamaa lämpömäärää. Ei ole mitään keinoja, teoriaa tai malleja, joilla maan lämpötilaa voitaisiin laskea luotettavasti.
Filosofisin pohdiskelut eivät anna mitään syytä heittää G&T:n paperia roskiin.

Totta, laskuni perustuvat juuri niihin epärealistisiin olettamuksiin, mitkä ovat kasvihuoneilmiökoohotuksen perusteina, mutta ei noihin mitä esität.

Otetaan vielä lasku tähän. On planeetta, jonka pintalämpötila on Tp, jonka kaasukehä ei absorboi sen säteilemää lämpösäteilyä. Planeetta saa jostain energiaa W/m2. Termisessä tasapainossa planeetta säteilee saman määrän W/m2 vapaasti avaruuteen.
Päästetään planeetan kaasukehään kaiken sen lämpösäteilyn absorboivaa kaasua. Planeetan kaasukehineen tulee edelleen säteillä saamansa energia ulos eli W/m2. Kaasukehä (teoriasi mukaan) säteilee saman määrän takaisin planeettaan, joten planeetta saa lisäenergiaa kaasukehästään (teoriasi mukaan) W/m2. Jos on syntynyt uusi terminen tasapaino planeetan pinta säteilee kaasukehäänsä 2*W/m2. Olkoon uusi pintalämpötila Tu, silloin (Tu/Tp)^4=2.
Tämä koskee tietenkin myös planeetta Venusta, joten puheet sen hiilidioksikasvihuoneilmiöstä ovat pelkkää fiktiota.

Helppohan sitä on kehittää vaihtoehtoisia teorioita, mutta jos lähtee kumoamaan tieteellistä paradigmaa, täytyy takataskussa olla muutakin kuin intuitiivisesti järkeenkäypä teoria maalämmön tutkimattomuudesta.

Väärin. Ilmakehä säteilee sama määrän pintaanpäin, jos ilmakehän lämpötila on kauttaaltaan sama. Se oli sinun oletuksesi. Teorian mukaan pintaan tulee ilmakehästä säteilyä sen koostumuksen ja lämpötilajakautuman perusteella.

Siis ilmakehä, joka on pinnan lähellä lampimämpi kuin ulossäteilyn korkeuksilla (Maan ilmakehässä lämpötila laskee 6.5 C/km ylöspäin mentäessä) säteilee enemmän pintaanpäin kuin avaruuteen.


Tuo pätee vain sinun äärimmäisen yksinkertaistetussa esimerkissäsi. Silti esität sen kovana faktana mainitsematta mitään monista oletuksista. Ja lisäksi esitit tuloksen kahdelle desimaalilla.


En ole perehtynyt Venukseen, joten en voi kommentoida. Kysyn vain, onko Venuksen ilmakehän lämpötilan vertikaalijakautuma vakio?

Lähinnä osallistuin Venus-keskusteluun huomattuani ketjussa useita virheellisiä ja perusteettomia väitteitä planeetan olosuhteista ja kaasukehästä. Mutta kyllä Venus-keskustelu liittyy myös ketjussa esiintyneeseen edelleen perusteettomaan väitteeseen kasvihuoneilmiön fysikaalisten perusteiden olemattomuudesta. Sillä jos astrofyysikoiden ja planetologien Venus-malleilla ei olisikaan minkäänlaista fysikaalista pohjaa, olisivat ne hämmästyttävän tarkkoja ja yhdenmukaisia arvauksia Venuksen olosuhteista - mallithan vastaavat hyvin Venuksesta tehtyjä havaintoja, kuten niiden ennusteetkin.

Tottakai paine vaikuttaa molekyylin absorptiospektriin. Venuksen kaasukehän mallinnuksissa otetaankin huomioon paine, lämpötila ja koostumus kaasukehän eri korkeuksilla - samoin molekyylien törmäysten vaikutus absorptiospektreihin. Mallien tuottamat synteettiset spektrit vastaavatkin hyvin mitattuja spektrejä kaasukehän eri korkeuksilla. Samoin muut mallien tuottamat piirteet.

Näyttää siis siltä, että astrofyysikoiden malleilla Venuksen kasvihuoneilmiöstä on kuin onkin todellisuutta vastaavat fysikaaliset perusteet.

Itselleni kysymys on niistä kasvihuoneilmiön fysikaalisista perusteista, joita tässä ketjussa on väitetty olemattomiksi tai täysin virheellisiksi. Jos se olisi totta, ei Venuksen kaasukehää voitaisi mallintaa sillä tarkkuudella kuin nykyään pystytään.

Kuvitteletko siis, että Venuksen tai Maan sisällä voisi olla ihan millainen tahansa lämpölähde? Ja se voisi sitten tuottaa ihan millaisen tahansa määrän lämpöä?

Kerroin sinulle jo aiemmin Aurinkokunnan planeettojen lämpötasapainosta, kertaan vielä:

Voimme mitata ja laskea, kuinka paljon energiaa planeetta keskimäärin säteilee avaruuteen. Voimme myös mitata ja laskea, kuinka paljon energiaa planeetta keskimäärin saa Auringosta. Jos planeetan ulossäteilemä energiamäärä on suurempi kuin sen Auringosta saama energia, täytyy planeetan jotenkin itse tuottaa säteilemäänsä energiaa.

Aurinkokunnassa on tällaisia planeettoja. Kaasuplaneetoilla on siinä määrin merkittävät sisäiset energialähteet, että ne säteilevät avaruuteen enemmän energiaa kuin saavat Auringosta. Suuren kokonsa vuoksi ne eivät siis ole vieläkään ehtineet asettua tasapainoon absorboimansa ja emittoimansa energian suhteen.

Luotainten tekemien mittausten mukaan Jupiter säteilee noin 1,7 kertaa Auringosta vastaanottamansa energian verran (Hanel, et al., 1981). Saturnus säteilee noin 1,8 kertaisesti vastaanottamansa energian (Hanel, et al., 1983). Uranus puolestaan emittoi noin 1,06 kertaisesti absorboimansa (Pearl, et al., 1990) ja Neptunus peräti noin 2,6 kertaisesti (Pearl & Conrath, 1991). Kummallinen poikkeus tässä porukassa on Uranus, jonka kokonsa puolesta ei olettaisi olevan noin lähellä tasapainoa.

Aurinkokunnan kiviplaneetat taas ovat ehtineet asettua tasapainoon. On kauan tiedetty, että Venus säteilee avaruuteen melkoisen tarkkaan saman verran energiaa kuin vastaanottaa Auringosta (esim jo Tomasko, et al., 1980). Jos Venuksen sisällä olisi merkittävästi energiaa pinnalle tuottava lämpölähde, säteilisi Venus merkittävästi enemmän energiaa avaruuteen kuin se saa Auringosta - kuten kaasujättiläisetkin tekevät. Tällaista ei ole kuitenkaan havaittu. Joten Venuksen sisäisen lämpölähteen vaikutus Venuksen lämpötasapainoon on oltava hyvin pieni.

Tämä on tiedetty jo kauan (Tomasko, et al., 1980):
"Pioneer Venus orbiter and probes measured many of the properties of the Venus atmosphere which control its thermal balance and support its high surface temperature. Estimates based on orbiter data yield an effective radiating temperature of Venus of 228 + or - 5 K, corresponding to a solar emission of 153 + or - 13 W/sq cm. A mode of submicron particles is suggested as an important source of thermal opacity near the cloud tops to explain the orbiter and probe thermal flux measurements. A comparison of the measured solar flux profile with thermal fluxes computed from the measured temperature structure and composition shows that the greenhouse mechanism explains essentially all of the 500-K difference between the surface and radiating temperatures of Venus."

Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainoastaan filosofiset pohdiskelut voivat enää estää paperia päätymästä roskikseen.

Ei ole. Kysymyksessähän ei ole fiktiivinen planeetta fiktiivisine kaasukehineen, kuten pacon laskuissa. Tässä Venuksen ja Maan kaasukehien eri korkeuksien lämpötilat vertailussa:

(lähde: Ingersoll; Venus: Express dispatches, Nature 450, 2007-Venus erikoisnumero)

Tuon osoittaminen vaatisi paljon enemmän kuin fiktiivisiä laskutoimituksia.

Nämä ovat ilmastotieteen jokerikortteja, joitten tutkimus on vasta alkamassa! Muutama esimerkki:

Merenalaiset vulkaaniset kuumat lähteet esittävät mahdollisesti tärkeätä roolia valtamerten lämpötilan, kemian ja virtausten kuvioissa:

There are many other reasons why scientists want to learn more about hydrothermal vents. These underwater geysers are believed to play an important role in the ocean's temperature, chemistry, and circulation patterns.
http://www.ocean.udel.edu/deepsea/level ... vents.html


Muistuttako (?) Venuksen kaasuja:

Because hydrothermal circulation removes some compounds from seawater (e.g. Mg, SO4) and adds many others (He, Mn, Fe, H2, CO2), it is an important process in governing the composition of seawater.
http://www.pmel.noaa.gov/vents/chemistr ... ation.html