KESKUSTELU

Olen kiinnostunut fysiikasta ja mittaustekniikasta, en salaliittoteorioista. Tässä ensinmainittuihin liittyvä osa viestistä:


Ilman ionivirran mittaus on tehtävä suojatulla anturilla. Muuten roskien ja hankaussähkön aiheuttamat vuotovirrat pilaavat kokeen, kuten nyt kävi. Lehtipuun tuore runko on megaohmiluokan vastus eli mittariin (10 megaohmia) verrattuna hyvä johde. Yksi roska aiheuttaa pitkäkestoisen häiriön, jos se jää roikkumaan anturiin. Oksaa vasten hankaava johdin tuottaa jatkuvasti kissasähköä.

Googleta "gerdien tube".

http://www.google.fi/search?hl=en&safe= ... tube&cad=h

Ionien tiheys ilmassa on sen verran pieni, että mitattavat ionivirrat ovat pikoampeereita. Siksi mittalaitteen on oltava suojattu ja kaukana mahdollisista koronavirran lähteistä, jotka tuottaisivat ilmaan lisää ioneita. Paljaana törröttävä "ion catcher" onkin koronavirran lähde itsessään. Aiemmassa viestissäni annoin jo ionisaatiokammioiden rakennusohjeita. Yllä olevan google - haun ensimmäinen osuma kertoo gerdien tube - tyyppisestä mittarista, joka on lähes identtinen antamani sivun rakennusohjeiden kanssa.

Kokeile näetkö sytkärin liekin aiheuttaman ionisaation mittarillasi. Jos et niin laitteesi on käyttötarkoitukseensa aivan liian epäherkkä. Ohjeiden mukaan rakennetut laitteet näkevät liekin aiheuttaman ionisaation matkan päästä, kunhan ilma virtaa kohti anturia.

Kokeilin juuri valantehneellä ja kalibroinnin piirissä olevalla Fluke 177 True RMS - yleismittarilla mitä millivolttialueella (10 megaohmia, kuten todennäköisesti sinunkin mittarissasi) näkyy. Toinen mittarin johtimista oli kiinni 9 V pariston kautta verkon suojamaassa, toinen taas roikkui ilmassa ja siihen oli kiinnitetty 20 cm pituinen paljas hopeoitu kuparijohdin. Tilanne vastasi siis sitä, että mittarin päässä olisi ollut maan pinnan sähkökentässä hieman korkeammalla oleva anturi. Todellinen hyvän sään sähkökenttä tuottaisi 9 V asemasta noin sata volttia metrin korkeuseroa kohti ja ukonilmalla jopa kilovoltteja per metri.

Pienikin mittajohtimen muovisen suojakuoren hankaaminen kädellä tuotti luokkaa 100 mv jännitteitä (koko ajan sama polariteetti). Ilmavirran ohjaaminen mittajohtimiin tuotti helposti 10 millivoltin jännitteen, joka oli koko ajan saman merkkinen eli ei vaihdellut plussan ja miinuksen välillä. Tämä hankaussähkö aiheutuu muovin pinnan varautumisesta, hakusana triboelectric... Kokeilin ilmiötä myös ilman paristoa ja sama näkyi. Pelkkä eristettyyn johtimeen osuva ilmavirta tuotti sähkövirtaa. Ilmiö riippuu toki eristeen laadusta mutta paljastaa suojaamattoman mittajärjestelyn puutteen. Mikä tahansa ilmavirta tai oksien hankaaminen johtoa vasten voi tuottaa polariteetiltaan koko ajan samansuuntaisen näyttämän.

http://en.wikipedia.org/wiki/Triboelectric_effect

Kuumailmapuhaltimen suuntaaminen paljaaseen kuparijohtimeen aiheutti hyvin pienen signaalin, vaikka puhallin oli lähes kiinni johdossa ja lämmitysvastukset hehkuivat tuottaen ioneita. Vasta noin 1 cm päässä sain noin 5 mV signaalin eli ilman ioneille tämä laite on todella epäherkkä. Kauempana langasta olevalla liekillä ei ole toivoakaan saada näyttämää toisin kuin edellä kuvatuilla itse rakennetuilla ionimittareilla.

Radioaallot aiheuttavat epälineaarisia ilmiöitä. Kännykän tuottama rf - pulssi voi tasasuuntautua mittarin sisällä, josta voi aiheutua lukemaan DC - jännitteen siirtymistä. Tästä syystä sairaaloissa on tietyissä tiloissa kielletty kännykän käyttäminen.

Totesin siis kokeella, että mittajärjestelyssäsi häiriöt voivat olla juuri havaitsemiesi "ilmiöiden" mukaisia ja että varsinainen signaali edes kohtuullisesta ionilähteestä on olemattoman pieni. Mittajärjestelysi ei siis mitannut oikeaa asiaa vaan häiriöitä.

Sinulla on ilman ionien mittausta varten resepti ja rakennusohjeet. Jos haluat niitä mitata niin loppu on kiinni itsestäsi. Laitteiden rakentaminen ei edes ole kallista sillä niissä ei käytetä mitään hirmuisen eksoottisia osia.

Tästä eteenpäin viestisi sisältö oli mielenkiinnotonta ilmeisesti Artolta peräisin olevaa salaliittoteoretisointia:


Keskity itse asiaan eli fysiikkaan ja mittaustekniikkaan niin kysymyksiisi löytyy vastauksia ja mittausjärjestelyihisi parannusehdotuksia.

Hyviä huomioita KFA:lta..

Itse olen erikoistunu lähinnä ionisoivan säteilyn mittauksiin..

Kysynkin että kuinka kauas ilmassa vapaat ionit liikkuvat ennenkuin neutraloituvat??

Sillä jos ilmassa olisi säteilyä ja se ionisoisi ilmaa, niin tämä säteily pitäisi näkyä josain..

Jos oikein muistan niin GM-putken herkkyys on joitain countseja sekunnissa per mikrosievertti.. Eli ihan kuuntelemallakin tuon pitäisi kuulua, jos se säteilyn määrä kasvaa..

Niinkuin KFA sanoi tälläalueella kiinnostaa ainoastaan fysiikka..

Riippuu kaiketi siitä, millaisessa maastossa ollaan ja kuinka paljon ilmassa on epäpuhtauksia. Aerosolifysiikan puolelta löytynee tarkempaa tietoa. Joskus aikanaan kaivelin tästä dataa, taisi olla keskusteluun Arton kanssa sfnetin puolella. Muistaakseni puhuttiin suuruusluokasta satoja sekunteja puhtaassa ilmassa. Kun ulkoilmassa on aina hiukkasia niin elinikä luonnollisesti lyhenee.

Ionien määrästä ilmakehässä:
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_12.html#3

Tasapainotilassa ionitiheydet ovat luokkaa 5E8 /m^3 ja uusien ioniparien tuotanto 6.6E6/sm^3. Tasapainossa ioneita tuhoutuu ja syntyy yhtä paljon, joten ilman uusien ionien tuotantoa noin 40 sekuntia riittäisi puolittamaan ionimäärän.

Styrgen tarkkailupiste on yli kartalta katsottuna (suunta päätelty ydinvoimalan piipun asemasta torneihin nähden) noin kahden ja puolen kilometrin päässä voimalasta. Kymmenen metriä sekunnissa puhaltavalla tuulella olisi ionin suorin lentoaika luokkaa yli 250 sekuntia.

Katselin muuten Styrgen sivulla olevaa säteilymittarin raakadataa. Taulukon otsikossa kerrotaan, että ajanhetkelle t kuvassa piirretty kymmenen pisteen keskiarvo on pisteiden t, t+10min, t+20min + ... + t+90 min keskiarvo. Vastaavasti ilmeisesti sadan pisteen keskiarvo olisi keskiarvo ajalta t...t+990 min. Tästä aiheutuu satakertaisesti keskiarvoistettuun dataan aikasiirtymä 990 min/2 = 495 min = 8 h 15 min. Tämä on lähes sama kuin Sturgen havaitsema aikaero tuulen nopeuden vaihtelun ja säteilymittarin lukemien välillä. Jos keskiarvo olisi siis otettu oikein eli symmetrisesti (t-495 min, ..., t-10min, t, t+10min, ..., t+495 min) niin säteilymittarin lukeman ryömintä ja tuulen nopeus seuraisivat toisiaan varsin kauniisti. Mittarin lämpöryömintään kannattaisi siis kiinnittää huomiota.

toi ryöminnan ja tuulen nopeuden yhtälö on mielenkiintoinen..


Saisiks kfa:piirrettyä siitä käppyrän??

Asiaa vaikeuttaa se, että Styrgen datassa ei ole aikatietoa mukana ja osa datasta puuttuu. Styrgen kannattaisi lisätä aikaa kuvaava sarake, jossa olisi vaikkapa aika mittauksen alusta minuutteina.

Tuo lämpöryömintäasia pitäisi saada pois kiusaamasta. Jos mittari osoittautuu hyvin stabiiliksi lämpötilan suhteen niin siinä tapauksessa keskiarvoistus saattaa todellakin tuoda esille säteilytason vaihtelua tuulen mukaan. Kun epäsymmetrisen keskiarvoistuksen aiheuttama viive on poissa kuviosta niin keskiarvo ja tuulen suunta korreloivat suoraan. Styrgen kannattaisi korjata keskiarvoistus kuviinsa, jolloin siirtymää ei tarvitsisi yrittää selitellä (youtube - video).


Mittauspaikassa maasto on avointa voimalan suuntaan. Kahden kilometrin päässä ydinvoimalan suunnasta tuleva ilma ei ole vielä sekoittunut kovin leveäksi vanaksi. Siitä löytynee mallinnus jostakin, kun vaan etsii.

Pitäisi varmaan kaivaa jostakin esille raportit, joissa kerrotaan Loviisan voimalan radioaktiivisten kaasupäästöjen aiheuttamien annosnopeuksien suuruusluokasta lähialueilla. Nyt mahdollisesti havaitusta yhden nanosievertin vaihtelusta kun aiheutuisi noin 0.01 mSv vaihtelu vuotuiseen > 3 mSv keskimääräiseen säteilyannokseen eli prosentin kolmasosasta puhutaan. Mittarin lukemien vaihtelu on luokkaa 1 nSv/h, jollaisen tuolla etäisyydellä (2 km) voisi aiheuttaa voimalan poistoilmassa olevat lyhytikäiset radioaktiiviset Xe-isotoopit.

Jos mittari lopulta osoittautuu lämpötilan suhteen tunteettomaksi niin onnittelut Styrgelle: Olet siinä tapauksessa onnistunut omilla mittauksillasi ihan oikeasti ensimmäistä kertaa havaitsemaan Loviisan ydinvoimalasta peräisin olevan radioaktiivisen päästön (luvallinen ja tasoltaan luokkaa alle 1 % luonnon taustasäteilystä niinikään mittauksesi perusteella). Vastaavaan saavutukseen Arto ei ole koskaan pystynyt.

Radioksenon - päästöistä löytyy paljon julkaisuita. Tässä yhdessä tutkittiin Kanadassa erään radioksenonia lääketieteen tarpeisiin valmistavan laitoksen (Chalk River Laboratories) tuulen mukana kulkeutuvia päästöjä. Parinkymmenen kilometrin päässä laitoksesta havaittiin suurimmillaan 4 nSv/h gamma-annosnopeuksia. Laitoksen päästöt olivat luokkaa 5...44 TBq/vrk, joka on kertaluokkia suurempi kuin mitä ydinvoimala päästää. Jos oletetaan ksenonin laimenevan ilmakehään tuulen suunnassa noin 1/r^2 - lain mukaisesti niin parin kilometrin päässä ydinvoimalasta nyt mainittu 1 nSv/h ksenon - vanan kohdalta mitattuna ei välttämättä olisi mitenkään tavaton. Abstrakti:

Abstrakti: Measurement and modelling of radioxenon plumes in the Ottawa Valley
http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=20863814

Artikkeli kokonaisuudessaan ja koko "Journal of enviromental radioactivity" vuodesta 1995 alkaen ovat kaikkien vapaasti luettavissa esimerkiksi TKK:n pääkirjaston tietokoneilta Otaniemessä. Lehdessä on paljon mielenkiintoista lukijalle, joka on kiinnostunut ympäristön radioaktiivisuudesta ja sen tutkimuksesta. Ksenonin radioaktiivisten isotooppien tarkkailu on valokeilassa mm. siksi, että sen avulla varmennetaan havaintoja maan alla tehtävistä ydinkokeista.

nyt Styrge unohdat väärien johtopäätöksien teon..Etkä laitamitäänminkää syyksi ajattelematta ensin.Nyt olisi suurinvirhe se että olet löytäny jotain ja lyöt sille heti syyn tutkimatta asiaa ensin. Ja nyt unohdat Arton opit ja katotaan yhessämitä tuleman pitää

oot tehny nyt hyvää työtä..

Nyt sun täytyisi lukita vielä noi kaikki käyrät samalle X-akselille.. Se tapahtuu niin että origo on mittauksen alkuhetki ja siitä eteenpäin jokainen samalla ajan hetkellä otettu lukuarvo on X-akselin suhteen samassa paikassa. X-akselin yksikkönä voisi olla esim 15 min. Tämä helpottaa päätelmien tekemistä. Mitä kfa nopeasti katsoin niin en huomannu silmämääräisesti tuulen suunnan ja lämpötilan välissä yhteyttä.. onko siellä sellainen kun sitä tilastollisesti tarkastelee?

kfa toi neliövaimennuslaki toimii pistemäiselle lähteelle ja on etäisyys lähteestä.. jos nyt tuuli tuo kaikki xenonit mittauspaikalla niin tuo ei päde.. Mun mielestä.

Tämän kun kokeelliset fyysikotkin sisäistäisivät niin tulisi paljon vähemmän bumergangeja julkaisuja kirjoitettaessa... Jokaisella on yleensä mielessä joku teoria tai ajatus, jota tukevat havainnot vahvistuvat ja ristiriitaiset taasen tuntuvat vähemmän merkittäviltä.



Neliöllistä lakia ajattelin laiskuuttani lähinnä siksi, että tuulen suunnassa kulkiessaa päästövana leviää. Jos vanan halkaisija kasvaa suoraan suhteessa etäisyyteen lähteestä niin pilven poikkipinta-ala kasvaa aluksi neliöllisesti. Oikeasti päästöpilvi leviää tuulen pyörteisyyden mukaan, joita ilmiöitä mallinnetaan suurilla tietokoneilla esimerkiksi onnettomuuksien varalta jne.

Hakusanat atmospheric dispersion

http://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheri ... n_modeling

http://www.google.fi/search?hl=en&q=atm ... i=g1&cad=h

Kun itse en ilmakehän mallinnusta harrasta niin mulla ei ole kun karkea arvaus pilven lajenemiselle.

Pointtinani viestissä oli kuitenkin lähinnä tämä: Vaikka Styrgeltä on nähty aika ufoja (lue: täysin epäfysikaalisia) johtopäätöksiä ynnä teorioita voivat hänen tekemänsä havainnot taustasäteilyn tason vaihtelusta ilmavirran suunnan mukaan ydinvoimalan vieressä silti olla oikeita. Samanlaisia havaintoja kun on tehty muuallakin "hieman" kalliimpaa kalustoa käyttäen eli ilmiö on tunnettu ja dokumentoitu. Saavutuksena tässä olisi nähdä se tavallisella geigermittarilla keskiarvoistamalla dataa ja korreloimalla tuon keskiarvon hyvin pieni vaihtelu tuulen suuntaan.

Styrgelle projekti, jolla voi varmentaa nyt mittaamansa: Valitse Loviisan voimalaa lähinnä oleva anturi, jolta saat STUKilta säteilydataa. Hae jossakin vaiheessa datat samalta ajalta jolloin teit tämän mittaussarjasi havaintosi tuulen suunnasta. Oleta, että seudulla tuulen suunta olisi ollut suunnilleen sama myös STUKin anturin kohdalla. Katso korreloiko STUKin (tarkemman) anturin näyttämän keskiarvot mittaamasi tuulen suunnan kanssa. Joudut tätä varten selvittämään mikä olisi suunta voimalasta STUKin anturille ja lukemaan videolta uudelleen tuulen tuonsuuntaisen komponentin.

Valitettavasti en nähnyt netissä suoraan mitään palvelua, josta voisi tuulen suunnan ja nopeuden kerätä jostakin Loviisan ydinvoimalan lähellä olevasta paikasta suoraan webbisivulta talteen. Jos sellainen löytyisi Olkiluodosta niin tuulidatan ja siellä olevien STUKin antureiden avulla voisit niinikään yrittää nähdä samaa ilmiötä. Olkiluodossa xenon - päästöt taisivat olla suurempia kuin Loviisassa, jolloin havaisemisenkin pitäisi olla helpompaa.

Jos kyseessä on Xe - päästövana niin saman mittauksen toistaminen kauempana voimalasta pitäisi tuottaa samanlainen mutta heikompi korrelaatio. Riittävän kaukana ilmiötä ei enää näy, kun ksenonista aiheutuva pieni taustasäteilyn kasvu jää keskiarvoistuksesta huolimatta taustan tilastollisen vaihtelun alle.

Olkiluodosta noin 10 km etäisyydeltä löytyi kaikille avoin Ilmatieteen laitoksen Rauman paikallisää, joka kertoo tilanteen Kylmä-Pihlajassa. Tuolta sivulta saa kerralla 24 h tiedon tuulen nopeudesta ja summittaisesta suunnasta:

http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?pla ... m=21&map=1

Jos tuulidatan kerää kuvasta niin riittää, että hakee sivun kerran vuorokaudessa. Tekstistä dataa kerättäessä sivun joutuu lataamaan vaikkapa 15 minuutin välein.

Styrgellä on nyt käytettävissään tuulitiedot Olkiluodosta ja hän voi halutessaan hakea STUKilta säteilydataa lähiseudun antureilta. Korrelaatioiden etsimiseen tarvittavat työkalut ovat siis kasassa.

mihis Styrge hävis??

Menin tänään ekaa päivää töihin,niiku ilmoista näkee .

Löysin jostain kaapinkätköistä vanhan RDS:n manuaalin..

Kyllä siinä luvataan lämpötila-alue miinusasteista plusasteisiin joten ei tuulen tuoma muutaman asteen lämpötilanvaihtelun pitäis siihen vaikuttaa...

Olet tosiaan Styrge löytäny jotain..Täytyy alkaa pähkiä..

KFA ehdotuksia miten jatketaan

artollakin ollut hiljaista kunnes löysi uuden syyn... tai seuraamuksen...
Tuon mereen pudonneen, mystisesti pudonneen koneen on arton mukaan pudottanut betasoihtu ja sen takia mustia laatikoita ei tahdota löytää vaikka ne on kuulema jo löytynyt kun koneen perä osa nostettiin merestä... Tuo siis sfnet energia, ympäristö, elektroniikka osastosta luettuna...

Voi olla että styrke alkanut huomaamaan miten seko arto on ja vetäytynyt aiheesta kun ei tuo kaunis ydinvoima olekkaan niin paha kuin arton mukaan on...

Nyt äkkiä takaisin lomille



Niin kyllä jotain pientä korrelaation tapaista on havaittavissa mittaustuloksissa. Ei vain ole ollenkaan varmaa, vaan jopa epätodennäköistä että havainnossa olisi kyseessä ionisaation vaihtelu. Styrgen esittelemä "catcher" kun muistuttaa etäisesti lähinnä Helix-antennia. Mittauksen järjestelyt olivat jo ihan kohtalaiset, mutta uusinta olisi paikallaan kunnollisella ionisaatioanturilla, jollaista KFA ehdottikin linkkien kanssa.

Noita ionisaatiomittareita saa näköjään valmiinakin, tosin ne saattavat olla varsin hinnakkaita...

Juu!

Äkkiä lomille et muitten lomakelit menee pilalle

Ei ku kfa oli havainnut korrelaation tuulensuunnan ja annosnopeuden välillä.. Catcherilla ei ollu täsä mittauksessa osaa eikä arpaa..

Ydinvoimaa ei tarvita, koska saksalaiset aikovat kattaa aurinkopaneeleilla Saharan:

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/30308- ... tarpeisiin

Tuo se oliskin hyvä juttu. Saatais työllistettyä jopa pari afrikkalaistaki, kaikki ei änkeäis italiaan ja espanjaan.. Ja eikö aurinkosähkö ole kuitenki tuottavaa bisnestä? Alhasilla katteilla tosin, mutta sekin paranee kun tuohon kokoluokkaan mennään..

Tyhmä kysymys:

Millä energia tuotetaan yöllä?