KESKUSTELU

uusi johtaja, vihreä vallankumous jatkuu?

Kuvien ja tekstien perusteella mielenosoittajat ovat Iranilaistaustaisia. Ehkä meilläkin on vastaavaa sitten kun Suomessa on kyllin suuri kriittinen Iranilaisvähemmistö. Nytkin voisi olla jos Suomella olisi ollut avoimempi pakolaispolitiikka takavuosina ja Iranin teokratiaa pakenevia olisi otettu maahan pakolaisstatuksella. Ajatus ei ole realistinen kun tietää aika laajan vastarinnan kaikkeen pakolaisuuteen ja laajemminkin maahanmuuttoon liittyvään. Nythän pakolaisia vastustavilla olisi erinomainen hetki kertoa hyviä keinoja miten auttaa maassaan väkivaltaisen vainon ja sorron kohteeksi joutuneita autetaan heidän kotimaassaan.

Itse asiasta. Tilanne on maassa ilmeisen kaoottinen. BBC:ltä ja New York Timesilta löytyy käytännössä sama informaatio kuin twitterilläkin. Plus laadukasta analyysiä tilanteesta ja kokonaiskuvasta. Koko liikkeestä on hyvin vaikea saada kuvaa. Osa on demokratiaa vaativia, osa nykyhallintoa tukevia, mutta reformimpaa talouspolitiikkaa ja liberaalimpaa yhteiskuntaa vaativia. Opposition johtohahmoista kukaan ei vaadi nykyjärjestelmän kumoamista, eikä sen suuntaisia ajatuksia esittäviä opiskelijajohtajia ole ainakaan vielä noussut. Kaduilla on kyllä huudettu kuolemaa diktatuurille, joka on hyvin radikaalia.

Toivottavasti tuo johtaa todellisiin muutoksiin. Nykyhallinnon luhistumiseen en usko, vaikka hyvähän se koko maailmalle olisi. Paitsi jos sen seurauksena valtio romahtaisi ja maassa syttyisi vaikka pitkäaikainen sisällissota.

RT: @IranNewsNow iReporter told CNN that PEOPLE HAVE BEEN KILLED in UNIVERSITY dorms. On CNN!! Please RT! #IranElection

http://www.michaeltotten.com/archives/2 ... n-fire.php

Tämä sivusto kertoo, että täysi rähinä päällä ja kaikki vallankumouksen merkit ilmassa.

Käytetään tuossa yhteydessä kuitenkin mieluummin sanaa jos, eikä kun. Vai olisiko Suomelle jotain etua siitä, että meillä olisi suuri iranilaisvähemmistö?


Iranin kaltaisen valtion politiikkaan vaikuttaminen on hyvin vaikeaa, taloudellisia ja poliittisia pakotteita käytetään jo. Niiden voimistaminen johtaisi suuriin ongelmiin Iranissa, mikä kävisi länsimaalaisten moraalille raskaaksi. Helpointa on tietenkin olla tekemättä mitään.

Iranilaisten toisinajattelijoiden vastaanottaminen länsimaihin ei auta Irania, koska silloin nämä vaikuttavat lähinnä länsimaisten mielipiteisiin. Pakolaisten vastaanottaminen on vain oireiden, ei taudin, lääkitsemistä.

En halua sotaa Iraniin, mutta voi hyvinkin koittaa se päivä, jolloin sotilaallinen isku Iraniin ja sen hallinnon väkivaltainen syrjäyttäminen on se paras vaihtoehto. Toivottavasti tätä päivää ei tule, se sota ei rajoitu ainoastaan Iraniin.

Tilanne on kyllä mielenkiintoisin pitkään aikaan maailmalla. Sehän näytti jo päätyvän Ahman hyväksi, mutta nyt mielenosoituksessa on ollut jopa kaksi-kolme miljoonaa ihmistä, vaikka miekkari oli luvaton. Tukea on tullut YK:ltakin jonka pääsihteeri on kehottanut kuuntelemaan kansan tahtoa mahdollisen vaalivilpin selvittämisestä. Yllättäen Iranin johto suostui tähän tänään, ehkä vain strategisista syistä. Olisi kyllä varsin yllättävää jos Ali Khamenei toteaisikin että suojattinsa on harrastanut vilunkia.
http://www.time.com/time/world/article/ ... 64,00.html
Itse panen kyllä sormet ristiin. Tämä saattaisi viedä mattoa alta euroopan nousevalta laitaoikeistolta, Mir-Hossein Mousavin Iran voisi olla liennytyksen avain.


Ihmeellistä, että kirjoittaja joka on vuosia kirjoittanut näistä asioista ei vieläkään erota hyötymistä ja auttamista. Mikä siinä on? Alan menettää toivoani.

Huono ironian taju? Uskoisin jos-käsitteen kaltaisen ilmaisun tulleen aika hyvin esille seuraavassa lauseessa. En tiedä olisiko iranilaisvähemmistöstä Suomelle mitään etua. Se ei kuitenkaan ole olennaista. Minusta on mielenkiintoista huomata, että tällä foorumilla samat ihmiset usein vastustavat uskonnollisia kansalaisia sortavia teokratioita ja samalla niistä sortoa pakoon pyrkivien pakolaisten auttamista. Arvelinkin jonkun haksahtavaan tuohon ilmeiseen moraaliseen paradoksiin.



Siis kysymys on vain Iranin auttamisesta? Esittämäsi näkemykset tarkoittavat sitä, että mielestäsi vainon kohteeksi joutuvia yksittäisiä ihmisiä ei tarvitse auttaa, eikä se koidu länsimaalaisten moraalille raskaaksi, koska oireiden lääkitseminen ei auta. Siis oman ilmauksesi mukaan: Helpointa on tietenkin olla tekemättä mitään.



Mikähän taho pystyisi toteuttamaan väkivaltaisen iskun Iraniin ja syrjäyttämään sen hallinnon väkivaltaisesti? Jonkin asteinen poliittisten ja sotilaallisten reaalitettien tunnustaminen olisi ehkä viisauden alku. Iranin hallinnon voivat vaihtaa vain Iranilaiset itse, toivottavasti pian ja rauhanomaisesti. Maa ei ole mikään vanhan Irakin kaltainen diktatuuri, josta ei löytynyt Saddamin puolesta sotivia tai isänmaallisen uhon täyttämiä taistelijoita.

Milloin tuo päivä sinun mielestäsi voisi koittaa?

Nimenomaan. Iranilaiset vaihtoivat yhden epämieluisan hallituksen jo 1979, ja vaihtavat tämänkin, mikäli haluavat.

Palaamme nyt taas tuohon maahanmuuttopolitiikkaan ja sen perusteisiin. Miten me olemme Somaliaa auttaneet ottamalla somalialaisia pakolaisia? Hyödyttävätkö he Suomessa Somalian nykytilannetta? Palaavatko he rakentamaa uutta Somaliaa, tuskin? En tarkoita tällä vihamielisyyttä heitä kohtaan, vaan sitä, että näiden pakolaisten maastamuutto on luultavasti peruuttamaton menetys Somalialle. He eivät ole sitä köyhintä ja kouluttamattominta väestönosaa, vaikkei heidän koulutustasonsa aina riittäisikään länsimaissa pärjäämiseen. Kuten sanoin, mielestäni pakolaispolitiikka on oireiden, ei syiden, hoitoa. Politiikalla ei ole kestävää pohjaa.

Ymmärrän antavani kyynisen kuvan, mutta ei Suomi voi ottaa mitään maailmanlääkärin roolia. Suomi on pieni tekijä ja sen täytyy huolehtia omista eduistaan, koska kukaan muu ei sitä tee. Pakolais- ja koko maahanmuuttopolitiikka ovat kysymyksinä niin valtaisia, että Suomen täytyy ajatella omaa etuaan, ei suinkaan kansainvälistä kuvaansa muiden maiden silmissä.

Toope. Ei kai kukaan ole väittänyt, että olisimme auttaneet Somaliaa. Me olemme auttaneet NOITA PAKOLAISIA. Luulisi sen olevan sanomattakin selvää. Eiväthän syöpäsairaiden lasten hyväksi lahjoituksia antaneetkaan ole auttaneet Suomea vaan syöpäsairaita lapsia.

Paras ratkaisu Iranin kaltaisessa tilanteessa on se että kansa lopulta itse ratkaisee tilanteen. Ulkopuoliset saavat erittäin suurella todennäköisyydellä vain enemmän tuhoa aikaan. Käytännössä siis kärsivällisyys ja liennytys palkitaan, mutta tulokset eivät vain ole välittömiä.

Äärihallintojen suosio vain nousee jos kansa kokee itsensä uhatuksi. Verratkaa vaikka äärioikeiston suosion nousuun Euroopassa. Mitä enemmän Iraniakin uhkaillaan, sen suuremmaksi kasvaa vaara että ei ole oikeasti enää kuin sotilaalliset vaihtoehdot käytössä (mikä voi olla tiettyjen tahojen tavoitekin).

Toivottavasti Iran saa hallinnon, joka alkaa ajaa maata liberaalimpaan suuntaan. Toivottavasti kukaan ei sotkeudu tätä ESTÄMÄÄN.

Eli siis tilanne on näin:

-Maahanmuuttokriitikot haluavat auttaa koko maata (somaliaa)

-Maahanmuuttoystävälliset haluavat auttaa vain harvoja valittuja yksilöitä (somaleita)

Eikö siis ole sellaista vaihtoehtoa, että haluaisi auttaa molempia? Myönnän, olisihan se aika ufoa.