KESKUSTELU

Monesta kulttuurista kuulee sanottavan, että "vasen käsi on heillä se vessakäsi." Vessapaperikulttuurissa vessakäsi on kuitenkin vähemmän relevantti kuin esim. Intiassa, jossa on huljutuskulttuuri. Itse asiassa Aasian huljutuskulttuurit pitävät länsimaista paperikulttuuri likaisena, koska paperi ei liota kaikkea saastaa kunnolla persauksesta.

Japanissa on teknologiaperusteinen vessaruiskukulttuuri.

Mitä muita vessakulttuureita tiedät? Onko länsimainen vessakulttuuri mielestäsi likainen vai kaikista kehittynein?

Wikipediasta poimittua historia-asiaa:

Vaikka paperia käytettiin kääre- ja pehmustusmateriaalina Kiinassa 2. vuosisadalta lähtien ennen ajanlaskun alkua, ensimmäisten WC-papereiden käyttö ajoittuu varhaisen keskiajan Kiinaan, kuudennelle vuosisadalle jälkeen ajanlaskun alun. Vuonna 589 tiedemies ja viranhaltija Yan Zhitui (531–591) kirjoitti WC-paperin käytöstä:

”En julkea käyttää WC-tarkoitukseen paperia, jolla on lainauksia tai kommentteja Viidestä klassikosta tai viisaiden nimiä.” Myöhäisemmän Tang-dynastian (618-907) aikana Kiinaan saapunut muslimi arabimatkamies huomioi vuonna 851:

”He (kiinalaiset) eivät ole varovaisia puhtauden kanssa, eivätkä pese itseään tarpeensa tehtyään; he vain pyyhkivät itsensä paperilla.”

Varhaisen 1300-luvun aikana (Yuan-dynastia) kirjattiin, että yksinomaan Zhejiang-provinssin vuosittainen WC-paperin valmistus oli yhteensä kymmenen miljoonaa pakettia, kooltaan tuhannesta arkista kymmeneen tuhanteen arkkiin. Ming-dynastian (1368–1644) aikana kirjattiin vuonna 1393, että 720 000 arkkia WC-paperia (kooltaan 60 senttimetriä kertaa metri) valmistettiin Nanjingin Keisarillisen hovin yleistä käyttöä varten. Keisarillisen huoltoviraston (Bao Chao Si) arkistoissa samalta vuodelta lukee, että yksin keisari Hongwun keisarilliselle perheelle valmistettiin 15 000 arkkia erikoista pehmeärakenteista WC-paperia, joista jokainen arkki oli jopa parfymoitu.

Muualla varakkaat ihmiset käyttivät villaa, nauhaa tai hamppua pesutarpeisiinsa, kun vähemmän varakkaat ihmiset käyttivät kättään ulostaessaan jokiin tai puhdistivat itsensä monenlaisilla materiaaleilla kuten räteillä, puulastuilla, lehdillä, ruoholla, heinällä, kivellä, hiekalla, sammaleella, vedellä, lumella, maissinkuorilla, hedelmänkuorilla tai simpukankuorilla, maasta ja sääolosuhteista tai sosiaalisista käytännöistä riippuen. Antiikin Roomassa yleisesti käytettiin tikun päässä olevaa sientä, joka käytön jälkeen asetettiin takaisin ämpärilliseen suolavettä.

Näin kun kalastaja-alus lähti satamasta. Aluksen perässä roikkui kalastaja pylly paljaana. Tarpeen jälkeen vetäsi housut nopsaan jalkaan ja nousi takas kannelle.

Alapesusuihku on hyvä jonka jälkeen kuivaus paperilla.

Tämäpä mielenkiintoinen aihe! Olenkin jo kauan pohtinut, mistä on hienostollinen paperin käyttö alkanut.

Pelkän paperin käyttö on toki hygieenisempaa kuin paljaalla kädellä pyyhkiminen, mutta kokkareita jää usein varsinkin jos omaa tuuhean perskarvoituksen. Täällä meillä päin sheivauskulttuuri ei ole samalla mallilla kuin idässä, joten siinä on yksi syy miksi kunnon pesu tulisi suorittaa aina pöntöllä kakkosasioinnin jälkeen. Kuivausta ei tule unohtaa, sillä vasta se poistaa ulosteen lopullisesti iholta. Pelkkä paperi riittänee useimmiten ykkösasioinnin päätteeksi, mutta päivittäinen pesu on tärkeää myös sille osastolle.

Onkohan Neolla arvauksia, miten paleoihminen tapasi tehdä?

Kirjastosta löytyvät Paskakirja, Paskapokkari ja Vessakirja valaisevat tätäkin mysteeriä osuvasti, monipuolisesti ja kattavasti. Löytyvät nimillään hyllyluokasta 90.2.

Jossain joskus kuultua:

Jos joku heittää sinua pökäleellä naamaan niin pyyhitkö mieluummin paperilla vai pesetkö naamasi?

Itse olen tullut siihen lopputulokseen että pesu ja sen jälkeen kuivaus antaa tyydyttävän puhtaan lopputuloksen.

Toisaalta onko sinulla takapuolessasi limakalvoja ja aistinelimiä? Ehkä se hygieniatason hienoinen ero saattanee selittyä sillä.

..niin ja vastauksena kysymykseen on, että jahka olen lopettanut tuon heittäjän nenän vinouttamisen, pyyhkisin hänen paitaansa ja sitten pesisin.

Vannon länsimaisen bidevessakulttuurin nimiin. Kaikissa hyvin varustelluissa vessoissa on nykyään bidesuihku, ja jos ei ole niin saisivat hävetä moisen vessan ylläpitäjät. Paperia kannattaa käyttää vain kuivaamiseen.

Kuivakäymälöiden kannattajat varmaan pitävät vesivessaa kammotuksena, mutta käsittääkseni likavedenkäsittelylaitokset tässä maassa eivät ole millään kivikautisella tasolla. Eli olettaisin että sattumat saadaan kyllä talteen.

En kertakaikkiaan ymmärrä miten joku voi rääkätä ahteriaan rutikuivalla paperilla ja myöhemmin sotata housujaan jarrutusjäljillä (kuulema). Sammalellakin pyyhkimisen ymmärtäisi paremmin, se on sentään kosteaa. Mutta ehkä siinä vilistää liikaa ötököitä ja pöpöjä...

Vaikea kuitenkaan lähteä näitä vessakulttuureita arvottelemaan. Jokainen kulttuuri jossa ei levitetä tauteja ympäriinsä on ihan onnistunut vessakulttuuri. Onhan näitä tällaisiakin joissa ihmisillä ei ole vessaa ja kun naisväki menee virtsalle, heidät raiskataan.

There's more than one way to skin a cat!

Kerran nuorena miehenä matkustin junalla Vilnasta Minskiin. Olin sairas ja kuumeessa. Oli kuitenkin pakko matkustaa. Vilnan asemalla oli paha kusihätä ja ajattelin lirauttaa ennen junaan nousua. Meni aseman vessaan. Ovella huomasin että lattialla oli viisi senttiä virtsaa ja paskaa. Kaikki röörit ilmeisesti lukossa enkä halunut kenkiä sotkea, kaamea lemu. Avasin sepaluksen ovella ja kusin sisään. Vedin vetskarin kiinni ja yrjösin päälle. Makuuvaunun yläpedillä mietin että ei jumalauta...

Repesin täysin.

Tjaa... tuo on oma tekniikkani, eikä hajuhaitoista tai jarrutusjäljistä ole koskaan ollut riesaa. Toisaalta olen melko perusteellinen ja pyyhin, kunnes paperiin ei enää jää jälkiä. Toisinaan viimeistelen alhaisemman viskositeetin omaavat tuotokset kostealla paperilla.

Näin siis kotioloissa. Armeijassa hygieniastandardieni ylläpito tuotti toisinaan vaikeuksia; paskalla käyminen keskellä metsää täydessä taisteluvarustuksessa on jo itsessään melkoinen projekti, varsinkin talvella, kun rojua on yllä tavallistakin enemmän. Onnistuin kuitenkin olemaan paskomatta vaatteilleni tai kusematta saappaisiini. Yhtä hyvä tuuri ei käynyt yliluutnantilla, joka veti pitkät kalsarit jalkaansa väärin päin ja sotkeutui sepalukseensa.

Intiassa on sellasia ns.reikiä lattiassa niin, kuin jengi täällä ilmeisesti tietää ja SIELLÄ ne on oikeastaa hyvinkin hygieenisiä.. Tuli siellä tavattua myös länkkäripönttöja ja ne olivat ihan hirveitä, ei ole mitään kuvottavampaa , kuin läkkärivessa intialaisessa kulttuurissa. Tapasin myös intianreissullani eräänlaisa kombinaatioita länkkäripöntöistä ja näistä reijistä joissa yleensä on keraaminen alusta jaloille. Näissä kombiaantiöpöntöissa oli siis istuinnosassa keraaminen jalkojen sija. Arvatkaapa istuinko vaiko kyykinkö siinä pöntön päällä? Niin ja tietty se nyt o hygieenisempää vettä kayttää ku paperia, mutta kuivata kannattaa paperilla. Intiassa vaa tota paperia ei passannu heittää pönttöön, kun sen verran heikko vetävyys nuilla *pöntöillä* vaa ne heitettii samassa veskis olevaan roskikseen tai otetiin mukaan ja poltettiin.

Eteläinen tapa heittää paskapaperi roskikseen, on kyllä inhottava. Varsinkin omalla kohdallani, kun paperia tahriintuu monen monen nykäisyn kerran aina.