KESKUSTELU

Aivojen koko korreloi kuitenkin uusimpien mittausten mukaan jonkin verran älykkyyteen. Kokonaisuutena voisi tulkita aivojen koon pienenemisen johtuvan ympäristöpaineiden pienenemisestä älykkyyttä kohtaan.

Uusi eläinten kognitioiden tutkimus lähtee niistä tarpeista, joita eläimillä on elinympäristössään. Esimerkiksi hedelmänsyöjiltä edellytetään hyvää muistia, sillä niiden pitää muistaa missä syötäviä hedelmiä kasvaa, ja mihin aikaan vuodesta kukin hedelmä on kypsä. Norsujen muisti taas on hyvä sen takia, että ne vaeltavat pitkiäkin matkoja ravintoa etsiessään ja niiden pitää muistaa, missä ravintoa löytyy ja minä vuodenaikoina.

Amerikanhakki (Nucifraga columbiana) muistaa lumen alta noin 30 000 paikkaa, mihin se kesän aikana piilotti siemeniä.

Voi olla, että keräilijä-metsästäjien elämäntapa pitkine vaelluksineen on vaatinut parempaa paikkatuntemusta ja muistia, kuin maanviljelijän paikallaan pysyvä elämäntapa.

Suomalaiset ovat historiallisesti hyvin pitkään eläneet metsästyksellä, mikä on johtanut Nokian menestykseen maailmanmarkkinoilla. Puolisokin kannattanee hakea metsästäjä-keräilijäkansojen parista, nettideittailu kannattaa aloitta Achee-heimon edustajan, !Kung heimon edustajan kanssa. Näin omasta lapsesta tulee älykkäämpi.

Mahtoivat olla sitten aika hellyttävän näkösiä muinoin, kun olivat lyhyitä ja isopäisiä, kuin lapset

Mun alkoi yhtäkkiä tehdä mieli lisääntyä Dexterin kanssa?

Homojen aivot on kutistunu jo 5000 vuoden ajan.

Jossain taisi olla käppyrä siitä, että älykkyys on kääntäen verrannollinen jälkeläisten lukumäärään ja pään koko suoraan verrannollinen älykkyyteen. Lapsettomat on neroja, niillä on aikaa keskittyä omaan isoon päähän.

Kielien parantuminen ja entistä tehokkaampi ulkoinen tiedonkäsittely.

Tuohon pitäisi löytyä syy jostain yleisestä lajinkehitykseen liittyvästä tekijästä sopeutumisesta; ympäristö, mutaatio, luonnonvalinta, sattuma, katastrofi, sukupuolivalinta, joku näistä.



Aivojen koon kasvamiseen lajillamme on esitetty kymmeniä varsin hyvältä kuulostavia syitä: ravinnosta eläinravintoon siirtyminen ja toisaalta hedelmä-kukkaisravintoon siirtyminen työkalujen käytön opettely ja kielen kehitys ylivertaiseksi eläinkunnassa. Mikael Fortelius esitti, että aivojen kehityksen takana olisi ballistisen tajun oivaltaminen, ensin kiven heittäminen tarkasti maaliin, sitten keihään, sitten nuolen, sitten ampuma-aseen.

Jos aivojen koko pienenee, pieneneekö älykkyys?

Onko ihminen tarvinnut ison aivokapasiteetin sen vuoksi, etä kaikki tarvekalut on pitänyt valmistaa itse. Käden hienomotoriikkaa ei nykyihminen oikeastaan enää tarvitse.

Aivojen surkastuminen on merkki sopeutumisesta.

Itse olen melkein varma siitä, että älykkyys sinänsä ei ole vähentynyt, aivojen rakennusaineitakin on ainakin länsimaissa hyvin tarjolla. Tuon artikkelin mukaan ilmiö on kuitenkin maailmanlaajuinen; Kiinassa, Austraalassa ja Afrikassa ilmiö toistuu. Kulttuurillisilla tai ravinnosta saatavilla asioilla ei siis tämän mukaan ole merkitystä.

Onko siis niin, että kun emme tarvi aivojamme niin paljon, ne surkastuvat. Tämäkään ei päde maailmanlaajuisesti.

Olisiko kyseessä jokin sukupuoli-ihanteessa tapahtunut muutos; tiedämmehän ainakin sen, että pyylevämmät naiset ovat olleet kovin haluttuja monessa kulttuurissa, myös Euroopassa.

Mikäli on ollut vartalo leveä, ei 10% isompi pää ole näyttänyt kosijan silmissä pahalta. Nykyinen naisihanne on mitattu Barbiin, tätä opetetaan pinille tytöille lapsesta saakka. Mikäli tuosta poikkeaa ei voi olla oikea nainen. Kovin laihan naisen 1,5dl suurempi pää näyttää hassulta. Toisaalta myös miesbodareiden normaalin kokoinen pää näyttää pieneltä.

Nuo pienipäisemmät ovat siirtäneet geenejään tehokkaammin seuraavaan sukupolveen... Veikkaan siis sukupuolivalintaa globalisoituvassa maailmassa.

Kirjoittaminen, kaikenlaisten laitteiden käyttö, ajoneuvojen ohjaus... totta kai ihmiset tarvitsevat käden hienomotoriikkaa, ja ovat siinä usein erittäin taitavia. On aika vaikea kuvitella, että muinaiset ihmiset olisivat olleet käden hienomotoriikassa kovin merkittävästi taitavampia - ainakaan puolentoista aivodesilitran edestä.

Aivojen kehittymisen/kutistumisen syy?

Milloin muuten luuytimen ja aivojen syönti on muuttunut vastenmieliseksi? Eivätkö nuo olleet tärkeitä aivojen rakennusaineita 5000 vuotta sitten? Ja sama määrä kaloreita saadaan nyt mäkkäristä. Johonkin tuollaiseen yleismaailmalliseen syyhyn pitää teoria perustaa. Vehnä, sokeri ja maito ovat uusia ravintoaineita.

Synnyttivätkö nuorempana nuo 3000 eaa naiset? Varmaan, toisaalta suuri enemmistö maailman naisista elää vieläkin kivikautta.

Miten evoluutio toimii silloin kin tarpeettomaksi käyvä elin alkaa surkastua, umpilisäkkeen kohdalla elintä ei edes näe. Emmekä oikeastaan edes tiedä, onko se surkastumassa, koska lääketiede on niin nuorta, mutta esimerkiksi häntä? Vaatiko se erikoset eristyneet olosuhteet, luulisi neliraajaiselle puissa kiipeileville protohominideille olleen hännästä iso apu, kuten muillekin puissa viihtyville. Vai oliko häntä runsaan seksin tekninen este?

Sanotaan, että aivot ovat suurin sukupuolielin, pitää paikkansa. Tuossa mielessä ainakaan sen käyttö ei ihmiskunnassa ole vähentynyt.

Miten geenimme ihmismäistyivät

Ihmisaivojen ja puhekyvyn evoluutioon vaikuttaneista geeneistä tiedetään vasta ripauksen verran:

4–6 miljoonaa vuotta sitten
Ihmisen ja simpanssin viimeinen yhteinen kantamuoto

2,8 miljoonaa vuotta sitten
Eläinsolujen erästä pintasokeria tuottava Neu5Cg-geeni muuttuu ihmisen kanta-muodolla toimimattomaksi. Tämä perimän muutos mahdollistaa osaltaan aivojen kehittymisen.

2,2 miljoonaa vuotta sitten
Fossiililöytöjen perusteella muinaisihmisten aivojen koko alkaa nopeasti kasvaa.

100 000–200 000 vuotta sitten
Puhekykyyn vaikuttava FOXP2-geeni muuttuu. Nykyihminen kehittyy Afrikassa.

http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=356&vl

Johtuisiko aivojen tilavuuden peneneminen samasta Neu5Cg-geenin muttumisesta? Ei, evoluutio ei kulje takaperin.

Tieteen kuvalehdessä (ja näköjään NewScientist-lehdessä) tarjosivat lämmönsäätelyä syyksi aivojen koon kasvuun sitä mukaan kun ilmasto jääkautena viileni: "isommat aivot -> enemmän lämpöä". Liekö ilmiö siis reversiibeli?

http://www.newscientist.com/article/mg2 ... -size.html

Some 2.5 million years ago, our ancestors' brains expanded from a mere 600 cubic centimetres to about a litre. Two new studies suggest it is no fluke that this brain boom coincided with the onset of an ice age. Cooler heads, it seems, allowed ancient human brains to let off steam and grow.



Pitää alkaa kerätä listaa näistä ehdotuksista, miksi meillä on isot aivot. Tuo on kyllä sieltä mielikuvituksellisimmasta päästä. Miksi evoluutio suosisi paljon energiaa hukkaavaa aivomassaa, kun saman asian voisi hoitaa karvaeristeellä tai ihonalaisella rasvakerroksella? Ja miksi se pieni karvapeitekin putoaa miesten päästä pois?

Vesiapinan on helppo rakentaa aivot: ruokavalio koostuu lähes yksinomaan aivojen rakennusaineista.

Ihmislaji on tänä päivänä kookkaampi kuin koskaan aiemmin, ja koon on arveltu kasvavan. (En nyt tarkoita aivojen kokoa, vaan koko kroppaa). Joten myös lantionpohja on väljempi, eli ainakaan luonnonvalinta ei karsi isopäisiä lapsia siksi että he eivät mahtuisi ulos

Sitäpaitsi, kuka on oikeasti koskaan kuullut, että lapsen suuri pään koko olisi niin merkittävä synnytyskomplikaatiotekijä, että kannattaisi toivoa pienipäisiä lapsia?

Ja luonnonvalinnan kannalta ainakaan länsimaissa vauvan valtava pää ei olisi enää ominaisuutta karsiva tekijä, sillä suurimmalla osalla äideistä on mahdollisuus keisarileikkaukseen - jos hypoteettisesti oletetaan, ettei suuripäinen vauva mahtuisi alateitse ulos.

Aivoissa on kahdenlaisia soluja. Hermosoluja ja gliasoluja, joista osa muodostaa myeliinituppia aksoneiden ympärille. Delfiineillä on erittäin runsaasti näitä gliasoluja, koska kylmässä veessä tarvii lämpöeristystä, ja rasvainen myeliini eristää hyvin lämpöä. Siksi delfiinin aivot ovat melko suuret, jotka eräät pikapäättelijät ovat kiireissään tulkineet merkiksi delfiinien älykkyydestä ja luulleet mm. niillä olevan kielellisiä kykyjä ym.