KESKUSTELU

Edeellenkin arvoitukseksi jää se, millä tavalla darwinismi on kumoutunut. Jokohan kertoiset sen?

Tällä TalkOriginsin sivulla on aika hyvä lista kaikista "darwinismin" yksittäisistä teeseistä ja kaikista toistaisiksi esitetyistä "antidarwinismeista" (tai ainakin nimetyistä sellaisista). Shapiron artikkeleita lueskelemalla hänen teoriansa on jonkinlainen yhdistelmä instruktionismia, prosessistrukturalismia ja "melko mahdollista" saltationismia.

Tosin tuollakin kyllä sanotaan, että:

For historical purposes, it is worth noting that all of these except Special Creationism have been held by people who thought themselves good Darwinians. Of course, many eugenicists also thoght they were good Darwinians (including Darwin's cousin Francis Galton, his son Leonard, RA Fisher and Karl Pearson). However, TH Huxley and Galton were saltationists, Gould is a (partial) process structuralist along with Richard Lewontin. Darwin himself, and his disciple George Romanes, were also Instructionists, and the number of orthogenetic Darwinians is hard to list (cf Ruse 1997). However, to disagree with "Darwinism" today, you must challenge some, preferably more than one, of these theses.

Opetushallituksen suosittelemassa, muilta osin oikein hyvässä sivustossa Biomi.org asiantuntija luonnehtii nykyisin vallalla olevaa "darwinistista" käsitystä evoluutioilmiön "käyttövoimasta", joka tiivistyy sattumanvaraisiksi mutaatioiksi ja luonnonvalinnaksi:

http://www.biomi.org/biologia/evoluutio/index.html#21

4.1. Muuntelua aiheuttavat tekijät
Muuntelua eliöihin luo sattuma. Kaiken uuden muuntelun taustalla ovat mutaatiot. Niissä eliöiden geeneihin syntyy sattumanvaraisia muutoksia. Mutaatiot voivat olla eliölle hyödyllisiä, haitallisia tai neutraaleja. Luonnonvalinta karsii haitalliset mutaatiot pois populaatiosta. Jäljelle jäänyttä mutaatioiden tuottamaa muuntelua järjestävät populaatioissa uudelleen..

Valinta ja sattuma muodostavat siis darwinismiin perustuvissa evoluutiovisioissa erottamattoman toimintoparin, johon liittyy useita syviä, darwinistien torjumia ongelmia. Ensinnäkin sattuma mutaatioiden aiheuttajana on jo määritelmänsä mukaan tieteellisesti pitemmälle analysoimaton lukiten kannattajansa tieteelle ominaisten selityspyrkimysten ulkopuolelle. Toiseksi, valinnan käsite johtaa kannattajansa evolutioteoreetikoita myöten kuuluisiin "Just-So"-tyyppisiin itsestään selviin, vain hieman luovaa akrobatiaa vaativiin selittelyihin. Suomalainen "Evoluutio"-opus sisältää runsaasti esimerkkejä. Eräskin kuluisa biologi kehitti suositun Just-So -teorian, jota monet tutkijat kannattivat kunnes huomasivat, että tuo samainen Just-So -selitys pitikin tulkita päinvastaisella tavalla.. (tästä kirjoitin jossain ketjussakin).

Valintailmiötä voidaan tietysti mallintaa myös matemaattisesti, jolloin valinnan säännöt täytyy jo ennalta kätkeä lausekkeisiin. Matematiikka, joka tuottaa spontaanisti evoluutioilmiön piirteitä, viittaakin jo syvempiin vaikuttajiin kuten itseorganisaatioon.

Tämäntapaiset argumentit eivät ainakaan matemaattisiin tieteisiin tutustuneesta voi tuntua kovin tieteellisiltä, mistä johtuen evoluutioilmiön tieteellistä selitystä on etsittävä fysiikkatieteen paljastamien ja vielä paljastamattomien materian synnyn, järjestymisen ja dynaamisten ominaisuuksien laeista, matemaattisen fysiikan laeista.

Merkittävä askel tähän suuntaan on otettu tohtori Ville Kailan
ja fysiikanprofessori Arto Annilan evoluutioteoriassa, jota tässäkin ketjussa on esitelty. Kailan ja Annilan evoluutioilmiön syitä ja mekanismia kartoittava uusi teoria perustuukin matemaattisen fysiikan syvimpiin periaatteisiin, termodynamiikkaan ja pienimmän vaikutuksen lakiin. Pienimmän vaikutuksen laki toimii tässä teoriassa luonnonvalintailmiön todellisena selittäjänä. Kysymys on itse asiassa Prigoginen (Nobel 1977) ja muiden alulle paneman itseorganisaatioilmiön tutkimuksen tulosten avulla tapahtuvasta evoluutioilmiön tieteellisestä selitysyrityksestä, varsin ansiokkaasta sitä paitsi.

Itseorganisaatiosta olen kertonut tämänkin ketjun monessa puheenvuorossa antaen myös helppotajuisia linkkejä.

Pienimmän vaikutuksen laista, johon kaikki muut luonnonlait perustuvat, olen myös esittänyt monta huipputieteeseen vetoavaa puheenvuoroa, esim.

evoluutio-ja-fossiilit-f8/evoluutioteorian-kehittyminen-darwinin-jalkeen-t43154.html

..yhteyksien rakentaminen
fysiikan kvanttifluktuaatioilla täydennetyn
minimiperiaatteen ja ihmiselle parhaan
maailman välille on mielekäs ja kiinnostava.. Ajatus on nykyisen fysiikan ja kosmologian
tutkimuksen keskipisteessä..

Mikrotasolla elämää voidaan karkeasti luonnehtia suunnattoman monimutkaisina sähkökenttäkonfiguraatioina ja niiden muutoksina. Myös näitä hallitsee sama optimoiva periaate. Kajantie kirjoittaa:

Toinen tärkeä tapaus on se, jossa vapausasteet
ovat sähkömagneettisten kenttien, sähkökentän
ja magneettikentän, arvot jossain paikassa
ja jonain aikana. Vaikutus taas voidaan
laskea yksinkertaisella tavalla sähkökentän ja
magneettikentän suuruuksista. Nämä eivät voi
vaihdella mielivaltaisella tavalla, vaan jälleen
niin, että vaikutus saa miniminsä. Tämä johtaa
luonnonlakeihin, Maxwellin yhtälöihin,..

Olisi kiinnostavaa kartoittaa darwinistista luonnonvalinnan ideaa niin elottoman kuin elollisenkin luonnon voimia ja energioita mm. Maxwellin yhtälöiden ja Lagrangen funktion hahmossa hallitsevan pienimmän vaikutuksen periaatteen valossa. Lähinnä tulee mieleen kaksi vaihtoehtoa: luonnonvalinnan "oppi" poikkeaa olennaisilta osiltaan pienimmän vaikutuksen lain mukaisesta optimointitaipumuksesta, jolloin se on myös olennaisesti väärä, tai se yhtyy tuohon periaatteeseen, jolloin se voidaan nostaa uudelle, syväfysikaaliselle selitystasolle. Ainekset tähän mullistukseen saattavat olla jo kypsymässä biologian ja fysiikan uusien löydösten ja teoreettisen fysiikan formalismien avaruuksissa.

......

Kun darwinismiperustaiset evoluutiovisiot torjuvat ehdottomasti genomin kyvyn vastata eliötä sopeuttavin muutoksin ulkoisiin reunaehtoihin, Barbara McClintock oivalsi tämän jo 40-luvulla. Onneksi Nobel-komitea sentään oivalsi liki 40 vuotta myöhemmin McClintockin olleen tässä oikeassa ja darwinistien täysin väärässä. Mutta vieläkään eivät useimmat yliopistobiologit Suomessa usko tähän, lukion lehtoreista puhumattakaan, joiden opetuksiin monet akateemiset sokeasti uskovat.

Tilanne voi kuitenkin pian muuttua arvostetun evoluutioteoreetikon, Turun yliopiston genetiikan emeritusprofessori Petter Portinin kirjoitettua genomin kyvystä vastata sopeutuksella ulkoisen stressiin ensi kertaa suomeksi Tieteessä Tapahtuu -lehdessä

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/ ... /2558/2362

Onko tässä kysymys ongelmasta, josta Shapiro puhuu tämän luentonsa alussa?

Toistat kyllä ansiokkaasti itseäsi. Tuosta sepustuksesta ei oikeastaan puuttunut kuin Nambun-Goldstonen bosoni mainittuna. Darwinistista evoluutiota et kuitenkaan osoittanut kumoutuneeksi tai kumotuksi, itse asiassa päin vastoin.

----------------------------------
Haluaisin kuulla darwinismin oikean määritelmän. Olen kuullut, ettei Darwin sanonut: "Jumalaa ei ole." Sen sijaan hän sanoi: "Jos todisteita ei löydy, teoriani pitää hylätä." Mikä on siis oikeaa darwinismia?

Äly selittyy älyilemällä. Älyä on vain silloin, kun älyilee. Sitä ei voi oikein muuten selittää; älyä ei löydy sieltä, missä ei ole älyilyä. Tästä johtuen älyä ei voi koskaan esittää matemaattisesti, koska formula itsessään ei älyile: tarvitaan äly, joka älyilee formulaa, jolloin se äly on siinä formulan älyilyssä. Toisaalta; mikään älyily ei ole ei voi nousta älyn selittäjäksi, älyn yläpuolelle, koska äly ei voi olemassa muutoin kuin älyilyssä.

Mun mielestä tästä pitäis tehdä laulu

Juuri näin Darwin sanoi, ja juuri tämä on tieteellisten teorioiden peruspilari: jos niitä tukevia todisteita ei löydy, tai ne voidaan todisteilla kumota, on ne hylättävä. Tässä tieteellisen teoriat poikkeavat uskonnosta, jotka väittävät olevansa totta todisteista riippumatta. Jos havaittu maailma ei tue uskontoa, on maailmassa vikaa. Jos maailma ei tue teoriaa, vika on teoriassa.

Darwinismi sinänsä on vähän harhaanjohtava termi, koska evoluutioteoria on muuttunut ja kehittynyt paljon Darwinin ajoista. Perusperiaate on kuitenkin sama: periytyvä yksilöiden välinen muuntelu, joka vaikuttaa lisääntymismenestykseen, johtaa automaattisesti evoluutioon.

Tässä ketjussa ja tämän ketjun topicin osalta sitä darwinismin määritelmää kannattaa kysyä P.S.V.:ltä.

http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/res ... ilaAR.html

The ubiquitous natural law states simply that energy differences will decrease in least time. Species are mechanisms of transduction that acquire energy from their respective surroundings, ultimately from insolation. The flows of energy will naturally select those mechanisms that will level off energy differences most rapidly.

Kaikkea hallitseva luonnonlaki yksinkertaisesti sanoo, että energiaerot pienenevät nopeinta tietä. Lajit ovat läpikuljetusjärjestelmiä, jotka saavat energiaa vastaavista ympäristöistään, viime kädessä auringon tuottamana. Energiavirrat luonnollisesti valitsevat sellaiset järjestelmät, jotka tasoittavat energiaerot kaikkein nopeimmin.

The holistic and scale-independent view of nature provided by the 2nd law of thermodynamics points out that natural selection does not operate only on genes but on all matter. During evolution flows of energy naturally select the steepest descents, equivalent to the paths of least action, and flatten non-Euclidean energy landscape in least time. The thermodynamic theory roots biology via chemistry to physics and widens contemporary discourse on the fundamentals of evolution.

Holistinen ja itsesimilaari, termodynamiikan 2. lain tarjoama visio luonnosta korostaa, että luonnonvalinta ei operoi yksin geeneissä, vaan kaikessa materiassa. Evoluutiossa energiavirrat luonnollisesti valitsevat jyrkimmät rinteet, jotka vastaavat pienimmän lain periaatteen vaatimuksia ja tasoittavat epäeuklidisen energiamaiseman pienimmässä ajassa. Termodynaminen teoria kytkee biologian kemian välityksellä fysiikkaan ja avartaa nykyistä keskustelua evoluution perusasioista.

Pienimmän vaikutuksen periaatteen ja termodynamiikan 2. lain mukainen ilmiö, jota on helppo tarkkailla, on pohjasta kuumennettuun vesiastiaan muodostuva lämpövirtakuvio. Evoluutiossa tilannetta mutkistaa geenien funktio tiettyjä muuntuneita tiloja ottavana ja säilyttävänä järjestelmänä.

Tämän ongelman ratkeaminen saattaa edellyttää uutta genomin teoriaa, jossa genomi on vakuumin defektirakenteen välityksellä pienimmän vaikutuksen periaatteen säätelypiiriin kuuluva järjestelmä. Tällöin kaikenlaiset mutaatiot tulevat osiksi samaa suurta järjestelmää, koko materian kattavaa luonnonlakiperustaista evoluutioprosessia.

Vakuumin defektien merkitys fysiikassa on jo oivallettu:
http://www.google.fi/search?hl=fi&sourc ... =&gs_rfai=

Hagen Kleinert on käsitellyt vakuumin defektejä ja niiden ilmenemistä "meidän maailmassamme" kiinnostavalla tavalla

http://www.google.fi/search?hl=fi&sourc ... =&gs_rfai=

As an alternative to string theory, Kleinert used the complete analogy between non-Euclidean geometry and the geometry of crystals with defects to construct a model of the universe called World Crystal or Planck-Kleinert crystal which has, at distances of the Planck length, quite a different physics than string theory. In this model, matter creates defects in spacetime which generate curvature and all the effects of general relativity. This theory inspired Italian artist Laura Pesce to create glass sculptures entitled "world crystal" (see also lower left on this page).

On vaikea olla näkemättä yhteyttä James A. Shapiron korostaman genomin ja sen aktiivisen ympäristön itsesäätelyn ja tietojenkäsittelykyvyn ja genomin kytkeytymisen kaikkea hallitsevan pienimmän vaikutuksen periaatteeseen välillä.

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/index3. ... tions.html

Mobile DNA and evolution in the 21st century

Abstract
Scientific history has had a profound effect on the theories of evolution. At the beginning of the 21st century,
molecular cell biology has revealed a dense structure of information-processing networks that use the genome as
an interactive read-write (RW) memory system rather than an organism blueprint. Genome sequencing has documented
the importance of mobile DNA activities and major genome restructuring events at key junctures in evolution:
exon shuffling, changes in cis-regulatory sites, horizontal transfer, cell fusions and whole genome doublings
(WGDs). The natural genetic engineering functions that mediate genome restructuring are activated by multiple stimuli,
in particular by events similar to those found in the DNA record: microbial infection and interspecific hybridization
leading to the formation of allotetraploids. These molecular genetic discoveries, plus a consideration of how
mobile DNA rearrangements increase the efficiency of generating functional genomic novelties, make it possible to
formulate a 21st century view of interactive evolutionary processes. This view integrates contemporary knowledge
of the molecular basis of genetic change, major genome events in evolution, and stimuli that activate DNA restructuring
with classical cytogenetic understanding about the role of hybridization in species diversification.

http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/res ... ilaAR.html

The ubiquitous natural law states simply that energy differences will decrease in least time. Species are mechanisms of transduction that acquire energy from their respective surroundings, ultimately from insolation. The flows of energy will naturally select those mechanisms that will level off energy differences most rapidly.

Kaikkea hallitseva luonnonlaki yksinkertaisesti sanoo, että energiaerot pienenevät nopeinta tietä. Lajit ovat läpikuljetusjärjestelmiä, jotka saavat energiaa vastaavista ympäristöistään, viime kädessä auringon tuottamana. Energiavirrat luonnollisesti valitsevat sellaiset järjestelmät, jotka tasoittavat energiaerot kaikkein nopeimmin.

The holistic and scale-independent view of nature provided by the 2nd law of thermodynamics points out that natural selection does not operate only on genes but on all matter. During evolution flows of energy naturally select the steepest descents, equivalent to the paths of least action, and flatten non-Euclidean energy landscape in least time. The thermodynamic theory roots biology via chemistry to physics and widens contemporary discourse on the fundamentals of evolution.

Holistinen ja itsesimilaari, termodynamiikan 2. lain tarjoama visio luonnosta korostaa, että luonnonvalinta ei operoi yksin geeneissä, vaan kaikessa materiassa. Evoluutiossa energiavirrat luonnollisesti valitsevat jyrkimmät rinteet, jotka vastaavat pienimmän lain periaatteen vaatimuksia ja tasoittavat epäeuklidisen energiamaiseman pienimmässä ajassa. Termodynaminen teoria kytkee biologian kemian välityksellä fysiikkaan ja avartaa nykyistä keskustelua evoluution perusasioista.

Pienimmän vaikutuksen periaatteen ja termodynamiikan 2. lain mukainen ilmiö, jota on helppo tarkkailla, on pohjasta kuumennettuun vesiastiaan muodostuva lämpövirtakuvio. Evoluutiossa tilannetta mutkistaa geenien funktio tiettyjä muuntuneita tiloja ottavana ja säilyttävänä järjestelmänä.

Tämän ongelman ratkeaminen saattaa edellyttää uutta genomin teoriaa, jossa genomi on vakuumin defektirakenteen välityksellä pienimmän vaikutuksen periaatteen säätelypiiriin kuuluva järjestelmä. Tällöin kaikenlaiset mutaatiot tulevat osiksi samaa suurta järjestelmää, koko materian kattavaa luonnonlakiperustaista evoluutioprosessia.

Vakuumin defektien merkitys fysiikassa on jo oivallettu:
http://www.google.fi/search?hl=fi&sourc ... =&gs_rfai=

Hagen Kleinert on käsitellyt vakuumin defektejä ja niiden ilmenemistä "meidän maailmassamme" kiinnostavalla tavalla

http://www.google.fi/search?hl=fi&sourc ... =&gs_rfai=

As an alternative to string theory, Kleinert used the complete analogy between non-Euclidean geometry and the geometry of crystals with defects to construct a model of the universe called World Crystal or Planck-Kleinert crystal which has, at distances of the Planck length, quite a different physics than string theory. In this model, matter creates defects in spacetime which generate curvature and all the effects of general relativity. This theory inspired Italian artist Laura Pesce to create glass sculptures entitled "world crystal" (see also lower left on this page).

On vaikea olla näkemättä yhteyttä James A. Shapiron korostaman genomin ja sen aktiivisen ympäristön itsesäätelyn ja tietojenkäsittelykyvyn ja genomin kytkeytymisen kaikkea hallitsevan pienimmän vaikutuksen periaatteeseen välillä.

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/index3. ... tions.html

Mobile DNA and evolution in the 21st century

Abstract
Scientific history has had a profound effect on the theories of evolution. At the beginning of the 21st century,
molecular cell biology has revealed a dense structure of information-processing networks that use the genome as
an interactive read-write (RW) memory system rather than an organism blueprint. Genome sequencing has documented
the importance of mobile DNA activities and major genome restructuring events at key junctures in evolution:
exon shuffling, changes in cis-regulatory sites, horizontal transfer, cell fusions and whole genome doublings
(WGDs). The natural genetic engineering functions that mediate genome restructuring are activated by multiple stimuli,
in particular by events similar to those found in the DNA record: microbial infection and interspecific hybridization
leading to the formation of allotetraploids. These molecular genetic discoveries, plus a consideration of how
mobile DNA rearrangements increase the efficiency of generating functional genomic novelties, make it possible to
formulate a 21st century view of interactive evolutionary processes. This view integrates contemporary knowledge
of the molecular basis of genetic change, major genome events in evolution, and stimuli that activate DNA restructuring
with classical cytogenetic understanding about the role of hybridization in species diversification.

Prigoginen (Nobel 1977) kirjan "From Being to Becoming" (1981) ilmestymisen aikoihin itseorganisaatioparadigman murtautuessa joustavaan ajatteluun kykenevien tutkijoiden tietoisuuteen 80-luvun alussa nämä pioneerit kokivat joissakin USA:n yliopistoissa suorastaan vihamielisyyttä. Haastatellessani 80-luvulla Helsingin yliopiston biologian opiskelijoita totesin, että itseorganisaatio kuului sielläkin "kiellettyihin aineisiin"; kukaan ei ollut kuullut siitä sanaakaan.

Sama tila taitaa yhä jatkua biologien keskuudessa arvatenkin tiedekunnassa vallitsevan "ortodarwinistisen" "hengen" vaikutuksesta, joka ei salli evoluutioilmiölle muita selitysvaihtoehtoja kuin sattumanvaraiset mutaatiot ja luonnonvalinnan. Ja varsinkaan ei sallita itseorganisaatiota!

Kuitenkin tieteen edistyessä itseorganisaatio osoittuu yhä selvemmin biologisia systeemejä evoluutio mukaanluettuna hallitsevaksi fysiikan periaatteeksi. Miten makromutaatiot syntyvät on itseorganisaatioilmiön valossa täysin ymmärrettävää eikä tarvitse mitään "luonnonvalintaa". Tätä havainnollistavat aika hyvin tutut Chladnin levyt, joihin seuraavalla sivustolla on linkkejä:

Pienimmän vaikutuksen periaate ilmenee havainnollisesti Chladnin levyissä, joiden resonanssitilat eri taajuuksilla valiutuvat värähtelytaajuuden ja levyn mikrorakenteen monimutkaisten vuorovaikutusten pienimmän vaikutuksen periaatetta noudattavina "ratkaisuina":

evoluutio-ja-fossiilit-f8/nykydarwinismi-heikkoa-tiedetta-t20186-420.html

Joitakin uusia itseorganisaation merkitystä biologisissa järjestelmissä valaisevia artikkeleita on seuraavassa. Ja kannattaa muistaa, että on jo satoja ei-kreationistisia evoluutiobiologeja, jotka pitävät luonnonvalintaa ei tieteenä vaan politiikkana..

http://jcb.rupress.org/content/155/2/181.abstract

The concept of self-organization in cellular architecture
Tom Misteli

Abstract
In vivo microscopy has recently revealed the dynamic nature of many cellular organelles. The dynamic properties of several cellular structures are consistent with a role for self-organization in their formation, maintenance, and function; therefore, self-organization might be a general principle in cellular organization.

Useissa solun rakenteissa ilmenee itseorganisaation vaikutus niiden muodostumisessa, ylläpidossa ja toiminnassa; siksi itseorganisaatio saattaa olla yleinen periaate solun organisaatiossa.

http://ccr.cancer.gov/staff/staff.asp?profileid=5819
http://www.pnas.org/content/106/17/6885.short

Self-organization in the genome
Tom Misteli,1
Increasing evidence also points to an important role of regulatory interactions among multiple chromosomes (5). For example, …

http://www.isnature.org/Files/Denton_Natural_Law.pdf

We conclude that the subcellular realm is a Form
first Function second world where physics rules,
where order arises from the self-organizing properties
of matter and where the pre-Darwinian metaphor
of the crystal is fast eclipsing the post-Darwinian
metaphor of the watch.

Päätämme, että solunsisäisessä maailmassa vallitsee fysiikan sääntöjen mukainen "muoto ensin, funktio sitten"-periaate, jossa järjestys syntyy materian itseorganisaatio-ominaisuuksien tuloksena..

http://philpapers.org/rec/EDETUO
This suggests that self-organizing systems analogous to those utilized by biological systems are at least rare and may indeed represent, as pre-Darwinists believed, a unique ascending hierarchy of natural forms. Such a unique adaptive hierarchy would pose another major challenge to the current Darwinian view of evolution, as it would mean the basic forms of life are necessary features of the order of nature and that the major pathways of evolution are determined by physical law, or more specifically by the self-organizing properties of biomatter, rather than natural selection.

..elollisen ottamat perusmuodot ovat vääjäämättömiä luonnon järjestyksen piirteitä ja evoluution keskeiset tapahtumatiet määrää fysiikka, tarkemmin sanottuna biologisen aineksen itseorganisaatio-ominaisuudet, eikä luonnonvalinta.

P.S.V

Äläppä huoli ja hättäile, Aslakkihan on jo vuosia sitte sanonut evoluution olevan materian evoluutiota, sen pyrkiessä monimutkaistamaan rakennettaan.
Tästä johtuu sitten evoluutio myöskin elollisen tasolla.

Materia on "elastinen ilmiö", se on muuntuvaa ja kehittyvää.
Ja kaikki muunnelmat ja pienetkin kehitykset toimivat kaikkialla ajasta ja paikasta
huolimatta samalla tavalla, joten evoluutio materia osalta on ohjattua ja tuntuu toisinaan kuin se olisi suunniteltua pieniäkin yksityiskohtia myöten.

Ja mikä ohjaa ja kontrolloi näitä muutoksia ? Eikö kyseessä olekkin pienenpieni
atomi, jolla on kyky yhdistyä toisenlaisiin atomeihin vain määrätyllä tavalla, ja luoda vain määrätynlaisia yhdisteitä ?
Täytyy olla yksinkertaisesti niin, että itseensä atomiin sisältyy pienenpieni tietoisuus ja muisti
minkä avulla atomit yhdistyvät vain ja ainoastaan määrätyllä tavalla, siis atomi on pieni analoginen varmatoiminen tietokone.
Ihmisen aivot muodostuvat aivosoluista , ja yhdessä kokonaisuus muodostaa toimivan ja ajattelevan kokonaisuuden.
Entä sitten pienenpienien atomien kasaantuminen yhdeksi kokonaisuudeksi ??

No vilkuilkaa ympärillenne, näette elämää tietoa ja joskus jopa ajattelukykyäkin.
Eikä ympärillänne ole yhtään mitään muuta kuin atomeja.

Mutta harvan ajatus on niin korkealentoista , että kykenee tuon kaiken ymmärtämään.

Niin, elämän molekulaarinen perusta löytynee loppujen lopuksi fysiikasta, jos katsomme vaikka elävää solua ja sen rakenneosasten toimintaa, sen kalvoja ja proteineja, niin on todettava, että biomolekyylit ovat suuria ja erittäin monimutkaisia, myös siksi, että elämää täytyy ylläpitää.

Se on ilmiö, joka tapahtuu kaukana tasapainosta, sillä elävä solu ei ole molekyyliensä muodostama todennäköisin konfiguraatio vaan harvinaisuus, se on evoluution avittama paikallinen kurisioteetti universumin aineen hitaassa huonontumisessa.

Elämä ei ole pelkkää sattumaa, sillä se kokoaa itsensä järjestyksen ja epäjärjestyksen välisessä tilassa, jonka pelkkä todennäköisyyksien arviointi johtaisi jo muutamasta kymmenestä aminohaposta koostuvan entsyymin kohdalla tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.

Silti aminohappojen liitoksia ei ratkaista arpanopin vaan hamiltonilla ja mikä vielä tärkeämpää, niin luonto osaa virittää kemiallisia reaktioita tarvitsemilleen nopeuksille, kuten kemiasta tutussa katalyysissä ympäristö nopeuttaa tiettyä reaktiota. Katalyytti on molekyyli, joka ei itse muutu reaktiossa, mutta jonka läsnäolo edesauttaa muiden molekyylien yhdistymistä tai hajoamista. Jotkut molekyylit pystyvät katalysoimaan jopa oman syntymänsä ja silloin puhutaan autokatalyysistä.

Kun seoksessa on molekyylejä tarpeeksi, niin on todennäköistä, että jotkin niistä voivat katalysoida toisten molekyylien välisiä reaktioita ja näin voi syntyä autokatalyyttinen systeemi, joka on eräänlainen elämän esiaste. Autokatalyyttinen systeemi ilmaantuu äkillisesti ja hieman olomuodon muutoksen tavoin, kun erilajisten molekyylien määrä ylittää tietyn kynnysarvon.

Esimerkiksi ihmisen aivot ja mieli ovat kehittyneet elottomasta luonnosta siten, että ensin molekylaarinen ja sitten biologinen evoluutio on muovannut meidät sellaisiksi kuin olemme ja vaikka tässä kehityksessä on mitä ilmeisimmin ollut paljon sattumanvaraista, se ei kuitenkaan ole voinut kurottua luonnonlakien ulkopuolelle. Ravintomme tarkoitus ei ole antaa meille energiaa vaan matalaa entropiaa, jota elimistömme voi kasvattaa ja kaikki mitä teemme lisää viime kädessä entropiaa. Fysikaalisena olentona ihmisellä ei ole ulospääsyä entropian otteesta vaan kaikki toimintamme on uusiutumattoman luonnonvaran, entropian tuhlaamista. Tässä suhteessa ihminen on vain monimutkainen kone, jonka kaikki toiminnot voidaan jossain vaiheessa kuvata fysiikan keinoin.

John Carter

Voisi tuon sanoa toisinkin !
Vaikkapa näin: Ihminen on monimutkaistuneen materian muoto, jolle on materian monimutkaisen rakenteen myötä kehittynyt tietoisuus, joka kehityy edelleen.

Ainaki tuota edelleen kehittymistä sietäisi toivoa.