Ipetzi
Lainaa:
Aslak, voisitko kertoa enemmän mietteistäsi? kiinnostavia ovat, vaikken kaikkea ymmärrä, olen tavantallaaja enkä mikään tiedemies..
Niin en ole mikään tiedemies, mutta se ei ole ollut esteenä tutkimasta ympäristöä , niin läheltä kuin kaukaakin.
Myös historiallinen perspektiivi huomioiden.
Minua on aina kiehtoneet tarinat menneestä, sillä mejän kotiperinteeseen kuului ehdottomasti tarinoitten ja mytologioitten kertominen. Se kai on peräisin sukumme Saamelaisuudesta.
Lähtökohtani on aina ollut puhdas uteliaisuus , ilman ennakkoluuloja. Sillä ennakkoluulot ovat vain este uuden oppimiselle ja hyväksyvälle ymmärtämiselle.
Kaikkein tärkeintä on ymmärtää historiallisten asioitten ollessa kyseessä , kielen ja ilmaisun rajut muutokset.
Meidänkin kieli Suomi on muuttunut sen kirjallisen historian aikana jopa niin , että monille tekee vaikeuksia ymmärtää Agrikolan suomea. Vanhempaan kieleen mentäessä on Kalevalalaiset runot hyvä esimerkki miten muinoin on mahdollisesti kuvattu ihan arkipäiväisiä asioita, siis liioitellen
runollisesti kuin jotain maalausta tulkiten.
Kaikki nuo seikat huomioiden olen yrittänyt luoda historiaan pohjautuvan kuvan maailmastamme, sen kulttuurista
ja tieteestä, SIIS KUVAN ITSELLENI.
Kaikki tuollaiset höpötykset, että muinaiset olisivat olleet joitain "nuotioontuijottajia" paimentolaisia voi ihan huoletta heittää menemään. Jo hyvin kauan sitten tunnettiin maapallon muoto, sen suhde ja paikka aurinkokunnassamme.
Egyptissä Isis oli maan personoituma juuri se "luontoäiti"
hänestä on lukemattomia kuvia, kaikissa kuvataan hänet naisena jolla on päässään " apis " elikkä häränsarvet joitten välissä on pyöreä pallo maan symbolina.
Nämä kuvat ovat kai osa jopa 3000 vuotta vanhoja , tai vanhimpien ikää en edes lähde arvailemaan.
Myöskin maata symboloiva jumalatar ( muuten kaikissa kulttuureissa maata symboloiva jumaluus esiintyy naispuolisena) intiassa kuvataan suussaan muna. Tämä muna
muodollaan symboloi maan muotoa, elikkä palloa.
Tästä kaikesta voi päätellä joskus olleen hyvinkin yhtenäisen
käsityksen maan olemuksesta ja sen suhteesta lähimpiin naapureihimme.
Rigveda vanhin vedakirjoista kuvaa maata ensiksi, kaljuksipääksi ( siis vailla kasvillisuutta) sitten tuo kalju pää sai hiukset.
Samassa kirjassa sanotaan , että maa oli aluksi kuin "hyytelöä" , myöskin exakti tiede kuvaa maan olleen joustavaa muodoltaan , siis sulaa tai osittain sulaa laavaa.
Siis nykytieteen sanoman , ja tuhansia vuosia vanhan
mytologian välillä ei ole mitään olennaista eroa.
Lisäksi tosiaankin kaikkialla maailmankuva on hyvin yhteneväinen, tosin se kuvauksessa käytetyt ilmaisut vaihtuvat kulloinkin kyseessä olevan kulttuurin mukaan.
Mutta jos muinaisuutta alkaa tosissaan tutkimaan, niin
kirjaimellisuuteen perustuvan tulkinnan saa heittää roskakoriin. Sillä ei selvitetä edes yhtäkään pienimmistä raamatullisista vertauksista, puhumattakaan että ymmärrettäisiin salakielien tapaan laadittuja vanhempia mytologioita.
Juuri edelläesitettyjen asioitten kaltaisista asioista mielenkiintoni heräsi, ja olenki
lukenut jokaisen käsiini saaman kirjallisuuden tuolta alalta.
Tosin kielitaitoni rajoittuu suomeen ja kohtalaiseen
ruotsinkielen taitoon, jolla pärjää joten kuten.