KESKUSTELU

2. Moos. 20:17 Thou shalt not covet thy neighbour's house, thou shalt not covet thy neighbour's wife, nor his manservant, nor his maidservant, nor his ox, nor his ass, nor any thing that is thy neighbour's.

Leave yer neigbours ass alone.

2. Moos. 23:12 Six days thou shalt do thy work, and on the seventh day thou shalt rest: that thine ox and thine ass may rest, and the son of thy handmaid, and the stranger, may be refreshed.

Hallelujah. Let yer ass rest.

Kanta ger.maaninen 'ass' on 'perse'.

Sanan merkitys muuttuu ajassa, tai se katoaa, varsinkin jos se on ger.maaninen. Kieli/Mieli sivistyy; ass (perse) -> ass (aasi) -> as § (aa§i, A a§1)

Eivät kaikki park* nimet liity Perkunakseen, ehkä mikään niistä ei liity. Sellainen nimi joka liittyy esim. kallioon järven rannalla, kuten esim. Rantasalmen Parkkumäki, liittyy Perkunakseen ( tai tietysti paikalliseen versioon tästä jumalasta ) kuitenkin suurella todennäköisyydellä. Kuten sanottu, suurin osa näistä paikoista on kuitenkin Sastamalassa.

En epäile etteikö kohtauspaikassa olisi ollut karsikkopuu. Jotkin muutkin parku*, parkku* liitännäiset nimet esiintyvät muuten juuri alueilla joihin liittyy kirkon omistus, siitä merkkinä esim. nimi Kirkonmetsä. Pakanalliset kulttipaikat siirrettiin tiettävästi kirkon omistukseen keskiajalla. Niin se käy.

Pakanalliset = Kristilliset.
Noidat = Henkilöt jotka osaavat laskea ja lukea; tuntevat "taikamerkit" -> aakkoset ja numerot.

Tunnetusti Kristinusko vainosi Kristillisiä, esimerkiksi Paavalin aikaan.

Karsia on germaaninen lainasana:

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 71_380.pdf

Jos Perkūnas olsi tullut suorastaan vasarakirveskansan mukana "kuvioihin", niin nimi olisi silloin ollut lähinnä juuri "*Parkanas", ja se olisi tarkoittanut jotakuinkin "Ylösnostavaa" kuten "Perkelęs":kin (lt, partisiippi).

Nettailun perusteella virilis on kantaintialaiseurooppalaisena wiro joten eri sana joka syynä, ettei ole Köblerin keräämässä listassa.

-

Koivulehdon artikkelissa on lainaus Kustaa Vilkunan tekstistä:

kielelliset germaaniset kosketukset siirretään ajassa huomattavasti kauemmas taaksepäin kuin mitä yleensä on totuttu olettamaan; alku on siirrettävä ensimmäiselle esikristilliselle vuosi- tuhannelle, ehkä toiselle saakka. Enää ei ole syytä puhua itämerensuomalaisten siirtymisestä idästä samoten germaanien naapuruuteen johonkin Itämeren itäpuolelle, vaan on puhuttava germaanisen kansan tai heimojen ekspansiosta »kantasuomalaisten» keskuuteen: kehittyneet miesjärjestöt alistivat muinaiskylät jo varhain verovelvollisikseen samaan tapaan kuin myöhemmin oli lapinkylien laita ja kuten syrjäänit ovat tehneet samojedien kotakunnille, venäläiset syrjääneille jne., viimeksi myös siirtomaiden valtiaat alkuasukkaille. Voimakkaampi käytti heikompaa hyödykseen. Germaaninen vallasluokka eleli vuosisadat itämerensuomalaisten parissa kestitysveroa nauttien.

Teksti on kuvaavaa ja sisältää ristiriitaisen oletuksen.

Oletetaan että germaanit tulivat Suomeen hallitsemaan suomalaisia. Kuitenkin toisaalla selitetään, että suomalaiset tulivat Suomeen vasta germaanien ja saamelaisten jälkeen.

Dilemmaa yritetään ratkaista yrittämällä siirtää germaanit yhä idemmäksi, jopa Viipuri nimetään skandinaavisen pronssin alueeksi.

Mitä tulee kuvitelmaan germaanisesta yläluokasta, niin sen on täytynyt hävitä saamelaisille, jotka sitten vuorostaan hävisivät suomalaisille. Germaaninen yläluokka on perinnettä 1800-luvun ubermänsch germaaniajattelusta. Se on tulkinta historiasta sellaisena joka sopi aikansa poliittiseen ilmapiiriin.

Suomessa ei ole germaanisia paikannimityyppejä. On vain lainasanoja ja niitä on paljon eri germaanikielten aikakausilta. Luulisi jo sen, että kyse on pitkästä aikakaudesta herättävän tajuamaan, etteivät germaaniset yhteisöt Suomessa ole voineet olla mahdollisia, koska väistämättä pitkän ajan kuluessa Suomeen olisi syntynyt vilisemällä germaanista paikannimityyppejä.

Vilkunan mukaan ei ole syytä puhua suomalaisten vaelluksesta germaanien naapuruuteen Itämeren itäpuolelle. Olen samaa mieltä. On puhuttava suomalaisten vaelluksesta germaanien naapuruuteen P-Saksan ja Tanskan alueen välittömään läheisyyteen.

Olettaen että noin olisi, olis hyvin helppoa ja luontevaa selittää suomen germaaniset lainat, ei tarvitse keksiä syytä germaanien häviölle Suomen maaperällä, ajoitukset saadaan kohdalleen ongelmattomasti, ja germaanisen alueen leviämiselle on paralleeli slaavilaisen alueen leviämisellä. Molemmat kielet ovat levinneet suomalaiskieliselle alueelle suuremman väestöpohjan voimalla.

-

Jahas, tämä meni syyniin: heti pistää silmään kymmenkunta balttilainaa pikasilmäyksellä, osa jo uloskäsiteltyjä!

Esimerkiksi "kerppo" eli katkaistu (pajun ym.) oksa tulee sanasta

"Kirpti...kerpo...kirpo" = leikata, latvian "cirpt...cerpu...cerpu"

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

" kir̃pčiai (2) dsk. sar. uz pieres apgriezti mati;

kirpėjas -a (1) = leikkaaja
1. frizieris -e = parturi
2. sk. sukirpė́jas; = keritsijä

kirpykla (2) frizētava; = parturinliike
kirpimas (2) /matu/ griešana; cirpšana = leikkuu, kero
pavasarinio kirpimo vilna - pavasara cirpuma vilna

kirpinėti (~inė́ja, ~inė́jo) , iter. dem. sk. kir̃pti;
kirpinys (3b) piegrieztne
pado kirpinys - zoles piegrieztne

kirpis (2) grieziens; cirpiens; griezums; cirpums;

kirptelėti (~telėja, ~telėjo) , dem. sk. kir̃pti;

kirpti (ker̃pa, ~o)

1. griezt; cirpt
kirpti plaukus - griezt matus = leikata hiuksia
kirpti avis - cirpt aitas = keritä lammas
2. piegriezt (šūšanai)
kirpti suknelę - piegriezt kleitu = leikata leninki
3. pārn. darīt sāpes, ēst, grauzt = kuv. tehdä kiusaa, sabotoida, "syövyttää"
gira liežuvį kerpa - dzēriens kož mēlē = "kalja syövyttää kielen"
kerpa kaip avį - cērp kā aunu (jēru) = "keritä kuin lammasta"

kirptis (ker̃pasi, ~osi) = katketa, taittua, leikkautua
1. griezt (cirpt) sev
2. piegriezt sev (drēbi) "

Sanasta tulee myös mm. "kirvo(it)ta(a)" sekä "sirppi", mahdollisesti myös "keritä" ja/tai "kerätä". Myös "karva" voi tulla tästä vrbistä, tai tämä voi olla "*kavata".

"Karsia" tulee vebistä "skardyti...skarda...skardė"(lt) = leikata irti

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... rti&h=3134

Missä Koivulehto tai Vilkuna väittää, että suomalaiset tulivat germaanien jälkeen?

Koivulehto ei takuulla väitä tuollaista, hänhän kannattaa yhä uralilaisten kielten jatkuvuusteoriaa. Eikä tietysti Vilkunakaan väittänyt.

Tätä minä epäilinkin. Jotuni siis tapansa mukaan sotkee asioita.

Jaska siten väittää!

Noh, ei nyt anneta kaikkea kunniaa Jaskalle. Eiköhän tuo uralilaisten kielten uusi lyhyt kronologia ole myös Saarikiven, Janhusen, Aikion ja muutaman muunkin aivoitus. Helimski-vainaakin muistaakseni arvosteli jatkuvuusteoriaa jo ennen kuin sitä laajasti kyseenalaistettiin Suomessa.

Wikitietoa, mutta ehkä edes osin oikeansuuntaista:

"The Constit. Synod. Evangel. of 1530 contains the following list of deities who were still worshipped by the Sudavians in Samland: "Occopirmus, Sualxtix, Ausschauts, Autrympus, Potrympus, Bardoayts, Piluuytis, Parcunas, Pecols,..." (Hastings, p 488)

Toponyms from N.E. Poland, N.W. Belarus, and Lithuania also preserve words. It was influenced by the Gothic language, as was Old Prussian, with whom trade was common."

http://en.wikipedia.org/wiki/Sudovian_language

Ken tietää, ehkä Jaska on oikeassa siinä että *uks on gutniskan vaikutusta. Tämän tyyppistä kieltä puhuttiin siis nykyisen Kaliningradin alueella, paikassa joka on melkein pakko ohittaa jos purjehtii Suomesta Veikselille, - tai päinvastoin.

Verbi "karsia" on mitä todennäköisimmin tullut Volga-Oka-Kama-aleelta, mutta mielestäni (+ Ludovico Bertonio) selvästi oma sana.
Missä muodossa tuo verbi oli 1500-luvulla tuon ajan suomalaisten sanakirjojen mukaan?

Loikkaan sattumalta ja syystäkin Micke_b:n erääseen kommenttiin:
<"Edelleen epäilen että "meren takaiset varjaagit" oli Laatokan länsirannalta.">

Neuri = Varjaagi = Suebi ja osa heistä löytyy Meksikosta ja jopa Navajo- sekä Tarascan intiaaneista, mutta eivät läpäisseet "inkkaritestiä", koska ovat uutta ja hyvin nuorta N1c1-clusteria from Iberia. Mukana Iberiassa toki oli myös Suomessa yleistä I1-haploa aina Meksikoonkin ja jopa Ecuadoriin & Venezuelaankin saakka.