Turku ja tori, kauppiaat ja kupparit

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** Pe Helmi 12, 2010 7:04 pm

Jotuni kirjoitti:

Wer on mies. Eiköhän se ole selvää pässinlihaa.

Hukkuuko veri weriin mahdollisessa lainassa suomesta germaaniin ja selitykseksi tulee miesraha verirahan sijaan? Kyse on rekonstruktioista, joka on hyvä muistaa. Yläsaksassa on oikeasti ollut sana werigeld.

Koko sanalla werageldas ei ole intialaiseurooppalaista todellista vastinetta.

-

W on Double-U (Kaksois-U) ja lausutaan 'uu'.
Heberean (Arabi-i) kielessä W on AUVON/AVON: syyllinen

HEBREW toiseen suuntaan WERBEH : H on I-I, E on I
I-IIBRIW toiseen suuntaan WIRBII-I : BR on BAR
I-IIBARIW toiseen suuntaan WIRABII-I : Huom Rabbi, W = UU = VV = AA = A
I-IIBARIAA toiseen suuntaan AAIRABII-I : tasaus
I-I.BAR.A toiseen suuntaan A.RAB.I-I : I-I Kansa joka on Jumalasta, Luojasta; ARABI-I

HEBREW = ARABI-I <i> I-IBARA :!:

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2564

Judas kirjoitti:

Ja hei, en minä saa tästä rahaa. Mietin näitä asioita ihan tiedonhalusta, lisäksi on tietysti kiva ärsyttää itseensä liian tyytyväisiä fariseuksia. Toivon myös jonkun alkavan miettimään näitä asioita ihan oikeasti tämän keskustelun pohjalta. Luen sitten tyytyväisenä hänen tekemänsä kiinnostavan tutkielman aiheesta.

Kukapa tästä rahaa saisi, foorumeilla vääntämisestä. :-)

Aika kauas ovat koto-Hepreasta tulleet ne fariseukset, en minä ainakaan ole täälläpäin nähnyt moisia.

Miettiminen ei valitettavasti edesauta tutkielman syntymistä, jos ei löydy jotain uskottavaa aineistoa.

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Jaska kirjoitti:

Judas kirjoitti:

Ja hei, en minä saa tästä rahaa. Mietin näitä asioita ihan tiedonhalusta, lisäksi on tietysti kiva ärsyttää itseensä liian tyytyväisiä fariseuksia. Toivon myös jonkun alkavan miettimään näitä asioita ihan oikeasti tämän keskustelun pohjalta. Luen sitten tyytyväisenä hänen tekemänsä kiinnostavan tutkielman aiheesta.

Kukapa tästä rahaa saisi, foorumeilla vääntämisestä. :-)

Aika kauas ovat koto-Hepreasta tulleet ne fariseukset, en minä ainakaan ole täälläpäin nähnyt moisia.

Miettiminen ei valitettavasti edesauta tutkielman syntymistä, jos ei löydy jotain uskottavaa aineistoa.

Mikä on uskottavaa? Onko se uskottavaa, että suurin osa suomen uks*, uuks*, parku*, parkku*, taur*, raks*, rakin* ja raakin*-luontonimistä esiintyy vain toistensa yhteydessä?

Uskottavaa suhteessa mihin tavoitteeseen? Minulla ei ole muuta tavoitetta kuin löytää asialle selitys. Ilmiö on liian keskittynyt, jotta se voisi liittyä esim. kivikauteen. Kyllä tämä minun mielestäni liittyy lähinnä varhaiskeskiaikaiseen Sastamalaan. Ilmiö tihkuu vain nihkeästi ympäristöön, mikä voisi viitata siihen että kristillistyminen on jo käynnissä. Preussilainen tai kuurilainen kauppakolonia johon liittyy siirtolaisuutta? Pakolaisia Samlannista? Jotain muuta, mitä?

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2564

Judas kirjoitti:

Mikä on uskottavaa? Onko se uskottavaa, että suurin osa suomen uks*, uuks*, parku*, parkku*, taur*, raks*, rakin* ja raakin*-luontonimistä esiintyy vain toistensa yhteydessä?

Tottakai se on uskottavaa, jos nimet on antanut yksi porukka yhdellä ajanjaksolla. Eihän pelkkä yhdessä esiintyminen voi todistaa nimiä balttilaisiksi! Esimerkiksi Uudenmaan hämäläisasutusta tutkittaessa on löydetty paljon samanlaisia siirtymänimiä aina joltain Uudenmaan alueelta verrattuna johonkin Hämeen alueeseen. Juuri siitä, että tiettyjä nimiä esiintyy yhdessä samalla alueella, saadaan käsitys eri alueiden nimeäjien samuudesta.

Judas kirjoitti:

Uskottavaa suhteessa mihin tavoitteeseen? Minulla ei ole muuta tavoitetta kuin löytää asialle selitys. Ilmiö on liian keskittynyt, jotta se voisi liittyä esim. kivikauteen. Kyllä tämä minun mielestäni liittyy lähinnä varhaiskeskiaikaiseen Sastamalaan. Ilmiö tihkuu vain nihkeästi ympäristöön, mikä voisi viitata siihen että kristillistyminen on jo käynnissä. Preussilainen tai kuurilainen kauppakolonia johon liittyy siirtolaisuutta? Pakolaisia Samlannista? Jotain muuta, mitä?

Edellisen kappaleen jälkeen osannet jo vastata? Kauppakolonia, siirtolaisia, pakolaisia, uudisasukkaita, mitä tahansa, mutta suomalaisia, joilla on tiettynä aikana tietyllä alueella ollut käytössään tietyt nimeämismallit.

Huomaatko nyt, kuinka omituista on olettaa nimiä vierasperäisiksi vain sillä perusteella että ne esiintyvät yhdessä?

Nimiä voi olettaa vierasperäisiksi vain jos ne selittyvät vain vieraasta kielestä lähtien.

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Jaska kirjoitti:

Judas kirjoitti:

Mikä on uskottavaa? Onko se uskottavaa, että suurin osa suomen uks*, uuks*, parku*, parkku*, taur*, raks*, rakin* ja raakin*-luontonimistä esiintyy vain toistensa yhteydessä?

Tottakai se on uskottavaa, jos nimet on antanut yksi porukka yhdellä ajanjaksolla. Eihän pelkkä yhdessä esiintyminen voi todistaa nimiä balttilaisiksi! Esimerkiksi Uudenmaan hämäläisasutusta tutkittaessa on löydetty paljon samanlaisia siirtymänimiä aina joltain Uudenmaan alueelta verrattuna johonkin Hämeen alueeseen. Juuri siitä, että tiettyjä nimiä esiintyy yhdessä samalla alueella, saadaan käsitys eri alueiden nimeäjien samuudesta.

Judas kirjoitti:

Uskottavaa suhteessa mihin tavoitteeseen? Minulla ei ole muuta tavoitetta kuin löytää asialle selitys. Ilmiö on liian keskittynyt, jotta se voisi liittyä esim. kivikauteen. Kyllä tämä minun mielestäni liittyy lähinnä varhaiskeskiaikaiseen Sastamalaan. Ilmiö tihkuu vain nihkeästi ympäristöön, mikä voisi viitata siihen että kristillistyminen on jo käynnissä. Preussilainen tai kuurilainen kauppakolonia johon liittyy siirtolaisuutta? Pakolaisia Samlannista? Jotain muuta, mitä?

Edellisen kappaleen jälkeen osannet jo vastata? Kauppakolonia, siirtolaisia, pakolaisia, uudisasukkaita, mitä tahansa, mutta suomalaisia, joilla on tiettynä aikana tietyllä alueella ollut käytössään tietyt nimeämismallit.

Huomaatko nyt, kuinka omituista on olettaa nimiä vierasperäisiksi vain sillä perusteella että ne esiintyvät yhdessä?

Nimiä voi olettaa vierasperäisiksi vain jos ne selittyvät vain vieraasta kielestä lähtien.

Ymmärrän kommenttisi niin, että kyse voisi olla esim. suomenkielisten antamista nimistä siten, että nimen antajat ovat olleet vahvan balttivaikutuksen alaisia. Syystä tai toisesta, sitä emme tiedä. En jaksa uskoa että tarkoitat kommentillasi nimien sisältävän lopultakin vain normaalia "uralilais"-suomalaista ainesta. Näin ollen kyseessä saattaisi olla esim. joku liiviläisryhmä, mutta se on vain arvailua.

Miten tämä istuu siihen, että esim. Taura-vuori Hämeessä voi olla balttikielisenä ainoastaan baltin puhujan paikalla nimeämä, jää minulle täysin hämäräksi. Suomenkielistä etymologiaahan tällekään nimelle ei löydy.

Huomaan että tämäkin asia on liian vaikea minulle, kiitos kärsivällisistä kommenteistasi. Ai niin, se aiemmin esillä ollut Aisus, talon nimi, tarkoittaa ainakin surua. Ehkä se tarkoittaa myös jotain muuta hottentotiksi.

h3pe · **Liittynyt:** Ti Tammi 23, 2007 2:32 pm **Viestit:** 39

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

[

Judas kirjoitti:

Svante->Vand, Vannu, kuten jo arvelinkin. Diletantin elämä on sarja jatkuvia nöyryytyksiä, onneksi kuitenkin nimimerkin suojassa.

Hmmm, marttyyrihuumorisi ei välttämättä aukea kaikille...

Mielenkiintoista jos Wenden on viroksi Vannu. Mitähän kautta se on vääristynyt tuollaiseksi; se ei sovi lainasanoista saatuun kuvaan, koska e:n pitäisi edustua e:nä.

Pohjanmaan Vand-nimet eivät myöskään voi olla Svantesta peräisin, koska suomalaisilla nimessä ei olisi d:tä ja ruotsalaisilla taas alku-s ei olisi kadonnut mihinkään. Vand-nimet tuskin kuitenkaan liittyvät vendeihin, kuten analyysistä nähdään:

Vand-nimiin (ei mukana Van- eikä Vanda-nimiä) liittyvät seuraavat seikat:
- Ne ovat puhtaasti luontonimiä, yhtään asutusnimeä tai omistusnimeä ei tunneta. Tämä kyllä viittaa vahvasti siihen, ettei vand liity ihmisiin eikä etnonyymeihin.
- Ne ovat hyvin suppea-alaisia rajoittuen Kruunupyyn lähistöön. Jos nimet liittyisivät vendeihin, niitä pitäisi olla etelämpänäkin rannikolla, ja vielä enemmän.
- Ne ovat kaikki täysin ruotsinkielisten nimien määriteosina (alkuosina) eikä Vand esiinny yksinään. Nimet ovat siis vasta ruotsalaisten antamia, ja nimien levikin perusteella vasta melko myöhään. Ne eivät näin voisi liittyä keihinkään alueella ennen 1300-lukua toimineisiin, edes vendeihin.

Todennäköisin selitys on tällä perusteella, että vand on jokin paikallisen suomenruotsin murteen nuorehko maastonimitys tai adjektiivi.

Muox:
P.S. Tanskaksi vand on ’vesi’, skooneksi vann.

Sinähän olet oikeasti nero. Vand*-nimet ovat keskiaikaisia lainasanoja suomesta, perusmuoto vant* joka esiintyy esim. muodoissa vanta* ja vantu*. Esim Korppoossa on saari nimeltä Vandrock, jonka nimi on uhmannut selitysyrityksiä. Korppoon länsipuolella on taas saari Vantmo, jossa alkuperäinen muoto on enemmän esillä, ehkä *Vantunmaa. Korppoon ruotsinkielinen asutus on nimenomaan syntynyt suomenkielisen asutuksen pohjalle, aivan varmasti, ks. esim. Pitkänen. En edes yritä arvailla, mikä rock on alunperin ollut.

Pohjanmaalla hieman vand*-nimien alla on esimerkiksi Kyröjoen Kyromossen, jossa on kaksi Vantussaarta. Niiden keskellä on muuten Vatiloo, jonka tulkitsen vapautuneesti Vatianluodoksi. Kuten sanoin, tietyt ryhmät tuntuvat liikkuneen samoilla kulmilla ilman ongelmia.

Nyt voimme tietysti väitellä siitä, voiko vend* lainautua muotoon vant*. Viron esimerkki osoittaa, että jonkin prosessin kautta se on mahdollista ja niin on todella tapahtunut.

P.S. Totta kai Karjalasta löytyy kaksi ryhmää, "alkuperäinen" ja erityisesti ryhmän x muuton myötä muodostunut. Jälkimmäinen on nuorempi ja diftongi liittyy ymmärtääkseni juuri siihen. Viipurin alueelta se tietysti osin häviää Ruotsin asutustoiminnan vuoksi keskiajalla.

P.P.S. Jaska, sattuuko sinulla olemaan tätä tutkielmaa:

Neighbours getting together in Karelia. Bernhard Wälchli, Livonian in a genetic, areal and typological perspective, or is Finnish better Finnic than Livonian?

h3pe · **Liittynyt:** Ti Tammi 23, 2007 2:32 pm **Viestit:** 39

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

[

Judas kirjoitti:

Svante->Vand, Vannu, kuten jo arvelinkin. Diletantin elämä on sarja jatkuvia nöyryytyksiä, onneksi kuitenkin nimimerkin suojassa.

Hmmm, marttyyrihuumorisi ei välttämättä aukea kaikille...

Mielenkiintoista jos Wenden on viroksi Vannu. Mitähän kautta se on vääristynyt tuollaiseksi; se ei sovi lainasanoista saatuun kuvaan, koska e:n pitäisi edustua e:nä.

Pohjanmaan Vand-nimet eivät myöskään voi olla Svantesta peräisin, koska suomalaisilla nimessä ei olisi d:tä ja ruotsalaisilla taas alku-s ei olisi kadonnut mihinkään. Vand-nimet tuskin kuitenkaan liittyvät vendeihin, kuten analyysistä nähdään:

Vand-nimiin (ei mukana Van- eikä Vanda-nimiä) liittyvät seuraavat seikat:
- Ne ovat puhtaasti luontonimiä, yhtään asutusnimeä tai omistusnimeä ei tunneta. Tämä kyllä viittaa vahvasti siihen, ettei vand liity ihmisiin eikä etnonyymeihin.
- Ne ovat hyvin suppea-alaisia rajoittuen Kruunupyyn lähistöön. Jos nimet liittyisivät vendeihin, niitä pitäisi olla etelämpänäkin rannikolla, ja vielä enemmän.
- Ne ovat kaikki täysin ruotsinkielisten nimien määriteosina (alkuosina) eikä Vand esiinny yksinään. Nimet ovat siis vasta ruotsalaisten antamia, ja nimien levikin perusteella vasta melko myöhään. Ne eivät näin voisi liittyä keihinkään alueella ennen 1300-lukua toimineisiin, edes vendeihin.

Todennäköisin selitys on tällä perusteella, että vand on jokin paikallisen suomenruotsin murteen nuorehko maastonimitys tai adjektiivi.

Muox:
P.S. Tanskaksi vand on ’vesi’, skooneksi vann.

Sinähän olet oikeasti nero. Vand*-nimet ovat keskiaikaisia lainasanoja suomesta, perusmuoto vant* joka esiintyy esim. muodoissa vanta* ja vantu*. Esim Korppoossa on saari nimeltä Vandrock, jonka nimi on uhmannut selitysyrityksiä. Korppoon länsipuolella on taas saari Vantmo, jossa alkuperäinen muoto on enemmän esillä, ehkä *Vantunmaa. Korppoon ruotsinkielinen asutus on nimenomaan syntynyt suomenkielisen asutuksen pohjalle, aivan varmasti, ks. esim. Pitkänen. En edes yritä arvailla, mikä rock on alunperin ollut.

Pohjanmaalla hieman vand*-nimien alla on esimerkiksi Kyröjoen Kyromossen, jossa on kaksi Vantussaarta. Niiden keskellä on muuten Vatiloo, jonka tulkitsen vapautuneesti Vatianluodoksi. Kuten sanoin, tietyt ryhmät tuntuvat liikkuneen samoilla kulmilla ilman ongelmia.

Nyt voimme tietysti väitellä siitä, voiko vend* lainautua muotoon vant*. Viron esimerkki osoittaa, että jonkin prosessin kautta se on mahdollista ja niin on todella tapahtunut.

P.S. Totta kai Karjalasta löytyy kaksi ryhmää, "alkuperäinen" ja erityisesti ryhmän x muuton myötä muodostunut. Jälkimmäinen on nuorempi ja diftongi liittyy ymmärtääkseni juuri siihen. Viipurin alueelta se tietysti osin häviää Ruotsin asutustoiminnan vuoksi keskiajalla.

P.P.S. Jaska, sattuuko sinulla olemaan tätä tutkielmaa:

Neighbours getting together in Karelia. Bernhard Wälchli, Livonian in a genetic, areal and typological perspective, or is Finnish better Finnic than Livonian?

En tiedä onko sanaa vand enempää vielä käsitelty, sillä en ole koko ketjua ehtinyt lukea. Lasse Sjöström kirjassaan ikivanha reirri Turusta Tukholmaan hän mainitsee linjan ainoan friisinkielisen paikannimen eli Vandrock, joka tarkoittaisi vedestä nousevaa kalliota. Hän myös viittaa, kuten vanhemmat kirjat, friisiläisten olleen sveojen perehdyttäjiä järjestäytyneeseen merenkulkuun ja Idäntielle. Friisejä tässä yhteydessä en tiedä enää esim. täällä käsitellyn. !900-luvun suom. tutkijat pähkäilivät koggilaivoista mahdollisesti nimensä saaneita paikkoja, kuten esim. Salon lähellä Kokkila tai pohjoisempana Kokkola..

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2564

Judas kirjoitti:

Ymmärrän kommenttisi niin, että kyse voisi olla esim. suomenkielisten antamista nimistä siten, että nimen antajat ovat olleet vahvan balttivaikutuksen alaisia. Syystä tai toisesta, sitä emme tiedä. En jaksa uskoa että tarkoitat kommentillasi nimien sisältävän lopultakin vain normaalia "uralilais"-suomalaista ainesta. Näin ollen kyseessä saattaisi olla esim. joku liiviläisryhmä, mutta se on vain arvailua.

Minkä ihmeen balttivaikutuksen alla? Tottakai tuossa aikatasossa kielessä oli kosolti vieraita sanoja: niitä oli lainattu kanta- ja luoteisindoeuroopasta, esi- ja kanta-arjasta, iranista, baltista, germaanista, slaavista, saamesta ja paleoeuroopasta - ja kaikki paitsi saamelaisperäiset ja ehkä osa paleoeurooppalaisista jo Suomen ulkopuolella.

Et ole esittänyt vielä yhtään uskottavimmaksi selitykseksi nousevaa balttilaista nimiselitystä. Tämä sokea pisteesi näkyy valitettavan hyvin seuraavassa:

Judas kirjoitti:

Miten tämä istuu siihen, että esim. Taura-vuori Hämeessä voi olla balttikielisenä ainoastaan baltin puhujan paikalla nimeämä, jää minulle täysin hämäräksi. Suomenkielistä etymologiaahan tällekään nimelle ei löydy.

Sorrut aksiomaattisuuteen: kukaan muu kuin sinä (ja mahdollisesti Arkkis) ei pidä Taura-vuorta balttikielisenä. Oletus ei ole perustelu. Oletuksella ei voi todistaa mitään, vaan päinvastoin oletus pitäisi ensin pystyä todistamaan.

Itämurteissa tavataan sanaa takra ’onki, syötti’, joka olisi länsimurteissa **taura; paikannimien tiedetään monin paikoin säilyttäneen sellaisia sanoja, jotka murteista ovat kadonneet (ks. esim. kirja Nimistöntutkimuksen perusteet). Lisäksi ainakin pohjoisessa tavataan asu tauro, tauru ’murea liha tai kala’, joka on tämän sanan saamelaisesta vastineesta lainattu. Semanttisesti oletus että Tauravuori olisi saanut nimensä härästä, juomasarvesta tai mistä ikinä ei ole lainkaan uskottavampi kuin että se on saanut nimensä siitä että siellä on syöty tai ansapyydetty mureaa lihaa (kalaa harvemmin vuorilla). Toinen vaihtoehto on taas henkilönnimi, joka esim. Tauri-nimien kohdalla on esitetty.

Judas kirjoitti:

Huomaan että tämäkin asia on liian vaikea minulle, kiitos kärsivällisistä kommenteistasi. Ai niin, se aiemmin esillä ollut Aisus, talon nimi, tarkoittaa ainakin surua. Ehkä se tarkoittaa myös jotain muuta hottentotiksi.

Ja kenties suomeksi tai saameksi tai ruotsiksi, tai on jonkin mainitun kielen aiemmin tunnettu henkilönnimi. Vasta kun nämä vaihtoehdot on suljettu pois, voi lähteä merta edemmäs ottamaan härkää sarvesta.

Aisus voisi olla peräti niinkin helposti selittyvä kuin johdos aisa-sanasta; tällä tavalla on johdettu esim. olentoja: vanha --> vanhus, poika --> poiku(u)s. Kyse voisi siis olla uniikista esim. käden taitojen perusteella annetusta lisänimestä Aisus 'aisahäiskä'.

Mutta älä lannistu, tarvitaan vain metodin tuntemusta, kriittisyyttä, perehtymistä laajalti kohteena oleviin kieliin ja kosolti hyvää onnea, niin joskus voi tärpätäkin. Jos onnistuu löytämään yhdenkin uskottavan lainasanan tai alueellisen vierasperäisen paikannimikerrostuman, voi onnitella itseään. Esimerkiksi minä tuskin tulen koskaan esittämään yhtäkään kriittiset mitat täyttävää lainaetymologiaa, koska en ole erikoistunut lainasanatutkimukseen enkä soveltuviin kontaktikieliin. Minun työsarkani on uralilaisen kielikunnan sisällä. Mutta toki pidän silmät auki, kaiken varalta - joskus voi kompastua sattumalta johonkin hedelmälliseen.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Wikitietoa, mutta ehkä edes osin oikeansuuntaista:

"The Constit. Synod. Evangel. of 1530 contains the following list of deities who were still worshipped by the Sudavians in Samland: "Occopirmus, Sualxtix, Ausschauts, Autrympus, Potrympus, Bardoayts, Piluuytis, Parcunas, Pecols,..." (Hastings, p 488)

Toponyms from N.E. Poland, N.W. Belarus, and Lithuania also preserve words. It was influenced by the Gothic language, as was Old Prussian, with whom trade was common."

http://en.wikipedia.org/wiki/Sudovian_language

Ken tietää, ehkä Jaska on oikeassa siinä että *uks on gutniskan vaikutusta. Tämän tyyppistä kieltä puhuttiin siis nykyisen Kaliningradin alueella, paikassa joka on melkein pakko ohittaa jos purjehtii Suomesta Veikselille, - tai päinvastoin.

Ei siellä tuollaista ole puhuttu missään vaiheessa. Siellä on puhuttu preussia, ydinaluetta. Sen paikan, Semban, murre myös tunnetaan preussista parhaiten. balttilainen pressi oli suurvalta jo silloin, kun Puola, Liettua ja Latvia olivat "takamaista". Preussi oli "sivistysvaltio" eikä "barbaarivaltio", ja siksi se pistikin Rooman perillisille lujiten hanttiin.

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** La Helmi 13, 2010 8:29 am

Suo.mi.ala.i.NEN
Suo.mi.ala.i.SES

NEN
N+90=Z
Z on S kun lukusuunta on oikealta vasemmalle
'tse' on 'se' : vertaa 'itse esti' : 'ite eti' : 'itse' oikeaoppisesti toiseen suuntaan on 'etsi', mehän emme saa estää etsimästä (estää kehitystä, tiedettä, mitään positiivista)
SES

iNAN ja iSAS
iNEN ja iSES
iNIN ja iSIS
iNON ja iSOS

ja U/W:n jälkeen

iNUN ja iSUS : O/U
iNiViN ja iSiViS : U/V
iNUON ja SUOS : U/O/V
iNYN ja iSYS : Y/U/I/V
iNÄN ja iSÄS : eA/Ae
iNÖN ja iSÖS : eO/Oe

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** La Helmi 13, 2010 9:18 am

Off to-pic(tuuri)

Flagstaff , AZ on U.S. Hwy 100. 22 vuotias poika ajoi autoa, vierellään 18 vuotias tyttöystävä. Vauhtia oli noin 75 mph kun auto suistui tieltä, törmäsi kaiteeseen, pyörähti ilmalennon aikana ja asettui niinkuin kuvassa näkyy. Tai niinkuin tässä kuvassa näkyy;

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Pari loppukommenttia, luulen, tässä vaiheessa.

Jaska: En sorru aksiomaattisuuteen, mutta epäselvään ilmaisuun. Muotoilen siksi lauseen toisin: " Taura-vuori voisi siis olla baltinkielisenä ainoastaan baltinpuhujan paikalla nimeämä". Jos todistat sen olevan hottentottia niin hyvä niin. Murea liha kuuluu kyllä kategoriaan nolot selitysyritykset, vähän kuin kiimaääntely. Toivottavasti murea liha ei nyt sentään ollut Paikannimikirjassa. "Kalansyöttikallio" rimmaisi kyllä aika kivasti Simpukkakallion kanssa.

Arkkis: En väitä että Sambiassa olisi puhuttu sudoviaa. Olen silti ymmärtänyt sudovian olleen preussia lähin balttikieli. Asia voi olla toisinkin, en väitä vastaan.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Judas kirjoitti:

Ja hei, en minä saa tästä rahaa. Mietin näitä asioita ihan tiedonhalusta, lisäksi on tietysti kiva ärsyttää itseensä liian tyytyväisiä fariseuksia. Toivon myös jonkun alkavan miettimään näitä asioita ihan oikeasti tämän keskustelun pohjalta. Luen sitten tyytyväisenä hänen tekemänsä kiinnostavan tutkielman aiheesta.

Kukapa tästä rahaa saisi, foorumeilla vääntämisestä. :-)

Aika kauas ovat koto-Hepreasta tulleet ne fariseukset, en minä ainakaan ole täälläpäin nähnyt moisia.

Miettiminen ei valitettavasti edesauta tutkielman syntymistä, jos ei löydy jotain uskottavaa aineistoa.

Mikä on uskottavaa? Onko se uskottavaa, että suurin osa suomen uks*, uuks*, parku*, parkku*, taur*, raks*, rakin* ja raakin*-luontonimistä esiintyy vain toistensa yhteydessä?

Uskottavaa suhteessa mihin tavoitteeseen? Minulla ei ole muuta tavoitetta kuin löytää asialle selitys. Ilmiö on liian keskittynyt, jotta se voisi liittyä esim. kivikauteen. Kyllä tämä minun mielestäni liittyy lähinnä varhaiskeskiaikaiseen Sastamalaan. Ilmiö tihkuu vain nihkeästi ympäristöön, mikä voisi viitata siihen että kristillistyminen on jo käynnissä. Preussilainen tai kuurilainen kauppakolonia johon liittyy siirtolaisuutta? Pakolaisia Samlannista? Jotain muuta, mitä?

"Ūkas" tarkoittaa baltissa "henkeä" sekä "sumua" ja "usvaa", "auteretta".

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... q=mova&h=0

" ū̃kas a (4) = savu, sumu, "henki", kitakieleke (uvula)

1. sk. ū́kana = savu (visuaalisesti, abstr. ja konkr.), sumu, autere, kitakieleke, uvula
2. astr. miglājs = tähtisumu
atspindžio ūkas - refleksijas miglājs
pluoštinis ūkas - smalkšķiedrainais miglājs = mikrohiukkassavu/sumu/pilvi

ū̃kas b (4)

1. šalkoņa = kahina, havina, suhina, humina; atbalss = kaiku, haijastus, jälkipeli
2. sk. baublỹs = kaulushaikara, pökkelö (paksu ontto puu)

ū̃kis = talous,

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... noti&h=289

ū́kinis -ė (1) saimniecisks -a; saimniecības- = (maa)talous-
ūkinės prekės - saimniecības preces = maataloustuotteet
ūkis (1) daž. noz. saimniecība
žemės ūkis - lauksaimniecība = maalaous
liaudies ūkis - tautsaimniecība = kansantalous
miškų ūkis - mežsaimniecība = metsätalous
ūkio vedėjas - saimniecības pārzinis; saimniecības daļas vadītājs (piem., skolā) = maanviljelys- (esim. koulu)
namų ūkis - mājsaimniecība, mājturība = kotitalous
nugyventi ūkį - izsaimniekot mājas; nolaist mājas (saimniecību)
ūkiskaita (1) ek. saimnieciskais aprēķins = kirjanpito
dirbti ūkiskaitos pagrindais - strādāt ar saimniecisko aprēķinu
ūkiskaitinis -ė (2) saimnieciskā aprēķina- = talouslaskenta-
ūkiskaitinė įmonė - uzņēmums, kas strādā pēc saimnieciskā aprēķina = kirjanpitoyritys
~iškai , adv. saimnieciski;
ūkiškas -a (1) saimniecisks -a;
ūkiškumas (2) saimnieciskums "

Sana on peräisin kylä- ja maatilataloutta tarkoittavasta sanasta.

ūkininkas = isäntä, "herra"

ū́kininkas -ė (1) lauksaimnieks -ce = talonisäntä, emäntä; zemkopis -e = isännöitsijä, muokkaaja, raivaaja; zemturis -e = maanomistaja, tilanomistaja
jaunieji ūkininkai - jaunsaimnieki, jaunūķininķi (jauno lauksaimnieku organizācija Lietuvā)
ūkininkauti (~áuja, ~ãvo) = isännöidä
1. saimniekot lauku mājās; būt par saimnieku (īpašnieku) lauku mājās
2. saimniekot (vadīt, organizēt); = johtaa, vetää (tilaa, pientä firmaa)
ūkininkavimas (1)
1. saimniekošana lauku mājās
2. saimniekošana (vadīšana, organizēšana) = johto

"Isännyys" ei kuitenkaan ainakaan liettuassa tarkoittanut (havu)metsävyöhykeelle raivatun erillistilan isännyyttä, sillä sellaiset ilmestyivät laajemmin liettualaiseen kulttuuripiiriin 1920-luvulla, ja silloinkin kaikenlaista maan aitaamista katsottiin kieroon, koska jos sitä aitausta ei viljenty eikä laidunnettu, se rupesi kasvamaa pajua ja sen jäkeen kohta myös muita lehtipuita, ja niihin taas pesi kohta mustavrisyhdykunta, joka putsasi pellonpaitsi hiiristä myös jyvistä,herneistä jne. Jos puita on erittäin harvassa, siellä täällä peltojen keskellä, sanotaan kilometrin jaolla paikassaan yksi puu, joihin varikset tietysti pesivat, niin sitten niistä on enempi hyötyä kuin harmia, koska ne kuitenkin syövät mielummin lihaa kuin puoliraakoja jyviä.

1940-luvuntaiteessa noin kolmannes 1920-luvun alun maareformissa jaetuista tiloista kasvoi pajupuskaa. NL:n akan ne kynnettiin taas yhdeksi plaaniksi, ja vielä toinen mokoma muita maita. Ihan päin vastoin siis kuin Virossa, jossa 50% 30-luvulla viljellyistä maista jäi pois maanviljelykäytöstä ja esimerkiksi metsitettiin.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... q=mova&h=0

"Ukas" on myös luultavasti taustalla suomen "Ukko"-jumaluuden nimessä, jossa yhdistyy liettuan Perkunasin ja latvian Jumisin ominaisuuksia.

"Ragana" tarkoittaa noitaa.

Jos on kauheasti samassa läjässä "parkuna/perkuna"-, "ukaa/uksoo/uksoo"-, "raka/raki/ratsi/rahti"- ja vielä "taura"-nimiäkin, kyllä epäilykset heräävät minussakin, että sieltä pitäisi yrittää etsiä pakanallista kulttipaikkaa.

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/juminkeko-mika-se-on-t27429-42.html

Matti E Simonaho · **Lähetetty:** La Helmi 13, 2010 12:53 pm

U|<|<O
V|<|<O : visioi
A|<|<A

U<-<-O
A<-<-A

O|<-O : O Iso : myös 'iko(inen)' = 'ikuinen' y m v asiaan kuuluva tietous
A|<-A : A Isa/Isä : myös 'aika', 'äiti' y m v asiaan kuuluva tietous

:idea:

O ISO ASI A (matemaattisesti kaikki on 1 : oikea vastaus), ja sen jälkeen on ihan sama mitä joku ger.maaniselta pohjalta 'oksennukset olkapäillä' höpöttää. :mrgreen:

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Pari loppukommenttia, luulen, tässä vaiheessa.

Jaska: En sorru aksiomaattisuuteen, mutta epäselvään ilmaisuun. Muotoilen siksi lauseen toisin: " Taura-vuori voisi siis olla baltinkielisenä ainoastaan baltinpuhujan paikalla nimeämä". Jos todistat sen olevan hottentottia niin hyvä niin. Murea liha kuuluu kyllä kategoriaan nolot selitysyritykset, vähän kuin kiimaääntely. Toivottavasti murea liha ei nyt sentään ollut Paikannimikirjassa. "Kalansyöttikallio" rimmaisi kyllä aika kivasti Simpukkakallion kanssa.

Arkkis: En väitä että Sambiassa olisi puhuttu sudoviaa. Olen silti ymmärtänyt sudovian olleen preussia lähin balttikieli. Asia voi olla toisinkin, en väitä vastaan.

Se on jotvinki, ja todellakin preussin lähin sukukieli.

Tarkoitin, ettei Sembiassa ole puhuttu koskaan mitään "gutniskaa", ainakaan kovin pitkään.

Sembia oli osa "voittamatonta" pakanallista "Žalgisris"ta eli "Žalia giraa", "Vihreäämetsää", joka tavallisesti yhdistetään vain Liettuan historiaan.

KESKUSTELU

Turku ja tori, kauppiaat ja kupparit

Paikallaolijat