KESKUSTELU

mielenkiintoinen ajatus..

Tottakai voi ajatella. Ja tässä jo todettiinkin, että tuota ajatusta voi jopa luonnehtia adjektiiveilla.

Joo, vähän niinkuin että onko akvaariokin elävä organismi. Kyllä kelpaa pohtia tuota, ei tarvi pelätä jotta ajatteleminen keskeytyisi vaikka tiedepalkinnon vastaanottamiseen..

Ehkä näitä asiota ajatellaan muista syistä kuin tiedepalkinnon takia tai dollarin kuvat silmissä, ehkäpä juuri siksi että tuo kunnianhimo ja ylemmyydenhimo ovat monen tutkijan motivaattoreita nykyinen tiede on enemmänkin haitaksi kuin hyödyksi ihmiskunnalle.
Tuo on yksi hienoimmista ajatuksista sinäänsä, mutta mitä me alemmat organismit voisimme ymmärtää sellaisesta, jonka marginaalisen pieni osa olemme? Mutta myöntämällä tämän, alentaisimme itsemme tasolle joka ei enää olisi jumalallinen ja voisi aiheuttaa jopa vakavissa määrin itsemme ymmärtämisen ja suhteemme ympäristöön ymmärtämisen kaameat seuraukset.

Tuli mieleen yläasteen opinto-ohjaaja, joka aloitti jokaisen kysymyksensä "voisitteko kuvitella..."

Oli kysymys mikä tahansa, niin totta helvetissä voin kuvitella. Sen verran hyvä mielikuvitus on. Ei ollut silti pienintäkään aikomusta lähteä hitsaajaksi.

Kyllä se ajattelutavasta riippumatta on yhtenäinen organismi. Jokaisen pikku mönkijän teot täällä vaikuttavat kokonaisuuden hyvinvointiin. Tämän faktan mielestään sulkevat toimivat yleensä syöpäsolun roolissa.

Tuossa dokumentissa löytyy hyvää pohdintaa asiasta.

http://www.youtube.com/watch?v=l-mfkwq6 ... 8F&index=0

Carcaran kanssa samoilla linjoilla. Maapallo on kuitenkin suhteellisen pieni suljettu systeemi.
Jos jollekin ei ole mielekästä ajatella maapalloa organismina, voi mallin tehdä mieleensä ajattelemalla asioita prosesseina.

Maapallolla on virtauksia, jotka siirtävät energiaa verenkierron tavoin. Merivirrat ja ilmakehän virtaukset kuljettavat lämpöä päiväntasajalta napojen suuntaan. Merivirrat tuottavat monessa paikassa runsaasti elämää, kun lämmin virta kohtaa syvältä kumpuavan kylmän, ravinteikkaan virran.

Voidaan katsoa, että prosessina eläimet toimivat solujen tapaan.
Esimerkkinä voisi ottaa ihmisen. Jos katsotaan, että taudit ovat toimineet solujen oman itsetuhomekanismin ja elimistön puolustussolujen tapaan, niin terveydenhuollon kehittyminen on joillakin seuduilla toiminut mutaation tavoin, joka estää solujen normaalin suojatoiminnan ja synnyttää syövän. Näitä alueita on paikat, joissa on tällä hetkellä menossa väestöräjähdys ja vastaavasti esimerkiksi Euroopan väestön lisääntymisluku on pienentynyt terveydenhuollon parantuessa.
Vastaavia esimerkkejä löytyy muissakin eläinryhmissä, jossa ne ovat kehittyneet liiantehokkaiksi saalistajiksi, esim. ihmisen siirtämät etanat Tyynenmeren saarilla.

Siis tässä tarkastelen asioita VAIN prosesseina ja esimerkkeinä.
Kauankohan kestää, että joku tulee huutamaan ihmisvihasta.

Tulee mieleen, etta eiko juuri sanonta "ihmisen vieraantuminen luonnosta" tarkoita sita, etta me olemme unohtaneet olevamme (pieni) osa kokonaisuutta? Ei siihen mielestani tarvitse mitaan tiedetta saati dokumentteja, etta ymmartaa sen. Ei siihen tarvitse erityista hengellista kokemustakaan, mutta sekin voi helpottaa. Tuntuu silta, etta esi-isille tama oli itsestaan selvaa, mutta nyt meidan taytyy se hoksata naiden palkittujen tiededokumenttien avulla. Aika lailla rautalangasta vaantamista on nama zeitgeistit ja muut.

Toki on mielenkiintoista sinansa pohtia maapallon toimintaa eri tasoilla nimenomaan organismin toimintana. Me tallaisina alemman tason organismeina pohdimme elaman tarkoitusta, mutta taman kysymyksen valossa sekin pohdinta saa uuden nakokulman.

Aika monitasoinen video. Lähtisin purkamaan asiaa siten, että kysymykseen miksi olemme olemassa ja mikä on kunkin yksittäisen palasen osuus universumin kokonaisuudessa on meille tällä hetkellä liian vaikea asia. Tiedon taso ei ole riittävä.

Kysymykseen miten osat ja kokonaisuus on hahmotettvaissa voidaan osaratkaisuja esittää. Toki heti lähtötilanteessa voidaan nähdä, että käsityksemme Universumista on hieman ristiriitainen. Universum mielletään äärettömäksi, mutta sillä poikkeuksella, että sillä olisi tietty tarkka syntymähetki ja että sen tilavuus tällä hetkellä olisi äärellinen. Läpimitta esimerkiksi voitaisiin tällä hetkellä ilmaista valovuosissa.
Näkemys on myös varsin ihmiskeskeinen: avaruus laajenisi juuri meidä ympärillämme. Kuvaukset sopivat toisaalta hyvin äärettömän avaruuden suureen, mutta kuitenkin äärelliseen aliavaruuteen.

Maapalloa lähtisin tarkastelemaan mieluumminkin systeeminä kuin organismina. Elolliset organismit erottaisin omaksi joukokseen. Vuorovaikutussuhteista elollisten organismien ja Maapallon välillä voidaan todeta, että Maapallo ei olemassaoloaan varten tarvitse elollisia organismeja, mutta elolliset organismit tarvitsevat Maapalloa.

Hiilestä, hapesta, typestä ja vedystä koostuvien elollisten organismien kannalta Maapallo on hyvin sopiva paikka.

Muita planeettoja etsittäessä löydettiin ensin Jupiterin kokoluokkaa oleva planeetta. Sen rata oli lähempänä aurinkoaan kuin Merkurius on meidän Aurinkoamme. Tästä tehty johtopäätös oli, että suurten ja pienten planeettojen sijoittumiselle ei ole olemassa mitään säännönmukaisuutta. Meidän Aurinkokunnassamme vain sattuu näin olemaan. Sillä on kuitenkin suuri merkitys elämälle, koska erityisesti Jupiter ja Saturnus vetovoimallaan estävät meteoriittien ja komeettojen pääsyn terrestrisille planeetoille. Ilman tätä suojausta Jukatanin kaltaisen ison meteoriitin isku kohdistuisi Maapalloon noin kerran 100 000 vuodessa, kun sen oletusintensiteetti nyt on kerran 100 miljoonassa vuodessa.

Maapallo ja Kuu muodostavat itse asiassa planeettaparin, jossa kuun vetovoima stabiloi Maapallon akselin prekessiota. Nyt se on luokkaa 5 astetta, ilman Kuuta Maapallon akseli prekessoisi jopa niin paljon, että noin 40 000 vuodessa napa-alueista tulisi päiväntasaajan alueita ja päinvastoin. Siitä aiheutuva stressi olisi elämälle ehkä liian nopeaa.

Maapallon magneettikenttä suojaa ilmakehää Auringon partikkelisäteilyltä. Jos tätä suojausta ei olisi, niin alfa- ja beta-säteet plus muut Aurinkotuulen raskaamat ionit pommittaisivat ilmakehää, josta sinkoutuisi ainetta avaruuteen. Ilmakehä ohenisi. Marsille on käynyt juuri näin.

"In at least some form, all organisms are capable of response to stimuli, reproduction, growth and development, and maintenance of homeostasis as a stable whole."

1. Capable of response to stimuli? Tavallaan kyllä.
2. Reproduction? Ei.
3. Growth and development? Tulkinnanvarainen, mutta aika vaikea perustella kasvua tapahtuvan.
4. Homeostasis? Pinnan tapahtumat ovat hyvin pieni osa maapallon toiminnasta, mutta kyllä tämä jossain määrin on kuoren alla stabiili.

Kokonaisuutena sitä ei voi tulkita organismiksi pelkästään kohdan 2 perusteella.

Maapallon akselin kallistuskulma on Kuun stabiloinnin ansiosta verraten vakaa, se vaihtelee 23-27 asteen välillä. Kyseisellä vaihtelulla ei ole suurta merkitystä Maapallolle kokonaisuutena, koska se ei vähennä tai lisää Maapallolle Auringosta tulevaa säteilyenergiaa. Paikallisesti täällä napapiirin tuntumassa sillä on toki suuri merkitys. Neljä astetta merkitsee 444 km. Eli sitä, että esimerkiksi Helsingin ilmasto vaihtelee suunnilleen sen nykyisen ilmaston ja Kärsämäen ilmaston välillä.

Ilmastoltaan hyvin stabiileja alueita Maapallolla ovat napa-alueet (ikuinen jääkausi) ja päiväntasaajan alueet (ikuinen kesä). Siinä välissä oleville alueilla vuodenajat vaihtelevat akselin kallistuskulman vaikutuksesta

Napa-alueilla meriveden jäätyminen muodostaa syvän meren kylmien merivirtojen moottorin. Ne kuljettavat kylmää vettä päiväntasaajalle lämpenemään ja päiväntasaajalta vastaavasti virtaa lämmintä vettä pohjoiseen ja etelään lämmittämään matkan varrella olevia alueita. Merivirtojen ansiosta Maapallolla on siis hyvin selektiivinen lämmityssysteemi. Se mahdollistaa terrestrisen elämän esiintymisen kaikkialla muualla paitsi aivan napojen läheisyydessä.

Vastaavia seikkoja on muitakin, ne kaikki korostavat Maapalloa elämää ylläpitävänä systeeminä. Kuitenkin korostaisin sitä seikkaa, että elollisten organismien toiminta ja Maapallon toiminta eivät ole vastavuoroisia. Elollisten organismien toiminnalla ei ole suoraa eikä välillistä yhteyttä Maapallon toimintaan systeeminä. Maapallon ei tarvitse syödä eikä juoda.

Ihminen voi toki käydä täällä ydinaseilla sotaa, jonka aiheuttama radioaktiivinen säteily tuhoaa tai merkittävästi heikentää elämän edellytyksiä. Mutta vaikka Maapallon ilmakehä olisi radioaktiivisen säteilyn saastuttamaa, se toimisi kuitenkin kaiken aikaa samalla. Elämän olemassaolo ei ole Maapallolle kohtalonkysymys.