Hi hi hi.. mikä ajatusvisio..
Kymmenkertainen muistikapasiteetti vai? Sellainen muisti että vois kelata tapahtumat, kaiken taakseppäin autenttisesti 100%:n tarkkuudella?
Vai hoksotinosio jotenkin kymmenkertainen?
Aistit ja havainnot aistien kautta äärimmäisen herkällä vastaanotolla ja reaktionopeudella? Kaikki, kuulo, näkö, haju, maku, tunto ja tasapainoaisti loistavia.
Kaikki aistihavainnot, jotka olis kymmenkertaisia verrattuna (ilmeisesti tarkoitetaan) keskivertoihmiseen, ne tallettuis autenttisesti eikä mitään unohtuis..
Hm.. eikös tuossa jo tule joku ongelma kun ihmisellä on kuitenkin taipumuksenaan mielihyvän ja -pahan kokemista?
Jos joku olis kuin kone, ei hänellä vois olla tunnereaktioita ja ilman tunnereaktioitahan ei kukaan ihminen voi olla olemassakaan, ei mikään eläin. Kasveilla kait ei ole mitään tunteita kun niillä ei ole sellaista hermojärjestelmää kuin eläimillä, ne eivät voi liikkua paikoiltaan ja niille olis vaan haittaa siitä että fiilistelisivät..
Mihin tarpeeseen vastaisi moninkertainen äly?
Mikä olis sen käyttötarkoitus?
Miten se tasapainottaisi yksilöä selviytymisessä? Mitä etuja ja haittoja siitä voisi olla?
Ja jälleen se kysymys, mitä äly itseasiassa on?
Eikös se niin ollut että viisaus on arvokkaampaa kuin äly?
Älyllä voidaan selvitä tilanteista, joihin viisas ei olis joutunut..
Tunneäly, se on oleellinen osa ihmisyyttä.
Se on oleellinen osa nisäkkyyttä.
Etenkin laumaeläimille se on tärkeä ja ihminen on selviytyjä nimenomaan laumaeläinominaisuuksiensa ansiosta. Ihmisenä oleminen on ryhmätyötä.
Karhut taitaa olla petoeläimistä kaikkein erakkotyyppisimpiä?
Emokarhulla on ne pentunsa opetettavanaan ja hoivattavanaan mutta uroskarhut asuttaa omaa reviiriään yksin. Ne voi tappaa omat poikasensakin ja käyttää ravinnokseen.
Onko karhut jotenkin erityisen älykkäitä?
Ravinnonhankinnassa kyllä mutta eikö ne opi saalistustaitonsa nekin pääosin emolta?
Hm..
Mistä löytyis esimerkkieläin joka olis mahdollisimman erakko?
Linnuista?
Kotkanpoikanen joutuu kyhjöttämään ankeassa pesässään kunnes siivet kantaa.
Kun se lentää pesästä, emo hylkää sen lopullisesti.
Mutta linnut ei ole nisäkkäitä, ei siks vertailukelpoisia vaikka lintulajeissakin on keskinäisiä eroja.
Linnuissahan on parisuhdehakuisia ja esmes kurjet, jotka elää vakituisessa parisuhteessa elämänkumppaninsa kanssa, ne kokoontuu syksyllä muuttoreissua varten ja siinä tarvitaan sosiaalisia taitoja kun aletaan treenata aurassa lentämistä. Siellähän on nuoret poikaset myös mukana ja aikuisten pitää opettaa mikä on jutun juju kun vaihdellaan tuulenhalkojan hommia niin että parvi pysyy koossa ja porukalla ovat yhdessä kuin jättimäinen lintu.
Joillekin kaloillekin on tyypillistä selviytyä sosiaalisten kykyjensä kanssa ja aikalailla yksyhteen sosiaalisuus edellyttää hyviä aisteja ja moitteetonta tunne-eläytymiskykyä, yms. Asettuminen lajitoverin asemaan, sulautuminen laumaksi on inhimillinen ominaisuus ja se mitä nykyään palvotaan älynä, se on usein jotain yksittäisen ominaisuuden, hyvän muistin tai erityislahjakkuuden, hyvinkin epätasaisen kykyprofiilin omaavan yksilön erottamista ryhmästä tai .. yksilö voi olla sosiaalisesti kyvytön tunnevammaisena, kyvyttömänä tulkitsemaan lajitoveriensa eleitä, ilmeitä, mielialoja, yms.
Otakun itse autisminkirjoisena tietäväni ja ymmärtäväni aika hyvin mistä on kyse kun poden itse vaivaa, joka haittaa sosiaalista kansakäymistä.
Mutta.. välillä on hahmottunut sekin että onkohan nykyihmiset kehittyneet jotenkin jo "vinoon" kun ei pelkästään autisminkirjoiset ole sosiaalisesti hankalia?
Vai.. onko autistisuus paljon luultua yleisempää?
Evoluutiossahan lajit kohtaavat määränpäänsä silloin kun niillä on ominaisuuksia, jolle luonnossa ei ole vastetta tai katetta? Jos ominaisuuksista alkaa olla liikaa haittaa?
No.. ei mitään hätää rakkaat lajitoverit. Ei syytä tarttua Linkolan opuksiin ja ammentaa niistä nihilististä ihmisvihaa ja mennä hakkaamaan naapurin pihapuihin kymmenentuuman rautanauloja vaan siks että kokee olevansa itte kymmenkertaisesti parempi ja arvokkaampi ihminen kuin muut.
Kehitysvammat huipentuu luonnon monimuotoisuudessa lopulta lisääntymiskyvyttömiksi tai sit laji hiipuu sitäkautta että sen sukuvietti hiipuu, sosiaaliset kyvyt hiipuu, se ei enää osaa pariutua eikä lisäänny. Luonto hoitaa omansa.
Toki niinkin että lajien sisällä jokkut kehitysvammaiset surmaa omat poikasensakin jos eivät esmes siedä niitten ääntelyä = yliherkkä kuulo, tai sit ovat niin tunnekylmiä, ei erity esmes oksitosiinihormonia, ei tapahdu kiintymystä, jne.
Emollahan oksitosiinia erittyy imettäessä ja synnytyksessäkin se on oleellinen hormoni. Uroksilla ei tuota tapahdu. Urokset voi olla arvaamattomampia poikasten kohtelijoina ja siks kannattaa suhtautua varauksella uroksiin joilla on hillitön hinku päästä käpälöimään vastasyntyneitä.. ainakin sellainen vieras uros, jolla ei ole entuudestaan pentuja, se voikin olla joku "älykkö" joka käyttää lasta vain havaintomateriaalina, ravintona tai vaikka seksileluna tjms.
Sori.. ehkä olin taas epäsosiaalinen ja loukkasin.. mikäli loukkaannuit, olet vain normisosiaalinen ja reagoit normaalisti. Et ole ehkä erityisen älykäs tai viisas mutta nou hätä, laumassa sen salaisuus.
Vai.. siitäkö tässä olis pitänyt puhua että olis joku Einsteiniä kymmenkertaisesti viisaampi, joka kumoais suhteellisuusteorian?
Wtf?
Samaan hengenvetoon vois löytyä joku joka kumoais pyörän ja tulenteon? Joku neropatti vois keksiä neliskanttisen "pyörän" ja tulen, joka ei polta..
Vai mitä sillä älyllä pitäis selvittää?
Laskiskeluun ei tarvita erityisälykkyyttä.
Siinä lie hyödyksi että on mahdollisuus keskittyä ilman häiriötekijöitä pyörittelemään määreitä ja suureita.
Muutkin lajit osaa laskea. Linnut tietää montako munaa pesässä pitää olla, ne huomaa jos puuttuu.
Vai oliko se se muisti?
Että onko kykyä "unohtaa" ikävyydet ja muistaa onnistumiset?
Siinäkin aivokemian koostumus on tärkee. Ettei oo esmes juonut liikaa alkoholia liian usein ja liian suurina annoksina tai jollakin muilla kemikaaleilla tuhonnut aivojaan.
Äly ei ole mikään irallinen ominaisuus joka vaan olis ja kymmenkertaistuis ittekseen ilman lajitovereita tai muita ympäristön haasteita. Siihen tarvitaan koko se luonto mikä meitä ympäröi, josta me olemme osa.
Eihän ihminen varsinaisesti keksi mitään itse. Kyse on ympäristön hahmottamisesta ja kopioinnista. Hyvä muisti on osa älyä, jne. tai.. älyllä on monia erilaisia ilmenemismuotoja.