KESKUSTELU

Yleensähän siellä 3~varaajassa on kolme vastusta, pelaahan se vielä kahdellakin vastuksella vaikka yksi olisikin tohjona. Tai vaikka yhdelläkin jos kulutus ei kovin suurta ole.

Hiukan OT:
Harvinaisempi vika on sitten se kun vastuslanka katkeaa ja ottaa runkoon kiinni jossain ylilämpösuojan anturin lähistöllä. Vesi lämpenee paikallisesti lähes kiehumispisteeseen. Tällöin ylilämpösuoja laukoo, vaikka vesi varaajassa muuten ei kovin lämmintä olisikaan.

Tuossa muutama varaajan "vastuksen" kuva:
http://www.varaaja.com/PublishedService ... Groups=382

Itse vastuslanka on suojaputkessa, joka taas on kiinni kiinnityslaipassa. Vastuslanka ei tule veden kanssa tekemisiin, ellei suojaputkeen syövy reikä. Tällöin täytemassa kastuu, ja vuotovirta kasvaa niin suureksi, että sulakkeet palavat.

Jos vastuslanka katkeaa, niin täytemassa estää sitä ottamasta kiinni suojaputkeen. Tällöin vastus ei kuluta virtaa, eikä lämpene.

Jos vastuslanka jostain syystä kuitenkin ottaisi kiinni suojaputkeen, niin silloin sulakkeella on tapana sanoa poks.

Vuotovirran ja katkeaman saa selville mittaamalla.

En tiedä. Tänään tuli ilmi muutakin varaaja-asiassa, josta en voi kirjoittaa jo asian tutkimisen keskeneräisyydestä johtuen.

Ilmeisesti kaikissa vastuksissa ei ole koko matkalla suojamassaa, vaan vastuslanka on eristerenkaiden varassa suojaputken sisällä, kuten joissain kiukaan vastuksissa. Jos se sieltä loppupään (siis pää minne nolla on kytketty) läheltä napsahtaa poikki ja ottaa suojaputkeen kiinni, ei sulake pala mihinkään. Näitä kun on ihan oikeasti tullut jokunen vastaan.

Pinklin aloitti tämän saitin kysymällä:
"Onko olemassa järkeviä perusteita vaihtaa uusi lämminvesiboileri, jos boilerista kuitenkin tulee kuumaa vettä?
Lisään tähän selitykseksi, että naapurini sanoi boilerin kuluttavan liikaa sähköä ja että se pitäisi siitä syystä vaihtaa uuteen."

Minulle ei ole tästä keskustelusta vieläkään selvinnyt sellaista syytä tai perustetta, miksi toimiva boileri pitäisi vaihtaa, mikäli se ei vuoda ja lämmittää vettä normaalisti?
Pakastinten ja jääkaappien sähkönkulutuksen hyötysuhde on saatu paljonkin paranemaan vuosien ja vuosikymmenten saatossa, mutta boilerin suhteen en ymmärrä sitä, miksi minun pitäisi se vaihtaa vaikka se täyttääkin ensi heinäkuussa jo 37 vuotta?
Millä tavalla ikääntyneet 3 x 1 kWh:n vastukset voisivat kuluttaa enemmän sähköä kuin uudemmat? Miten ne voisivat lämmittää hitaammin vettä kuin uudemmat?

Katso, kun tällaisessa markkinataloudessa boilerin valmistajan, myyjän ja asentajankin pitää saada osa rahoistasi, jotta talous pyörisi. Lisäksi pääsisit itsekin sanomaan: "Vaihdoin tuossa boilerinkin, kun se entinen oli niin vanha."

Nykyään kaikesta viherpuheesta huolimatta kaikki laitteiden valmistajat näyttävät ymmärtäneen, että ikuinen työ saattaa vaaraan ajallisen leivän, mitä tuon boilerin valmistaja ei näköjään ole aikoinaan ymmärtänyt.

Vanha jäärä kirjoitti:
"Nykyään kaikesta viherpuheesta huolimatta kaikki laitteiden valmistajat näyttävät ymmärtäneen, että ikuinen työ saattaa vaaraan ajallisen leivän, mitä tuon boilerin valmistaja ei näköjään ole aikoinaan ymmärtänyt."

Totta puhut!

Nykyisin jo edesmennyt sukulaiseni osti 1960-luvulla AEG-merkkisen vaatepesukoneen, joka toimi normaalisti n. 30 vuotta ennen kuin tilttasi.
Sukulaisnainen meni ostamaan uutta pesukonetta ja sanoi myyjälle:
"Tahdon ostaa AEG:n pesukoneen, koska edellinen kesti 30 vuotta."
Myyjä vastasi rehellisesti:
"Hyvä rouva. Minä mielelläni myyn teille AEG-merkkisen vaatepesukoneen, mutta voin jo etukäteen vakuuttaa, että se tulee kestämään käytössä vain noin 10 vuotta."

Näin ne ajat muuttuvat! Kauppa se on kuin kannattaa...

60-luvun pyykinpesukone, sellaisesta voisi laittaa tänne kuvan ja voitaisiin yhdessä ihmetellä miksi ne kestivät pidempään

Meiltä löytyy hyvin vanha kone vintiltä, mutta katsotaan nyt minkälaisia ehdotatte 60-luvun koneiksi.

Jos nimimerkki h13 epäilee, että oliko 60-luvulla jo pyykinpesukoneita, alla on pieni infoisku asiasta. Minun esimerkkini kone oli v. 1967 ostettu edestätäytettävä AEG-Lavamat. Konetta ei enää ole olemassa.

”1958 – Ensimmäinen täysautomaattinen pyykinpesukone valmistetaan AEG:n Nürnbergin tehtaalla - LAVAMAT on syntynyt.”

http://www.aeg-electrolux.fi/node182.asp

"Työtehoseuran suurnäyttelyssä marraskuussa 1948 esiteltiin suomalaisille ensimmäinen sähköllä toimiva pyykinpesukone. Koneen sisäseinässä oleva pulsaattori korvasi raskaan hieromisvaiheen pyörittämällä vaatteita pesuliuoksessa. Koneen yläreunassa oleva käsikäyttöinen puristin helpotti osaltaan pyykin vääntämistä. Pulsaattorikone helpotti huomattavasti pyykinpesua.

Hoover sai myös kilpailijoita, mm. kotimaiset Upo- ja Rosenlew-pulsaattorikoneet. Vesijohtotalouksienkin lukumäärä lisääntyi, vaikka ämpäritäyttökin oli pulsaattorikoneissa mahdollista.

Kehitys kulki edelleen. Työtehoseura sai tutkittavakseen ensimmäisen automaattisen rumpupesukoneen vuonna 1958. Automaattipesukoneita esiteltiin ensi kerran Työtehoseuran suurnäyttelyssä samana vuonna.
http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nu ... 00-luvulla

fenomenologi kirjoitti:
"Työtehoseuran suurnäyttelyssä marraskuussa 1948 esiteltiin suomalaisille ensimmäinen sähköllä toimiva pyykinpesukone."

Minun linkissäni puhuttiin AEG:n v. 1958 kehittämästä ensimmäisestä täysautomaattisesta pesukoneesta, jonka ohjelmat käsittivät myös loppuhuuhtelun ja linkouksen.
Tämä AEG Lavamat-malli toimi sukulaiskodissa yli 30 vuotta.

minun virtuaalinen penis on tässä asiasssa varsin surkea...

En toki, halusin vain tuoda esille pohdinnan sen aikakauden koneista..eivät ne sisältäneet useinkaan mitään kovin kummoista tekniikkaa saati sitten nykyajan linkousnopeuksia. Meillä on yksi kone sellainen, josta pitää itse käydä vesi vaihtamassa pois ja mitään lämmitystähän siinä ei ole.
Kone on toisinsanoen muovilaatikko, jossa pyykki pyörii ajastimen määräämän ajan. Aluksi vaikkapa esipesu, vedenvaihto ja pesuaine sekaan, sitten vielä huuhdonta tai kaksi sisältäen vedenvaihdon ja sitten onkin jumalattoman märkiä vaatteita kasa narulle vietäväksi.

Kiinnostaa tietää onko kellään boileria tällaisessa monikäyttökoneessa.

http://www.raol.roiakk.fi/kt/lvi/lampu/08/index.htm

Miten tuo on toiminut pakkasilla.