Suomalainen metsäteollisuus on mätä ja turmeltunut

Aweb · **Lähetetty:** To Helmi 02, 2006 2:08 pm

½Q kirjoitti:

rattus kirjoitti:

installer kirjoitti:

Mikäs nykyisessä systeemissä estää metsänomistajaa tekemään itse hakkuutyötä?

Suomessa ei lain mukaan saa kaataa metsää, ellei ole saanut siihen koulutusta esimerkiksi Metsäopistossa. Siis käytännössä lain mukaan metsänomistaja ei itse saisi edes saunapuuta käydä kaatamassa, vaan pitäisi kutsua ammattilainen paikalle...

Yhdyn kyllä tuohon, että Suomessa on "metsänhoito" retuperällä.

Tottakai omistaja saa itse kaataa ja myydä kenelle huvittaa,
tai teettää työn kenellä huvittaa ja myydä kenelle huvittaa.
tai sopia homman vaikka paikallisen mhy:n kanssa "avaimet käteen" periaatteella.

Miksi 90% (v 2001) metsäkaupasta sitten oli puun pystykauppaa? Miksi muualla Euroopassa näin ei ole.
Miksi hankintapuun hinta on huonompi kuin pystykaupassa myytävän puun?
Miksi kevyemmällä kalustolla kaadetusta puukuutiosta maksetaan vähemmän kuin metsätraktorin kaatamasta?
Miksi koko maasta ei löydy ainuttakaan puunkorjuuyrittäjää, joka tarjoaisi vaihtoehdon metsäkoneille, ja tekisi bisnestä pienemmällä kulurakenteella? Mikäli markkinatalous ja kilpailu olisivat kunnossa, tuollaisia yrittäjiä olisi useita, kuten niitä on muualla maailmassa ja muillakin toimialoilla.

totinen · **Lähetetty:** To Helmi 02, 2006 3:29 pm

Aweb kirjoitti:

Miksi hankintapuun hinta on huonompi kuin pystykaupassa myytävän puun?

Tuolla on metsäliiton puukauppalaskuri:
http://www.metsaliitto.fi/default.asp?path=1;36;494

Tuolla on tilastotietoa puukauppojen keskihinnoista alueittain:
http://www.metsavastaa.net/uutiset/prin ... ewsID=3551

totinen · **Lähetetty:** To Helmi 02, 2006 3:58 pm

Aweb kirjoitti:

“Yhtiöt eivät pyri pystykauppoihin torjuakseen hankintapuuta vaan torjuakseen hankintapuun korjuukoneita, maataloustraktoreita. Jos metsäkoneiden työtä ei tarvitsisi suojella, ei olisi tarvetta pystykauppoihin, ei korjuun keskittämiseen eikä puunmyynnin savujakoon. Puunoston hintakartellikaan ei pystykauppaa tarvitse.”

Hintakartellit eivät ole laillisia EU:ssa

Aweb kirjoitti:

Monopolin asemassa oleva sokeritehdas, jonka usein omistivat poliitikot, leikkasi ruokosadon, kuljetti sen tehtaalle ja laskutti tilanpitäjiä leikkuusta, kuljetuksesta ja palstojen vartioinnista.”

Tarjottiin siis "suojelua".

Aweb kirjoitti:

“Metsäkone vaati luopumaan metsien korkean kasvun ja hyvälaatuisen puun kasvattamisen tavoitteista. Kone vaati suuria leimikoita, suuria hakkuukertymiä pieneltä alalta ja suuria puita, mihin päästiin avohakkuilla, voimakkailla harvennuksilla ja suurilla käyttöpuun vähimmäismitoilla. Metsänhoidon oli mukauduttava näihin vaatimuksiin.”

Ei noi kuitupuun mitat mielestäni niin kovin suuria ole. Kuitukuusipuun latvusläpimitta 8 cm kuoren päältä, mäntykuitupuun läpimitta 7 cm ja koivun 6 cm. Pituus minimissään 2,5 metriä. Pienemmät voi myydä energiakäyttöön.
Linkki lähteeseen

Aweb kirjoitti:

1) Suomen laki kieltää metsien hävittämisen (avohakkuut).
2) Hävitetyn metsien uudistaminen ei ole hävittäjän (ostajan, hävitystyön tekijän) velvollisuus, vaan laki määrää sen metsänomistajan velvollisuudeksi.
3) Taimettaminen on hyvin kallista, ja luontaisen uudistamisen käyttökelpoisuuden ja toimivuuden vuoksi enimmäkseen tarpeetonta.

1) Siksi avuhakkuualue täytyy metsittää uudelleen. Avohakkuuta ei siis katsota metsien hävittämiseksi
2) Metsän omistaja tekee päätöksen metsän kaatamisesta, eli hän on päävastuussa
3) Muistan nähneeni arvion noin 200 euroa/hehtaari

Aweb kirjoitti:

“Kestävää metsätaloutta harjoittavissa maissa ei ostajavastuista puunkorjuuta, puun pystykauppaa, ole käytännössä lainkaan. Vain Ruotsissa niitä on, mutta vain kymmenen prosenttia hakkuumääristä (Suomessa 80%). Pieni osuus ei johda ryöstöhakkuisiin, koska puukaupan päämuotona olevat tienvarsikaupat muodostavat vertailukohteen pystykauppojen puunkorjuulle.”

Mielenkiintoinen havainto hankinnan eroista. Jos ostaja saa hakkauttaa metsän, niin todennäköisesti hän optimoi hakkuut itselleen edullisella tavalla.

totinen · **Lähetetty:** To Helmi 02, 2006 4:05 pm

Aweb kirjoitti:

Miksi koko maasta ei löydy ainuttakaan puunkorjuuyrittäjää, joka tarjoaisi vaihtoehdon metsäkoneille, ja tekisi bisnestä pienemmällä kulurakenteella? Mikäli markkinatalous ja kilpailu olisivat kunnossa, tuollaisia yrittäjiä olisi useita, kuten niitä on muualla maailmassa ja muillakin toimialoilla.

Metsätraktoriyrittäjä kirjoitti:

Metsäkoneurakoiden maltillinen taksakehitys ja jatkuvasti kohoavat kustannukset pakottavat yrittäjiä tekemään pitkää päivää.

Metsänhakkuun työnjaossa monitoimikoneen jäljessä kulkee metsätraktori, joka korjaa tukit tien laitaan pinoiksi.

- Meidän hommat alkaa sen jälkeen, kun motot ovat kaataneet, karsineet ja mitanneet puut, sanoo 24 vuotta alalla työskennellyt Kauppi.

http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/20 ... /sivu.html

Aweb · **Lähetetty:** To Helmi 02, 2006 4:28 pm

Lukemisen arvoisia linkkejä. Ylemmässä linkissä Vaaran oma tiivistelmä aiheesta, alemmassa luontojärjestöjen vetoomus kesähakkuiden lopettamisesta ja syistä, miksi pitäisi tehdä niin.

http://www.kaapeli.fi/visio/metsa/rakenteet/vaara1.html
http://arkisto.sll.fi/metsat/kesahakkuu/miksiei.php3

Aweb · **Lähetetty:** To Helmi 02, 2006 4:31 pm

totinen kirjoitti:

Aweb kirjoitti:

Miksi koko maasta ei löydy ainuttakaan puunkorjuuyrittäjää, joka tarjoaisi vaihtoehdon metsäkoneille, ja tekisi bisnestä pienemmällä kulurakenteella? Mikäli markkinatalous ja kilpailu olisivat kunnossa, tuollaisia yrittäjiä olisi useita, kuten niitä on muualla maailmassa ja muillakin toimialoilla.

Metsätraktoriyrittäjä kirjoitti:

Metsäkoneurakoiden maltillinen taksakehitys ja jatkuvasti kohoavat kustannukset pakottavat yrittäjiä tekemään pitkää päivää.

Metsänhakkuun työnjaossa monitoimikoneen jäljessä kulkee metsätraktori, joka korjaa tukit tien laitaan pinoiksi.

- Meidän hommat alkaa sen jälkeen, kun motot ovat kaataneet, karsineet ja mitanneet puut, sanoo 24 vuotta alalla työskennellyt Kauppi.

http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/20 ... /sivu.html

Käytännössä yrittäjä ei voi vapaasti valita konetta, jolla hän aikoo metsää kaataa. Metsäyhtiö päättää hänen puolestaan. Metsätraktoreiden käyttö on linjanveto, jota vahditaan hyvin tarkoin. Tästä on Vaaran kirjassa (ja taitaa olla tuossa edellisen viestini linkissäkin) paljon esimerkkejä ja asiaa. Sellainen ei ole itsenäistä yrittäjyyttä, vaan alisteisuutta monopolille.

Aweb · **Lähetetty:** To Helmi 02, 2006 4:41 pm

Totinen kirjoitti:
Hintakartellit eivät ole laillisia EU:ssa

Onko joku sitten väittänyt, että ne olisivat?

Ja:
Ei noi kuitupuun mitat mielestäni niin kovin suuria ole. Kuitukuusipuun latvusläpimitta 8 cm kuoren päältä, mäntykuitupuun läpimitta 7 cm ja koivun 6 cm. Pituus minimissään 2,5 metriä. Pienemmät voi myydä energiakäyttöön.

Samat luvut löytyvät kyllä Vaaran kirjasta. Muualla Euroopassa minimiläpimitta on 5 senttiä. Mutta tämähän ei varsinaisesti ole asiassa kaikkein oleellisin pointti, koska eihän koneilla metsään risujen perässä mennä vaan tukkipuun. Käytännössä nykyisessä järjestelmässä polttopuut, energiapuut yms. haetaan metsästä erillisellä kuljetuksella myöhemmin, ja se lisää kuluja entisestään.

Ja:
1) Siksi avuhakkuualue täytyy metsittää uudelleen. Avohakkuuta ei siis katsota metsien hävittämiseksi.

Aivan. Laki ei huomioi sitä, että arvokas metsä voidaan korvata oleellisesti kehnommalla.

2) Metsän omistaja tekee päätöksen metsän kaatamisesta, eli hän on päävastuussa

Metsänomistaja ei voi nykyisessä järjestelmässä päättää korjuumenetelmästä, eli hän ei ole päävastuussa. Vaara käyttää kymmeniä sivuja todistellessaan, kuinka metsänomistajilta on riistetty heidän oikeutensa omaan metsäänsä. Käytännössä hän voi päättää vain korjuuajankohdasta. Lue linkki pari viestiä ylempää.

3) Muistan nähneeni arvion noin 200 euroa/hehtaari

Mitäköhän kaikkea tuohon on laskettu mukaan? 2000 taimea, mahdollinen mätästys, pintamaan rikkominen, työ, lannoitus, tarkastukset, rikkakasvien myrkytykset...? Pieneltä summalta kyllä kuulostaa.

Ja:
Mielenkiintoinen havainto hankinnan eroista. Jos ostaja saa hakkauttaa metsän, niin todennäköisesti hän optimoi hakkuut itselleen edullisella tavalla.

Luitko epätarkasti? Ostajaa ei tuo kulu kiinnosta, koska sen maksaa myyjä. Sehän oli oikeastaan oleellisin juttu koko kirjoituksessa. Myyjä maksaa korjuukustannukset, joiden suuruutta hänelle ei kerrota. Ostaja maksaa myyjälle kantohinnan, josta on vähennetty korjuukustannukset. Tästä lisää oletettavasti tuossa linkissä, en nyt muista mitä kaikkea siinä on, täytyy lukaista itsekin uudelleen.

½Q · **Liittynyt:** Su Tammi 01, 2006 10:13 pm **Viestit:** 317

Aweb kirjoitti:

½Q kirjoitti:

rattus kirjoitti:

installer kirjoitti:

Mikäs nykyisessä systeemissä estää metsänomistajaa tekemään itse hakkuutyötä?

Suomessa ei lain mukaan saa kaataa metsää, ellei ole saanut siihen koulutusta esimerkiksi Metsäopistossa. Siis käytännössä lain mukaan metsänomistaja ei itse saisi edes saunapuuta käydä kaatamassa, vaan pitäisi kutsua ammattilainen paikalle...

Yhdyn kyllä tuohon, että Suomessa on "metsänhoito" retuperällä.

Tottakai omistaja saa itse kaataa ja myydä kenelle huvittaa,
tai teettää työn kenellä huvittaa ja myydä kenelle huvittaa.
tai sopia homman vaikka paikallisen mhy:n kanssa "avaimet käteen" periaatteella.

Miksi 90% (v 2001) metsäkaupasta sitten oli puun pystykauppaa? Miksi muualla Euroopassa näin ei ole.
Miksi hankintapuun hinta on huonompi kuin pystykaupassa myytävän puun?
Miksi kevyemmällä kalustolla kaadetusta puukuutiosta maksetaan vähemmän kuin metsätraktorin kaatamasta?
Miksi koko maasta ei löydy ainuttakaan puunkorjuuyrittäjää, joka tarjoaisi vaihtoehdon metsäkoneille, ja tekisi bisnestä pienemmällä kulurakenteella? Mikäli markkinatalous ja kilpailu olisivat kunnossa, tuollaisia yrittäjiä olisi useita, kuten niitä on muualla maailmassa ja muillakin toimialoilla.

Ensin täytyy todeta, että en ole jaksanut lukea noita pitkiä kirjoituksiasi.
Tartuin vain tuohon yhteen outoon väittämään, kun oli niin lyhyt, että pisti silmään.

En tiedä euroopan puumarkkinoista, mutta tiedän parikin metsäkoneyrittäjää, jotka ovat siirtyneet toimimaan Ranskan ja Saksan alueille, kun homma kannattaa paikallisilla taksoilla paremmin, kun alla on kotomaasta mukaanotetut tehokkaat koneet. Menivät alkujaan korjaamaan myrskytuhoja ja jäivät sille tielle. Suomalaiset metsurithan yrittivät myös päästä osille, mutta hinnoittelivat itsensä ulos.

Kyllä hankintahinta on parempi, vaikka ei tukkipuun kohdalla ero iso olekaan.
Eikä ostaja kysele, millä metodeilla se pino siihen tienposkeen on ilmestynyt.
Se vaan taitaa olla niin, ettei moottorisahamies pärjää kustannuksissa harvesterille, vaikka harvesteri on satoja kertoja hyvää sahaa kalliinpi.

Aweb · **Lähetetty:** To Helmi 02, 2006 5:53 pm

½Q kirjoitti:
Ensin täytyy todeta, että en ole jaksanut lukea noita pitkiä kirjoituksiasi.

Ymmärrän. Mutta ymmärrätkö sinä, että saatoit missata jotain oleellista?

Ja:
En tiedä euroopan puumarkkinoista, mutta tiedän parikin metsäkoneyrittäjää, jotka ovat siirtyneet toimimaan Ranskan ja Saksan alueille, kun homma kannattaa paikallisilla taksoilla paremmin, kun alla on kotomaasta mukaanotetut tehokkaat koneet.

Noh, kun kallis kone on ensin hirmuisten metsäpinta-alojen kustannuksella kuoletettu, niin kelpaa sillä sitten mennä Saksaan rellestämään. Ja varmaan siellä tekee tehokkaalla koneella paljon rahaa, kun kokonaisuus ei ole samalla tavalla vinoutunut kuin Suomessa. Vapaa yrittäjyys kannattaa.

Ja:
Kyllä hankintahinta on parempi, vaikka ei tukkipuun kohdalla ero iso olekaan.
Eikä ostaja kysele, millä metodeilla se pino siihen tienposkeen on ilmestynyt.

Vaaran mukaan pystykauppapuun ero nimenomaan on parempi. Vai miksi ihmeessä Suomessa myydyistä puista melkein 100% olisi pystykauppatavaraa? Sehän tarkoittaisi, että kaikki haluavat myydä halvemmalla. Eikä ostaja todellakaan kysele metodeja, mutta maksaa vähemmän kuin itse kaatamastaan puusta.

Ja:
Se vaan taitaa olla niin, ettei moottorisahamies pärjää kustannuksissa harvesterille, vaikka harvesteri on satoja kertoja hyvää sahaa kalliinpi.

'Kustannuksissa'? Tarkoittanet tehokkuutta. Tehokkuutta voi mitata puukuutioissa tai rahassa. Kumpaa mittakaavaa sinä käytät? Toiseen niistä on laskettava mukaan myös kulut.

Aweb · **Lähetetty:** To Helmi 02, 2006 5:59 pm

totinen kirjoitti:

Aweb kirjoitti:

Miksi hankintapuun hinta on huonompi kuin pystykaupassa myytävän puun?

Tuolla on metsäliiton puukauppalaskuri:
http://www.metsaliitto.fi/default.asp?path=1;36;494

Tuolla on tilastotietoa puukauppojen keskihinnoista alueittain:
http://www.metsavastaa.net/uutiset/prin ... ewsID=3551

Juup. Eipä tosiaankaan kannata noilla hinnoilla alkaa puuta itse kaatamaan. Kaikki 'voitto' valuisi korjuun kustannuksiin. Kantohintojen kohdalla korjuun kustannukset loistavat poissaolollaan kuin koko homma hoituisi ilmaiseksi.

Olin itseasiassa elätellyt toiveita, että touhu olisi Vaaran julkaisujen jälkeen lopultakin jo jollain tavalla muuttunut.

rattus · **Lähetetty:** To Helmi 02, 2006 6:09 pm

½Q kirjoitti:

Tottakai omistaja saa itse kaataa ja myydä kenelle huvittaa,
tai teettää työn kenellä huvittaa ja myydä kenelle huvittaa.
tai sopia homman vaikka paikallisen mhy:n kanssa "avaimet käteen" periaatteella.

Toistan, että Suomen laissa on sellainen hölmöys, että et saa tarttua kirveeseen ja kaataa puuta, jos sinulla ei ole siihen koulutusta. Vaikka omistaisitkin kyseisen puun. Toki voit maksaa ammattilaiselle, jolla on metsäkone...

No, nyt vaan tunnustamaan, rikolliset

Jos ajautuisin taloudellisesti ihan rappiolle ja minun olisi pakko myydä metsää hakattavaksi, suostuisin ainoastaan talvella tapahtuvaan poimintahakkuuseen. Ja yrittäisin huolehtia siitä, että siemenpuita sekä tarpeeksi kookkaita maapuita jäisi jäljelle.

Talvella kun maa on jäässä, metsäkone ei pysty rikkomaan maan pintaa ja jäljelle jäävien puiden juuria niin, että maannousemasieni pääsisi infektoimaan ne.

½Q · **Liittynyt:** Su Tammi 01, 2006 10:13 pm **Viestit:** 317

Aweb kirjoitti:

½Q kirjoitti:
Ensin täytyy todeta, että en ole jaksanut lukea noita pitkiä kirjoituksiasi.

Ymmärrän. Mutta ymmärrätkö sinä, että saatoit missata jotain oleellista?

Ja:
En tiedä euroopan puumarkkinoista, mutta tiedän parikin metsäkoneyrittäjää, jotka ovat siirtyneet toimimaan Ranskan ja Saksan alueille, kun homma kannattaa paikallisilla taksoilla paremmin, kun alla on kotomaasta mukaanotetut tehokkaat koneet.

Noh, kun kallis kone on ensin hirmuisten metsäpinta-alojen kustannuksella kuoletettu, niin kelpaa sillä sitten mennä Saksaan rellestämään. Ja varmaan siellä tekee tehokkaalla koneella paljon rahaa, kun kokonaisuus ei ole samalla tavalla vinoutunut kuin Suomessa. Vapaa yrittäjyys kannattaa.

Ja:
Kyllä hankintahinta on parempi, vaikka ei tukkipuun kohdalla ero iso olekaan.
Eikä ostaja kysele, millä metodeilla se pino siihen tienposkeen on ilmestynyt.

Vaaran mukaan pystykauppapuun ero nimenomaan on parempi. Vai miksi ihmeessä Suomessa myydyistä puista melkein 100% olisi pystykauppatavaraa? Sehän tarkoittaisi, että kaikki haluavat myydä halvemmalla. Eikä ostaja todellakaan kysele metodeja, mutta maksaa vähemmän kuin itse kaatamastaan puusta.

Ja:
Se vaan taitaa olla niin, ettei moottorisahamies pärjää kustannuksissa harvesterille, vaikka harvesteri on satoja kertoja hyvää sahaa kalliinpi.

'Kustannuksissa'? Tarkoittanet tehokkuutta. Tehokkuutta voi mitata puukuutioissa tai rahassa. Kumpaa mittakaavaa sinä käytät? Toiseen niistä on laskettava mukaan myös kulut.

80% lienne oikeampi arvo pystypuukaupoille.
Tarkoittaneen korkeampaa kantohintaosuutta pystypuukaupassa. Se on totta, mutta vastineeksi myyjän täytyy antaa pari vuotta hakkuuaikaa ja tilihän tulee vasta sitten. Eli esim. saha maksaa siitä hieman enemmän, että saa suorittaa hakkuut itselleen sopivana ajankohtana. Luultavasti tuo säästetään, kun pystytään tekemään isompia hakkuita samalla suunnalla. Tai sitten vain kannattaa maksaa varmasta raaka-aineen saannista.

Tarkoitan kustannustehokkuutta.

½Q · **Liittynyt:** Su Tammi 01, 2006 10:13 pm **Viestit:** 317

rattus kirjoitti:

½Q kirjoitti:

Tottakai omistaja saa itse kaataa ja myydä kenelle huvittaa,
tai teettää työn kenellä huvittaa ja myydä kenelle huvittaa.
tai sopia homman vaikka paikallisen mhy:n kanssa "avaimet käteen" periaatteella.

Toistan, että Suomen laissa on sellainen hölmöys, että et saa tarttua kirveeseen ja kaataa puuta, jos sinulla ei ole siihen koulutusta.

En usko.
Lienee urbaanilegenda.

Tonivee · **Liittynyt:** Ma Tammi 23, 2006 3:33 pm **Viestit:** 69

Aweb kirjoitti:

Tonivee kirjoitti:
En kokonaan ja ajatuksella lukenut, otin sieltä vain muutamia räikeitä pääasioita esille.

Niin. Huomaan kyllä. Tajuatko, että kokonaisuus muodostuu yksityiskohdista, eikä päinvastoin.

Tajuan, mutta näin alkuun kannattanee keskustella näistä pääkohdista ennenkuin viitsii uppoutua asiaan tarkemmin.

Lainaa:

Et siis tajunnut siitä pätkästä mitään. Vaara kirjoitti, että maallikkokin näkee, että avohakkuualueella maaperän kasvupotentiaali hukkautuu vuosikausiksi ruohojen hyväksi; suomeksi: ravinteet menevät hukkaan. Kun alueella on jatkuvasti puustoa, samat ravinteet tietenkin kasvattavat niitä puita eikä ruohoja. Mitä epätieteellistä tuossa aivan ilmiselvässä ja loogisessa päättelyketjussa on?

Päättely on eri asia kuin oikea tieto. Pelkästään se että alueella kasvaa ruohoa, ei merkitse mitään. Jos asiaa olisi tutkittu vaikkapa usealla metsäpalstalla niin asialla olisi jotain todellisuuspohjaa. Ja itseasiassa maallikko näkee että ruohot kuihtuvat talveksi joten ravinteethan palaavat kiertoon.

Lainaa:

Jos etsit pitkän tekstin joukosta räikeyksiä lukematta asiaa niiden ympäriltä, et tietenkään löydäkään muuta kuin räikeyksiä, koska hukkaat perustelut. Ja tässä on nyt sellainen seikka vielä, että minäkin olen etsinyt räikeyksiä tiivistäessäni tekstiä. Olen ollut erittäin epäoikeudenmukainen Vaaran laatimaa kokonaisuutta kohtaan. Jos oikeasti haluat ymmärtää tätä metsätalouteen kohdistuvaa kritiikkiä, sinun kannattaa hakea käsiisi se kirja ja lukea se.

Mielestäni tuossa jutussa ei pahemmin ollut mitään perusteluita ja se juuri oli jutun vika.

Lainaa:

Sinä näet varmaan useinkin niittokoneita hakkuuaukioilla?

Eipä ole tullut nähtyä. Muutaman kerran metsänomistajat ovat näkyneet niittämässä taimien vieruksia.

Lainaa:

...Kuka ihme on ehdottanut, että "metsäkohta karsittaisiin puoleen aluksi ja toinen puoli myöhemmin"?

Luulin että tämä olisi oma ehdotuksesi.

Lainaa:

Ei mitään hajua ekologiasta, vai? Puut ottavat ravinteet maasta juurillaan. Kun puiden keskeltä kaadetaan puita, eli metsää harvennetaan, tapahtuu kaksi asiaa; ravinteita vapautuu maasta muiden puiden käyttöön ja samalla metsään tulee valoa. Taimet voivat näissä olosuhteissa erinomaisesti, samalla kun isommat puut suojaavat niitä lumivaurioilta ja myöhemmin tuulelta.

Eli ympärillä olevat puut eivät haittaa, mutta heinikko haittaa? No, joka tapauksessa Olet siinä oikeassa että metsikössä taimien on "turvallisempi" kasvaa. Mutta kokonaistaloudellisuudesta vaadittaisiin jonkunlaista tutkimusta ja laskelmia, eikä vain mielipiteitä.

Lainaa:

Meinaat, että isot tuotantolaitokset uskaltavat pitää toimintaansa yllä ilman varmuusvarastoja? Mielenkiintoista.

Ei, vaan varmuusvarastot on siellä metsässä kasvamassa. Suunnitelman mukaan näitä jo myytyjä metsiköitä sitten kaadetaan tuotantoa varten.

Lainaa:

Mihin perustuu ajatuksesi neljästä kuukaudesta ja 20 tunnista? Käsittääkseni vuodessa on 12 kuukautta, ja niistä varsinaisia kesäkuukausia 3.

No, lähdin ajatuksesta että maa olisi jäässä tuon 4 kk vuodessa jos se kerran olisi tarpeellista.

Lainaa:

Ja:
pelkästään suomen paperiteollisuus käytti v2004 53 miljoonaa kuutiometriä puuta. Toisin sanoen metri*metri puukasa ylettyisi reilusti maapallon ympäri.

Ja kaikki tuo puumäärä Suomen metsistä, joista tässä siis oli kyse?

Ei. Tuossa luvussa on mukana n. 13 milj. kuutiota ulkomailta tuotua puuta, lähinnä luullakseni Venäjältä. Mutta tuo on pelkästään paperiteollisuuden käyttämä puumäärä, mekaaninen metsäteollisuus käyttänee aika reilusti myös puuta.

Ja:
Kesäpuun ongelmat kyllä tunnetaan, monella tehtaalla onkin käytössä puukasoja jotka peitetään lumella ja jäällä, sieltä sitten kesälläkin saadaan "tuoretta" puuta suoraan pakkasesta.

Lainaa:

? Eikös saksalaisen joka tapauksessa kannattaisi hankkia kaikki puu suomesta, jos se kerran Suomesta irtoaa kaksi kertaa halvemmalla?

Puun kuljettaminen sekin maksaa. Jos kuljetuskuluja ei huomioida, niin puutahan kannattaisi ostaa Brasiliasta tai muualta halvan puun maasta.

Lainaa:

Uskotko oikeasti, että ne metsäkoneet toimivat metsässä ilmaiseksi, eikä mikään osapuoli joudu maksamaan niistä aiheutuvia kuluja? Ne ovat kalliita härveleitä, niiden käyttökustannukset ovat korkeat, niitä varten on pitänyt rakentaa valtaisa metsätieverkosto, niiden vuoksi puiden kuljetuksen hinta on korkea...? N. 200 000 euroa vuodessa ovat niistä aiheutuneet ylimääräiset kulut. Joku sen lystin maksaa, jostain ne eurot otetaan.

Uskon että laitteet on valittu niin että puuta saadaan edullisimmin. Yritykset olisivat tyhmiä jos toisin olisi.

Lainaa:

Ja:
Käsitykseni mukaan siemenpuiden jättö hakkuuaukealle riittää metsän uudistamiseen, ts. silloin ei tarvitse istuttaa taimia.

Vaaran kirjassa on esimerkki tapauksesta, jossa tuota yritettiin. Oikeuteen päädyttiin.

Tuota tapaa olen nähnyt käytettävän, joten näitä oikeusjuttuja lienee sitten paljon.

Lainaa:

Kyllä siihen hintaa tulee, varsinkin mätästyksen yms. kera, ja lisäksi työvoima on usein palkattua. Lisäksi homma täytyy usein tehdä moneen kertaan, koska hirvi-, kuivuus-, lumi-, ja hyönteistuhot iskevät helposti taimikoihin. Halpaa tosiaan.

Ei nyt aivan moneen kertaan hommaa tarvitse tehdä, mutta osa taimista pitää uusia. Jos muistan oikein niin taimilla oli "juurtumistakuu" eli kuolleiden tilalle sai uudet taimet myöhemmin.

totinen · **Lähetetty:** To Helmi 02, 2006 11:09 pm

Aweb kirjoitti:

totinen kirjoitti:

Tuolla on tilastotietoa puukauppojen keskihinnoista alueittain:
http://www.metsavastaa.net/uutiset/prin ... ewsID=3551

Juup. Eipä tosiaankaan kannata noilla hinnoilla alkaa puuta itse kaatamaan. Kaikki 'voitto' valuisi korjuun kustannuksiin. Kantohintojen kohdalla korjuun kustannukset loistavat poissaolollaan kuin koko homma hoituisi ilmaiseksi.

Kuitupuun hinta on sentään 50%-100% kalliimpaa hankintana kuin pystykauppana. Pitäisikö sinun mielestäsi luopua puukaupan kaksihintajärjestelmästä vai kasvattaa marginaalia pysty- ja hankintakauppojen välillä. Marginaalin kasvattaminen edellyttäisi luultavasti korjuukustannusten läpinäkyvyyttä, jotta saavutettaisiin luottamus kustannusten oikeudenmukaisesta tai ainakin oikeasta jaosta.

Läpinäkyvyys voisi kyllä paljastaa sellaisenkin tuloksen että korjuukustannukset todellakin katetaan pysty- ja hankintahinnan erolla. Tähän voisi viitata metsäkoneyrittäjien kireät urakkahinnat. Yksityisen metsänomistajan on vaikea kilpailuttaa tehokkaasti puunkaatoa, toisin kuin suurten metsänhankintaorganisaatioiden jotka voivat melkein sanella urakkahinnat.

KESKUSTELU

Suomalainen metsäteollisuus on mätä ja turmeltunut

Paikallaolijat