KESKUSTELU

Millainen olotila on sietämätön keveys? Tämän termin olen kuullut monessa yhteydessä, mutta en ole koskaan ymmärtänyt, että mitä se oikein tarkoittaa. Miten joku asia voi olla sietämättömän kevyttä ja millaista se on?

Vastauksena kysymykseen miten mikään voi olla sietämättömän kevyttä.

V: Hämähäkinseitti kasvoilla.

Tosi kevyttä, sietämättömällä tavalla.

Jos se olisi raskaampaa, se todennäköisesti ei olisi kasvoilla.

Seuraava looginen askel on: sietämätön keveys = tahmeus.

"Elämän sietämätön keveys" on vain helpompi markkinoida kuin "elämän tahmeus", siksi hankala kielikuva.

Voin olla tässä väärässäkin.

EDIT: Elämän = Olemisen, sori Kundera, ajatuskatko!

Olisikohan sillä jotain tekemistä kaiken ihmisen normaalielämään kuuluvan häsläköinnin perimmäisen pinnallisuuden kanssa? Ainakin rakkaussuhteesta toiseen pomppiva ihminen voi herätä tajuamaan oman pinnallisuutensa vaikka olisikin ollut kuolemanvakavissaan joka kerta...

Olemisen sieltämätön keveys on lähtöisin Milan Kunderan samannimisestä kirjasta. Kirjassa on rakastava pari, mies ja nainen. Mies on häntäheikki, joka hyppii "kukasta kukkaan" ilman omantunnontuskia ja meittimättä sitä, miten hänen tekonsa vaikuttavat muihin ihmisiin. Nainen ottaa elämän vakavasti, ja hän ihmettelee miten mies voi elää niin sietämättömän kevyesti. Eli nainen ei voi sietää sitä, että mies ottaa elämän niin kevyesti. Tämä on ongelma monissa liitoissa, jossa toinen on vakavasti elämään suhtautuva ja toinen ottaa elämän kevyesti, kumppanin näkökulmasta sietämättömän kevyesti.

Kirjassa pohditaan miten jokaisen elämä toistaa pakonomaisesti samaa, kunkin henkilön itsensä valitsemaa kuvioita. Elämän draama on ilmaistavissa painon metaforalla.

Voisin sanoa, että olemisen sietämätön keveys on vastakohta elämän sietämättömälle raskaudelle.