Setelirahoitus

kohveeman · **Lähetetty:** Ma Touko 17, 2010 9:59 am

fool kirjoitti:

Inflaatio... salli minun nauraa. Inflaationpelko kertoo vain ihmisen täydellisestä ymmärtämättömyydestä talousjärjestelmäämme kohtaan. Keskuspankin liikkelle laskeman rahan määrä on noin 1% kaikesta rahasta. Jos sitä lisätään vaikka 50% se kohoaa 1,5%:iin. Ei paljon mitään. Pankkien liikkeelle laskemat luotot muodostavat melkein kaiken rahakantamme. Jos se supistuu vaikka 10% talous tykkää kyttyrää. Ei siinä keskuspankin naurettavan pienet operaatiot auta.

Miksi sitten setelirahoitusta ei käytetä enemmän? Ekonomisteilla on mielessään taloudesta ns. exogenous money -malli, jossa keskuspankin liikkeelle laskeman rahan määrä moninkertaistuu pankkisysteemissä melko suoraviivaisesti. Tutkimukset tosin viittaisivat kilpailevan endogenous money -mallin olevan oikeassa. Vanhoja uskomuksia on vaan vaikea muuttaa.

Ärsyttää tuollainen ylimielinen asenne. Monesti olen törmännyt tällaiseen elitistiseen "taloustietäjien" asenteeseen,että "minä tiedän paremmin". Sitten kuitenkaan ei osata selittää asioita yhtään sen paremmin.

Itsekin väität vanhoja uskomuksia huonoiksi ja tarjoat tilalle vain uusia uskomuksia.

Rahan lisääminen systeemiin väistämättä lisää inflaatiota juurikin tuon "money multiplier"-efektin vuoksi.

Jos sitten kerran tiedät paremmin niin voitko kommentoida onko yllä esittämäni malli se nyt tapahtuva vai mitä nyt tapahtuu?

Jotain hämärää nyt joka tapauksessa mielestäni tapahtuu:

Kauppalehti kirjoitti:

”EKP on tehnyt mahdottomaksi nähdä, kuinka paljon se on ostanut valtioiden velkakirjoja”, Royal Bank of Scotlandin ekonomisti Nick Matthews toteaa uutistoimisto Reutersille.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/05/33472

Ristiriitaista tietoa on liikkeellä. Mitä EKP kaikenkaikkiaan tekee?

talouselämä kirjoitti:

Setelipaino käyntiin

Suurimman takinkäännöksen teki Euroopan keskuspankki, joka ilmoitti alkavansa ostaa valtioiden lainapapereita. Tarkoittaako tämä, että EKP käytännössä alkaa painaa euroja ja kiihdyttää inflaatiota ratkaistakseen velkaongelman?

EKP:n ilmoitus jättää paljon tulkinnanvaraa.

EKP sanoo, että se aikoo ostaa velkapapereita vain tietyillä ongelmallisilla markkinoilla. Lisäksi samaan aikaan EKP aikoo "steriloida" ostonsa vetämällä samaan aikaan rahaa pois markkinoilta jostain muualta. Periaatteessa liikkeellä olevan rahan määrän ei pitäisi kasvaa operaatioiden seurauksena.

Ihan miten vaan. Euroopan keskuspankin uskottavuus on jo aika kaltevalla pinnalla ja EKP on tehnyt monta täyskäännöstä. Ei olisi enää yllättävää, jos EKP lipsuisi vielä lisää ja aloittaisi entistä aggressiivisemman setelirahoituksen.

Pidemmällä aikavälillä on vaikea nähdä muuta keinoa, millä euroalue voi kiivetä pois velkakuopastaan. Tämän operaation voi naamioida ja verhota monella tavalla, mutta velkavuoren sulattaminen pois rahaa painamalla ja inflaatiota kiihdyttämällä on historiallisesti katsottuna toimiva temppu.

Ei kivuton, mutta toimiva.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikan-kriisi/article403669.ece

kohveeman · **Lähetetty:** Ma Touko 17, 2010 10:22 am

Tässä eräs hypoteettinen laskelma. Toivon, että ei vittuilla: "et sinäkään mitään taloudesta ymmärrä niin ole hiljaa" - vaan tarjotaan korjaavia selityksiä ja laskelmia. Olen täällä ymmärtämässä asioita ja haluan tietää miten talousjärjestelmämme toimii.

Faktat:
[url]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unioni[/url]
1)BKT – yhteensä 15 590 mrd. $ (2009 arvio)
2)Pelastuspaketti on 955mrd$ (kts alempi linkki)

Jos resevivaade on 10% niin pelastuspaketin lainoista saadaan generoitua money multiplierin mukaisesti 1/0.1 * 955 mrd = 9550 miljardia dollaria. Tämä suhteutettuna EU:n BKT:n saadaan:

9550/15590 =0,613 eli 62%
Euron kurssi siis todennäköisesti puolittuu tulevaisuudessa.

Luottoluokitukset tulevat ilmeisesti kohta alas..Joka korottanee korkoja. Ponzi huijaukseksi epäillään koko pelastuspakettia:

Lainaa:

The package is “making debt profiles deteriorate, potentially damaging the ratings of core sovereigns,” said Stefan Kolek, a strategist at UniCredit SpA in Munich. “It’s a kind of Ponzi game at the highest level.”

http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=an9qwBhKmH9s

Tarkemman laskelman saa, kun ottaa mukaan vain euroa käyttävät maat. Tämä onkin suuntaa antava.

anomalia · **Liittynyt:** Ke Touko 30, 2007 9:32 pm **Viestit:** 5928

kohveeman kirjoitti:

Tässä eräs hypoteettinen laskelma. Toivon, että ei vittuilla: "et sinäkään mitään taloudesta ymmärrä niin ole hiljaa" - vaan tarjotaan korjaavia selityksiä ja laskelmia. Olen täällä ymmärtämässä asioita ja haluan tietää miten talousjärjestelmämme toimii.

Faktat:
[url]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unioni[/url]
1)BKT – yhteensä 15 590 mrd. $ (2009 arvio)
2)Pelastuspaketti on 955mrd$ (kts alempi linkki)

Jos resevivaade on 10% niin pelastuspaketin lainoista saadaan generoitua money multiplierin mukaisesti 1/0.1 * 955 mrd = 9550 miljardia dollaria. Tämä suhteutettuna EU:n BKT:n saadaan:

9550/15590 =0,613 eli 62%
Euron kurssi siis todennäköisesti puolittuu tulevaisuudessa.

Luottoluokitukset tulevat ilmeisesti kohta alas..Joka korottanee korkoja. Ponzi huijaukseksi epäillään koko pelastuspakettia:

Lainaa:

The package is “making debt profiles deteriorate, potentially damaging the ratings of core sovereigns,” said Stefan Kolek, a strategist at UniCredit SpA in Munich. “It’s a kind of Ponzi game at the highest level.”

http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=an9qwBhKmH9s

Tarkemman laskelman saa, kun ottaa mukaan vain euroa käyttävät maat. Tämä onkin suuntaa antava.

Ei se noin suoraviivaisesti taida mennä. Pelastuspaketin loppusumma koostuu suurelta osin euromaiden keskinäisistä takaussopimuksista. Ja hyvin mahdollista, että ne eivät tule realisoitumaan ikinä. Ja toisekseen pelastupaketin rahat eivät olisi uutta rahaa markkinoille, vaan euromaat olemassaolevista varoistaan laittaisivat siihen rahaa.

Toistaiseksi markkinoille reaalista ovat vain Kreikan sovittu avustus, joka sekin annetaan pienissä erissä.

Kokonaan eri asia on sitten EKP:n suunnittelema velkapapereitten maltillinen osto, jonka käytännön vaikutuksia talouselämään ei tiedä kukaan.

Aiemmassa viestissäsi olleesta lehtijutusta

Lainaa:

EKP sanoo, että se aikoo ostaa velkapapereita vain tietyillä ongelmallisilla markkinoilla. Lisäksi samaan aikaan EKP aikoo "steriloida" ostonsa vetämällä samaan aikaan rahaa pois markkinoilta jostain muualta. Periaatteessa liikkeellä olevan rahan määrän ei pitäisi kasvaa operaatioiden seurauksena.

Tuollainen setelirahoitus samalla sen inflaatiovaikutusta neutraloiden kuulostaa mielenkiintoiselta. En tiedä onko ikinä missään yritetty vastaavaa ja onko miten onnistuttu. Voi onnistuakin. Talous on kuitenkin (vain) abstrakti, toimijoiden keskinäisiin luottamussuhteisiin perustuva järjestelmä. Jos luottamus säilyy, niin miksipä ei lainoja voisi osin nollata mainitulla "tempulla".

feldegast · **Liittynyt:** Su Loka 05, 2008 7:31 pm **Viestit:** 512

lierik kirjoitti:

tiäremiäs kirjoitti:

Inflaatioo ne yrittää saada aikaan mikä syö velkaa pois.

Minä ja Neutroni tuolla aikaisemmin selostettiin, kuinka inflaatio ei todellisuudessa mitään velkaa syö pois, siis vielä kerran, korot nousevat siihen tahtiin, että pankit saavat omansa pois. Kaiken lisäksi viime laman opetuksista pankit ovat ottaneet opikseen, etteivät tietääkseni katteetonta velkaa annakkaan. Käypä kokeilemassa, jos sinulla ei itselläsi ole reaalipääomaa tai sitten mahdollisilla takaajilla.

Kyllähän se velkapääoma kuitenkin supistuu suhteessa palkkoihin (pakkohan sitä on palkkojakin nostaa ettei syty sotaa ja väkivaltaisuuksia kun ei ole kenelläkään rahaa ruokaan) jolloin vaikka maksaisit enemmän korkoja, lyhennät myös nopeammin sitä itse lainaa.

SamBody · **Liittynyt:** La Touko 03, 2008 5:17 pm **Viestit:** 3467

feldegast kirjoitti:

lierik kirjoitti:

tiäremiäs kirjoitti:

Inflaatioo ne yrittää saada aikaan mikä syö velkaa pois.

Minä ja Neutroni tuolla aikaisemmin selostettiin, kuinka inflaatio ei todellisuudessa mitään velkaa syö pois, siis vielä kerran, korot nousevat siihen tahtiin, että pankit saavat omansa pois. Kaiken lisäksi viime laman opetuksista pankit ovat ottaneet opikseen, etteivät tietääkseni katteetonta velkaa annakkaan. Käypä kokeilemassa, jos sinulla ei itselläsi ole reaalipääomaa tai sitten mahdollisilla takaajilla.

Kyllähän se velkapääoma kuitenkin supistuu suhteessa palkkoihin (pakkohan sitä on palkkojakin nostaa ettei syty sotaa ja väkivaltaisuuksia kun ei ole kenelläkään rahaa ruokaan) jolloin vaikka maksaisit enemmän korkoja, lyhennät myös nopeammin sitä itse lainaa.

Vitsi onkin koron tyypissä. Lainan korkohan voi olla myös kokonaan kiinteä, jolloin inflaation kiihtyminen sataa aina suoraviivaisesti velallisen pussiin. Tai osittain kiinteä. Tai ns. pitkä viitekorko. Tai näitten yhdistelmä. Tai jotain muuta...

kohveeman · **Lähetetty:** Ti Touko 18, 2010 8:12 am

anomalia kirjoitti:

Ei se noin suoraviivaisesti taida mennä. Pelastuspaketin loppusumma koostuu suurelta osin euromaiden keskinäisistä takaussopimuksista. Ja hyvin mahdollista, että ne eivät tule realisoitumaan ikinä. Ja toisekseen pelastupaketin rahat eivät olisi uutta rahaa markkinoille, vaan euromaat olemassaolevista varoistaan laittaisivat siihen rahaa.

Eipä menekään. Juu, toivottavasti kaikki eivät ikinä realisoidu. Tuosta käykin ilmi se, missä suuruusluokassa liikutaan.

Mistä olemassaolevista varoistaan? Eikö kaikilla EMU-mailla ole alijäämää budjetissaan? Alijäämää voidaan sitten yrittää hoitaa ainakin kolmella keinolla pois. Kaksi luo varmuudella uutta rahaa (inflaatiota) ja kolmas vaihtoehtokaan ei häävi ole (kts aiempi linkki, mystery of banking). Vai miten tämä meneekään?

Vaikka lainattaisiin olemassaolevista varoista niin money multiplierin mukaisesti siitä voidaan taas kasata uusia lainoja = inflaatio.

anomalia kirjoitti:

Toistaiseksi markkinoille reaalista ovat vain Kreikan sovittu avustus, joka sekin annetaan pienissä erissä.

Mitä eroa on sillä maksetaanko avustus pienissä tai suurissa erissä? Mielenkiintoista on myös se, miten Kreikka oikeasti pystyy selviämään näistä uusista veloista.

anomalia kirjoitti:

Kokonaan eri asia on sitten EKP:n suunnittelema velkapapereitten maltillinen osto, jonka käytännön vaikutuksia talouselämään ei tiedä kukaan.

Aiemmassa viestissäsi olleesta lehtijutusta

Lainaa:

EKP sanoo, että se aikoo ostaa velkapapereita vain tietyillä ongelmallisilla markkinoilla. Lisäksi samaan aikaan EKP aikoo "steriloida" ostonsa vetämällä samaan aikaan rahaa pois markkinoilta jostain muualta. Periaatteessa liikkeellä olevan rahan määrän ei pitäisi kasvaa operaatioiden seurauksena.

Tuollainen setelirahoitus samalla sen inflaatiovaikutusta neutraloiden kuulostaa mielenkiintoiselta. En tiedä onko ikinä missään yritetty vastaavaa ja onko miten onnistuttu. Voi onnistuakin. Talous on kuitenkin (vain) abstrakti, toimijoiden keskinäisiin luottamussuhteisiin perustuva järjestelmä. Jos luottamus säilyy, niin miksipä ei lainoja voisi osin nollata mainitulla "tempulla".

Mielenkiintoiselta todellakin kuulostaa, että velka mystisesti vain katoaisi. Eli teoriassa inflaatio pidetään hallinnassa. Eli inflaation ei annata myöskään "sulattaa" velkoja. Kuitenkinhan velat täytyy maksaa. Kenen velat "annetaan" anteeksi? Vaikka miten päin tuota miettii niin hankalalta tilanne vaikuttaa.

Toisaalta samassa artikkelissa oli:

Lainaa:

..Pidemmällä aikavälillä on vaikea nähdä muuta keinoa, millä euroalue voi kiivetä pois velkakuopastaan. Tämän operaation voi naamioida ja verhota monella tavalla, mutta velkavuoren sulattaminen pois rahaa painamalla ja inflaatiota kiihdyttämällä on historiallisesti katsottuna toimiva temppu.

Bloombergin jutussa oli myös:

Lainaa:

As part of the support plan, Germany’s Bundesbank, the Bank of France and the Bank of Italy started buying government bonds yesterday.

Tarkoittaako se juuri tämän kolmannen vaihtoehdon toteutumaa:

Lainaa:

The third method is, like the first one, compatible with modern banking procedures, but combines the worst features of theother two modes. This occurs when the Treasury sells new bondto the commercial banks. In this method of monetizing the debt (creating new money to pay for new debt), the Treasury sells, say $100 billion of new bonds to the banks, who create $100 billion of new demand deposits to pay for the new bonds. ...

post1338807.html#p1338807

Vai ovatko ne jo markkinoilla olevia bondeja?

anomalia · **Liittynyt:** Ke Touko 30, 2007 9:32 pm **Viestit:** 5928

kohveeman kirjoitti:

anomalia kirjoitti:

Toistaiseksi markkinoille reaalista ovat vain Kreikan sovittu avustus, joka sekin annetaan pienissä erissä.

Mitä eroa on sillä maksetaanko avustus pienissä tai suurissa erissä? Mielenkiintoista on myös se, miten Kreikka oikeasti pystyy selviämään näistä uusista veloista.

Onhan sillä eroa. Nykyajatus on, että avustusta annetaan vaiheittain vastikkeeksi tehdyistä rakenteellisista uudistuksista. Muutoin rahahanat pysyvät kiinni.

Jos kaikki rahat annettaisiin kerralla, niin ei olisi mitään takeita että kreikkalaiset muuttavat systeemejään.

Millä Kreikka maksaa velkansa... ehkä ei millään. Vaikea sanoa, että olisiko Kreikka pitänyt päästää selvitystilaan.

kohveeman · **Lähetetty:** Ti Touko 18, 2010 9:49 am

anomalia kirjoitti:

Onhan sillä eroa. Nykyajatus on, että avustusta annetaan vaiheittain vastikkeeksi tehdyistä rakenteellisista uudistuksista. Muutoin rahahanat pysyvät kiinni.

Jos kaikki rahat annettaisiin kerralla, niin ei olisi mitään takeita että kreikkalaiset muuttavat systeemejään.

Millä Kreikka maksaa velkansa... ehkä ei millään. Vaikea sanoa, että olisiko Kreikka pitänyt päästää selvitystilaan.

Nojoo, tuolta kannalta katsottuna sillä on eroa.
Niin, mikä muuttuu kun Kreikalle annetaan lisää lainaa? Kansalaisten olot huononevat radikaalisti eivätkä he siitä huolimatta ehkä kykene maksaman velkojaan. Eivät kai kansalaiset kuitenkaan ottaneet kaikkea velkaa? Kuka on lopulta vastuussa?

Ajatellaanpa kuten pankkiiri ajattelisi (vähän "vanhahko" sivu):
http://www.silverbearcafe.com/private/01.10/thinklikeabanker.html

Mitäpä olette mieltä, meneekö homma nytkin noin?

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8784

kohveeman kirjoitti:

Niin, mikä muuttuu kun Kreikalle annetaan lisää lainaa? Kansalaisten olot huononevat radikaalisti eivätkä he siitä huolimatta ehkä kykene maksaman velkojaan. Eivät kai kansalaiset kuitenkaan ottaneet kaikkea velkaa? Kuka on lopulta vastuussa?

Se mikä muuttuu on, että Kreikan valtio saa lainansa edullisemmin.

Kreikan valtio voisi myydä valtionyrityksiä yms omaisuutta. Esimerkiksi lentoyhtiö Olympus on tappiokierteinen valtionyhtiö, jota Kreikan valtio tukee ja jonka Kreikka voisi myydä. Luultavasti Kreikan puolustusvoimista voisi säästää aika paljon.

-

kohveeman · **Lähetetty:** Pe Touko 21, 2010 12:20 pm

Hyvin sanottu tuolla:

Lainaa:

Markku Uusipaavalniemi siis sanoo samaa mitä monen moni taloustieteilijä on yrittänyt meille kertoa. Samaa, mitä talousdemokraatit ovat yrittäneet ihmisille kertoa. Samaa, mitä minä olen yrittänyt nostaa esiin = EI OLE MAHDOLLISTA HOITAA YLIVELKAANTUMISTA OTTAMALLA LISÄÄ VELKAA. Ei tosiasiat muutu vaikka velanottoa kutsuttaisiin talouskasvuksi.

http://riikkasoyring.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/12/keskustapuolueessa-on-yksi-ainoa-alykas-ja-rehellinen-kansanedustaja/

Lisää hyviä pointteja:

Lainaa:

Selkeästi on tarkoituskin kaataa euro. Tarkoitus on nimenomaan, vain ja ainoastaan, koko ajan ollutkin velkaannuttaa valtiot niin että kansallisomaisuus ja kaikki muukin mikä irti lähtee, siirtyy pankkien ja rahamiesten omistukseen. Tätä tarkoittaa kun puhutaan talouden liberalisoinnista, rajojen aukaisusta, yksityistämisen eduista, you name it.

Francis Wheen kirjassa ”Kuinka humpuuki valloitti maailman” kertoo: ”Vuoden 2000 toukokuussa kansaivälinen valuuttarahasto IMF julkaisi raportin nimeltä ”Maailmantalous 1900-luvulla” johon kuuluva käyrä-se oli painettu hyvin pienellä tekstillä, ehkä siinä toivossa, ettei kukaan huomaisi sitä-että vuosien 1950 ja 1973 välinen ajanjakso oli ylivoimaisesti 1900-luvun menestyksekkäin. Tälle aikakaudelle olivat luonteenomaisia pääoman kontrolloiminen, kiinteät vaihtokurssit, voimakkaat ammattiliitot, laaja julkinen sektori ja se, että hallituksen rooli kysynnän säätelyssä hyväksyttiin yleisesti. Todellisen bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu asukasta kohti oli kautta maailman 2,9 prosenttia-täsmälleen kaksi kertaa suurempi kuin sen jälkeinen keskiarvo.”

tli · **Liittynyt:** Pe Marras 11, 2005 11:35 pm **Viestit:** 989

Yhdysvaltain tai Euroopan keskuspankin toimissa ei toistaiseksi voida puhua mistään setelirarahoituksesta, jos setelirahoituksella nyt tarkoitetaan silmitöntä rahan painamista. Kysymys on ollut lähinnä rahamarkkinoiden keventämisestä lisäämällä keskuspankkiluoton määrää, mikä on aivan oikean suuntainen toimenpide taantuman aikana. (Edit: todella harvinainen tilanne siinä mielessä, että Euroopan keskuspankkikin tekee oikeansuuntaisen toimenpiteen)

Kuvitteellisen setelirahoituksen vaaroistahan Suomessakin alkoi 1990-luvun laman aikana mölisemään ensimmäisenä ääriuusliberalisti Esko Aho, jonka ainoa motiivi oli vastustaa normaalia rahamarkkinoiden keventämistä lama-aikana, koska kaikkinainen suhdanteita joustavasti sääntelevä politiikka on punainen vaate oikeistolaisille monetaristeille.

Ainakin melkein jokainen ihminen tällä planeetalla tietää, että pelkkä rahan silmitön painaminen johtaa vain inflaatioon. Sattumoisin kuitenkin esim. juuri Islantilailaiset taloustieteilijät eivät tätä ymmärtäneet joskus 1980-luvulla ja sen seurauksena Islannissa päädyttiin voimakkaaseen inflaatioon, mutta ei kuitenkaan hyperinflaatioon. Talouspolitiikkaa ymmärrettiin muuttaa.

Hyperinflaation synnyssä ei keskeisenä tekijänä olekaan joidenkin yritys ratkaista tietoisesti talouden ongelmia painamalla lisää rahaa, vaan kysymys on talouden sisäisistä mekanismeista, jotka kriisin lähestyessä pakottavat setelien liialliseen painamiseen. Ei Saksan keskuspankkikaan 1920-luvulla noin vain huvikseen lähtenyt painamaan silmittömästi seteleitä, vaan se ajautui siihen tilanteeseen.

Keskeisenä tekijänä Saksassa oli keskuspankin rediskonttausvelvollisuus, jossa se oli sitoutunut lunastamaan kaikki markkinoilla liikkuvat vekselit. Kun taloudessa kävi ilmi, että velalliset eivät pysty vekselivelkojaan maksamaan, kaikki vekselit työnnettiin keskuspankkiin diskontattaviksi. Koska vekselirahoituksen merkitys oli merkittävästi suurempi kuin nykyään, niin se yksinkertaisesti pakotti Saksan keskuspankin painamaan suuria määriä rahaa, mistä kierre alkoi.

Hyperinflaation taustalta löytyy aina juuri tämän kaltaisia syitä, eikä sen kummemmin USA:ssa kuin EU:ssakaan ole tällä hetkellä kysymys tästä vaan vain rahapolitiikan keventämisestä.

Lektu-Elli · **Liittynyt:** Ti Kesä 03, 2008 11:44 pm **Viestit:** 4186

"Ainakin melkein jokainen ihminen tällä planeetalla tietää, että pelkkä rahan silmitön painaminen johtaa vain inflaatioon."

Niin Tuukka, jos kansa tietää että näin on tehty.

Mutta kuten uutisissa on kerrottu, Euroopan keskuspankki voi tehdä tätä myös salassa nykyään.

tli · **Liittynyt:** Pe Marras 11, 2005 11:35 pm **Viestit:** 989

Lektu-Elli kirjoitti:

Niin Tuukka, jos kansa tietää että näin on tehty.
.

Tuota noin, tuo Tuukka kyllä ihmetyttää aika lailla. Ei kait kukaan voi sekoittaa minua nimimerkki Tuc:iin. Se olisi aivan liian hirvittävä kohtalo.

kohveeman · **Lähetetty:** To Touko 27, 2010 11:25 am

kohveeman kirjoitti:

s170
2. THE CENTRAL BANKANDTHE TREASURY
http://mises.org/Books/mysteryofbanking.pdf

Löytyisikö tuolta vastaus?

s172 "Thus, this third, modern method of financing the
deficit combines the worst features of the other two: it is infla-
tionary, and it imposes future heavy burdens on the taxpayers. "

En nyt kerkeä pohtimaan vastaako tilanne tuota nyt..

Eikö nyt ole juurikin käymässä noin? Verot nousevat ja inflaatio myös. Vai miten?

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

anomalia kirjoitti:

kohveeman kirjoitti:

anomalia kirjoitti:

Toistaiseksi markkinoille reaalista ovat vain Kreikan sovittu avustus, joka sekin annetaan pienissä erissä.

Mitä eroa on sillä maksetaanko avustus pienissä tai suurissa erissä? Mielenkiintoista on myös se, miten Kreikka oikeasti pystyy selviämään näistä uusista veloista.

Onhan sillä eroa. Nykyajatus on, että avustusta annetaan vaiheittain vastikkeeksi tehdyistä rakenteellisista uudistuksista. Muutoin rahahanat pysyvät kiinni.

Jos kaikki rahat annettaisiin kerralla, niin ei olisi mitään takeita että kreikkalaiset muuttavat systeemejään.

Millä Kreikka maksaa velkansa... ehkä ei millään. Vaikea sanoa, että olisiko Kreikka pitänyt päästää selvitystilaan.

Aivan ensimmäiseksi Kreikan kannattaisi sopia rahalla Turkin kanssa rajariitansa...

KESKUSTELU

Setelirahoitus

Paikallaolijat