KESKUSTELU

Tässäpä Valtaojalta hyvä kolumni:

http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/138776.html

"Elämä on nyt ensimmäistä kertaa muutettu tietokoneen ykkösiksi ja nolliksi, ja sitten takaisin eläväksi olioksi. Nyt on lopullisesti kuopattu ajatus, että elämä on jotain tyystin muuta kuin eloton aine. Eläviin olentoihin ei sisälly mitään salaperäistä elämänvoimaa, élan vitalia, jollaisen olemassaoloa filosofi Henri-Louis Bergson sata vuotta sitten ehdotti. Elämä on vain sopivia kemikaaleja ja informaatiota, joka voidaan haluttaessa tallentaa vaikka muistitikulle. Elämän rakennuspalikoita emme vielä osaa tehdä; ne Venterin tutkimusryhmäkin joutui lainaamaan toiselta, elävältä bakteerilta. Mutta sekin aika tulee."

"Vuonna 1984 syntetisoitiin geeni, jossa oli 300 emäsparia. Venterin bakteerissa niitä oli miljoona. Samanlainen harppaus eteenpäin, ja osaamme rakentaa ihmisen 3 miljardin emäsparin perimän. Olisiko sitä kautta tehdyllä ihmisellä sielu? Siinäpä pohtimista filosofeille ja teologeille."

Mitenpä tähän todellakin reagoivat uskonnot?

Mielenkiintoinen näkökulma uutiseen, kiitos linkistä Sinänsä jossain määrin ehkä harhauttavakin juttu. Valtaoja rinnastaa genomin informaation elämään, mikä on varmasti osittain ihan toimivakin rinnastus. Voitaneen kuitenkin ajatella myös niin, että genomi on elämälle sama kuin kiintolevyllä oleva käyttöjärjestelmä tietokoneelle. Pelkällä genomilla ei tee juurikaan mitään, tarvitaan koneisto sen pyörittämiseen. Kokeessa koneistoa ei luotu, se lainattiin toiselta bakteerilajilta. Näkemykseni mukaan toimenpide vastaa kiintolevyn vaihtamista koneesta toiseen, mikä on ilman muuta bakteeritasolla huima biotekninen harppaus. Elämän käytännössä toteuttavaa koneistoa ei kuitenkaan osata vielä konstruoida tyhjästä.

Tyhjästä ei osata konstruoida mitään.

Sitä ei edes tässä tilanteessa edes kannata opetella konstruoimaan, koska niitä on yllinkyllin jo olemassa ja käytettävissä. Se ohjauskoneistohan sen lajin tekee.

Tämä on tämän keskustelun kannalta tärkeä lause:

"Nyt on lopullisesti kuopattu ajatus, että elämä on jotain tyystin muuta kuin eloton aine."

Onneksemme käytettävissämme onkin runsaasti erilaisia aineita.

Jotka jumala loi?

Njääh. Nyt jumalalta lähtee kunnia elämän synnyttämisestä. Korkeintaan kyse on ollut jostain toisesta lajista, joka on ollut vähän meitä edellä teknisessä kehityksessä (älkää nyt silti luulko, että vakavissani uskoisin siihenkään). Tällä tavalla pala palalta jumala riisutaan kokonaan, kunnes jäljellä ei ole yhtään mitään.

Mikä on vaihtoehto? Sekö, että maailmankaikkeus loi itse itsensä vai se, että "kaikki on aina ollut"?

Eipä taida kukaan vielä tietää. Se ei silti tarkoita sitä, ettäkö se jäisi ikuisiksi ajoiksi selvittämättä.

Tämä keskustelu ei nyt kuitenkaan käsitellyt maailmankaikkeuden syntyä vaan elämän luomista. Nythän voidaan vihdoinkin ihan tieteellisessäkin mielessä alkaa puhua elämän luomisesta.

Ehkä meillä jonain päivänä on evoluution synnyttämän luonnon lisäksi myös ihmisen synnyttämä luomakunta.

Vaihtoehto on, että Jumala ei luonut. Tiede perustuu havaintoihin, ja Jumalasta ei voi tieteen keinoin tehdä minkäänlaisia havaintoja. Jumalaoletus ei tuo tieteen näkökulmasta mitään lisäarvoa tieteelliselle teorialle, olettamalla Jumala-niminen tekijä ei voida esimerkiksi ennustaa yhtään mitään uusia mittaustuloksia.

Tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan yksi oleellisimpia erottavia tekijöitä onkin suhde Jumalaan ja tietoon. Uskonnollisessa maailmankuvassa pätee pettämätön logiikka: jos jotain asiaa ei tiedetä, Jumala on olemassa. Tieteellisessä maailmankuvassa vaihtoehtona on, että kyseistä asiaa ei vielä tiedetä.

Lienee makuasia - sovelluspuolen näkökulmasta kannattaa varmaan käyttää valmista bakteeria pohjana kehitettäessä keinotekoisia bakteereja. Ihan puhtaan tieteen näkökulmasta kannattaa varmaan tutkia asiaa myös muusta kuin pelkän dna-koodin näkökulmasta.

Jos elämä on vain läjä kemikaaleja sopivasti aseteltuna, elämän synty ei ole enää mikään ihmeellinen prosessi. Murphyn laki "jos joku voi mennä pieleen, se menee pieleen" pätee myös käänteisesti: jos maapallolla on miljardeja vuosia sitten ollut 10+n määrä erilaisia kemiallisia yhdisteitä, niistä on merkittävään aikaväliin yhdistettynä muodostunut yhdiste, joka on mahdollistanut tietynlaisen kemiallisen prosessin toistamisen = ilmiön, jota kutsumme elämäksi.

Hyvä kysymys.

Oletetaanpa sitten, että Jumala on luonut maailmankaikkeuden.

Minulla herää tästä kysymys, kuka loi Jumalan, joka loi maailmankaikkeuden? Onko Jumala voinut syntyä tyhjästä?

Maailmankaikkeuden synty säilynee siis mysteerinä vielä pitkään.

Jaa sitten, kun ihminen tietää, ymmärtää mitä on eloton aine, niin sitten voisi ajatella jonkinlaista kokonaisvaltaista ajatusymmärrystä olevan.

Eihän inehmo tiedä edes sitä, mistä sähköinen voima, joka hiukkasissa vaikuttaa, on peräisin.


Kaikki mikä liikkuu on elävää, kuolleesta ei synny mitään.

Auto on elävä?



Kuolema on elämän raaka-ainetta.

Mistä elämä sai raaka-ainetta ennen kuin kukaan/mikään oli kuollut?