KESKUSTELU

Europarlamentaarikko Esko Seppänen on todennut, että "Yhdysvallat on kapitalismin isänmaa, jossa raha on äidinkieli. Hallitseva ideologia on rahan totalitarismi ja talous toimii kuin markkinoiden diktatuuri".[

Nykyään, kun kapitalismi on maailman johtava talousmuoto ihmettelen, mikä on sen tarkoitus ja lopputulema.
Sosialismi, erityisesti sen toteutus on todettu huonoksi ja epädemokraattiseksi sekä ihmisiä hylkiväksi.

Onko ihminen kykenemätön hallitsemaan maailmaansa ja johtamaan sitä tasapuoliseen vaurauteen ja henkiseen vapauteen?

Demokratian nimeen vannotaan, mutta päätökset ovet suurissa asioissa hyvin yksinvaltaisia.

Varmaan kaikissa "ismeissä" ongelmana on se, että ne menevät äärimmilleen. Näin taaskin on käynyt. Kapitalismille on annettu liikaa vapautta ja unohdettu vastuu.

Kaikissa "ismeissä" on myös vaara, että niistä tulee kuin uskontoja. Niiden nimiin vannotaan viimeiseen asti, vaikka on selvästi nähtävissä, että ne eivät toimi.

Ja mikäkö on kapitalismin seuraus? Varmasti totaalinen kaaos systeemin romahtaessa jossain vaiheessa, kun varallisuus on liian harvojen käsissä.

Mikäkö on tarkoitus? Se on varmasti ollut taata oikeudenmukainen järjestelmä, jossa jokaisella olisi mahdollisuus olla osana yhteiskuntaa mielekkäällä tavalla.

Wikipediassa on hauska kuvaus kapitalismista:

Jaha, kommaripäivät näköjään jatkuvat tiede-palstalla edelleen. Ehkä syssymmällä on taas uskonnon tai seksin vuoro.

Miten niin? Käytännössä kaikissa länsimaissa markkinataloudedelle on laitettu paljon erilaisia rajoituksia ja suitsia, ainoat todelliset kapitalismit löytynevät kehitysmaista ja sodanalaisista valtioista.

Tämä onkin erittäin hyvin nähtävillä kommunismin kohdalla.

Maailmanlopun ennustajia löytyy näköjään joka lähtöön. Miksi tulisi mitään "systeemin romahtamista"? Taitaa olla lähinnä enemmänkin toiveajattelua sinulta kuin uskottavaa analyysiä.

Höpö höpö, kapitalismi ei ole oikeasti mikään järjestelmä, vaan enemmänkin tila, joka koskee yhtä osaa yhteiskunnasta. Kommunismi ja sosialismi ovat järjestelmiä, joissa ismillä yritetään ohjata koko yhteiskuntaa, kapitalismi ei ole tällainen järjestelmä.

Esko Seppäsestä sen verran, että eikös tämä "aatteen mies" ollut niitä kaikkein pahimpia järjestelmän hyväksikäyttäjiä ja rahan hamstraajia silloin EU-edustajakaudellaan? Muistan kun siitä tuli joku ajankohtaisohjelma jossa näin kerrottiin. Ilmeisesti se raha ja kapitalismi ei olekaan niin paha asia silloin kun se hyödyttää itseä? Tämä pitäisi varmaan kirjata myös tuonne Wikiin Eskon oman kuvauksen kohdalle.

Maapallolla ei taida olla tarpeeksi resursseja taata 6 miljardille ihmiselle "tasapuolista vaurautta", jolla tulisi toimeen. En tiedä mitä tarkoitat henkisellä vapaudella, mutta työntekijöitähän suojelemaan on kehitetty erillaisia työsuojelulakeja yms. Aina voi satsata myös Reiluun kauppaan.

No kapitalismihan perustuu ikuisen kasvun oletukseen. Siinä sitä uskontoa sinulle.

Rajoituksia on myös purettu. Täysin puhdasta kapitalismia varmaan ei voi olla missään muualla kuin teoriassa. Annapa esimerkki mainitsemistasi todellisista kapitalisitisista valtioista?

Sama vika kapitalismissa.

Nythän tämän laman aikana systeemi on ollut lähellä romahtamista niin USA:ssa kuin Euroopassakin. Siksihän näitä "pelastuspaketteja" on tehtailtu. Eli tappiot on siirretty veronmaksajien maksettavaksi, kun finanssimaailma on mokannut ja ottanut liikaa riskiä. Eli se on saanut toimia liian vapaasti!

Tuolta voit lukea miten nyt toimitaan. Ainakaan kukaan ei ole oikaissut käsitystäni:
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1345610.html#p1345610
Voit mennä sinne ja oikaista jos sinulla on parempaa tietoa.

Eikä näillä pelastuspaketeilla ole pystytty korjaamaan tilannetta. On vain lisätty velkaantumista. Sitten kun korot taas nousevat "nousukaudella" niin poks sanoo talous.

No nykyään sillä on yhä enemmän painoarvoa. Kun yritykset häipyvät verokeidasmaihin niin yhteiskunnat horjuvat, kun eivät enää pystykään pitämään yllä peruspalveluita.

Muutenkin, kun on riittävän suuri varallisuus niin on väistämättä vaikutusvaltaa asioihin. Raha ja valta ovat AINA olleet voimakkaasti sidoksissa toisiinsa.

Luepa vaikka Markku Kuisman Rosvoparonien paluu - kirja.

Onko näin?

Tuollaiset väitteet vaativat todistusaineistoa, jota yllätys yllätys, et kykene osoittamaan.

Muistaakseni hän sanoi jossain haastattelusa ,ettei ole koskaan ostanut osakkeita, koska näin on helpompi kritisoida järjestelmää.

esitätkö jotain laskelmia siitä, ettei äiti maa tarjoaisi tasapuolista vaurautta, vaikka 10mrd:lle ihmiselle ?

Kapitalismissa lompakolla äänestäminen on tärkein vaikutuskanava, mutta eipä näytä ihmisiä kiinnostavan. Sekin on varmasti mielestäsi kapitalismin vika.

Ei perustu. Niin kuin jo sanoin, kapitalismi ei ole mikään järjestelmä, kuten kommunismi ja siksi siinä ei ole mitään olettamuksia.

Enkä anna, etsi itse jos kiinnostaa.

Ei, ei se ole, vaikka kommaritoverisi sitä sinulle kuinka päähäsi takoisivat.

Ei siinä mitään romahtamista ole ollut lähelläkään. Näiden yhteikuntien tukien vastineiksi on laitettu myös rajoituksia.

- Tarvitsemme radikaaleja uudistuksia. On absurdi idea, että pystyisimme järjestäytyneesti ajamaan alas instituution kuten Goldman Sachsin, joka toimii lähes sadassa maassa, sanoi London School of Economicsissa puhunut Roubini talouskanava CNBC:n mukaan.

Roubinin mukaan Goldmanin kaltaiset isojen pankkien kanssa on kolme ongelmaa: Ne ovat liian suuria kaatumaan, liian suuria pelastettaviksi ja liian suuria riskienhallinnan näkökulmasta. Roubinin mukaan suurimpien finanssi-instituutioiden riskienhallinta on mahdoton tehtävä.

- Edes uskomattominkaan riskienhallintajohtaja ei pysty käsittelemään näitä pankkeja, koska ne ovat aivan liian monimutkaisia. Kokemus osoittaa koon tuomat skaalaedut ovat olleet erittäin pieniä. Kustannukset ovat olleet hyötyjä suuremmat siitä, että on ollut liian suuri kaatumaan.

Roubinin mukaan finanssikriisi ei ehkä ole vielä ohi. Hänen mielestään on olemassa riski toisesta kriisistä. Hän toisti, että Kreikan kriisi oli vain jäävuoren huippu.

- Pelastimme Bear Stearns 40 miljardilla dollarilla, Fannien ja Freddien 200 miljardilla, TARP-ohjelma oli 700 miljardia ja nyt EU:n pelastuspaketti, joka oli 1 000 miljardia. Tuhannesta miljardista on tullut uusi normaali.

En. Jos haluat keskustella, niin keskustellaan tässä ketjussa. En aio kelailla puolta internettiä etsimässä juttujesi taustoja vain sen vuoksi että olet niitä liian laiska tähän ketjuun kirjoittamaan.

s170
We have seen that modern inflation consists in a chronic and
continuing issue of new money by the Central Bank, which in
turn fuels and provides the reserves for a fractional reserve bank-
ing system to pyramid a multiple of checkbook money on top of
those reserves. But where in all this are government deficits? Are
deficits inflationary, and if so, to what extent? What is the rela-
tionship between the government as Central Bank and the gov-
ernment in its fiscal or budgetary capacity?
First, the process of bank money creation we have been
exploring has no necessary connection to the fiscal operations of
the central government. If the Fed buys $1 million of assets, this
will create $5 million of new money (if the reserve ratio is 20 per-
cent) or $10 million of new money (if the ratio is 10 percent).
The Fed’s purchases have a multiple leverage effect on the money
supply; furthermore, in the United States, Fed operations are off-
budget items and so do not even enter the fiscal data of govern-
ment expenditures. If it is pointed out that almost all the Fed’s
purchases of assets are U.S. government bonds, then it should be
rebutted that these are old bonds, the embodiment of past federal
deficits, and do not require any current deficits for the process to
continue. The Treasury could enjoy a balanced budget (total
annual revenues equal to total annual spending) or even a surplus
(revenues greater than spending), and still the Fed could merrily

create new reserves and hence a multiple of new bank money.
Monetary inflation does not require a budget deficit.
On the other hand, it is perfectly possible, theoretically, for
the federal government to have a deficit (total spending greater
than total revenues) which does not lead to any increase in the
money supply and is therefore not inflationary. This bromide was
repeated continually by the Reagan economists in late 1981 in
their vain effort to make the country forget about the enormous
deficits looming ahead. Thus, suppose that Treasury expenditures
are $500 billion and revenues are $400 billion; the deficit is
therefore $100 billion. If the deficit is financed strictly by selling
new bonds to the public (individuals, corporations, insurance
companies, etc.), then there is no increase in the money supply
and hence no inflation. People’s savings are simply shifted from
the bank accounts of bond buyers to the bank accounts of the
Treasury, which will quickly spend them and thereby return those
deposits to the private sector. There is movement within the same
money supply, but no increase in that supply itself.
But this does not mean that a large deficit financed by volun-
tary savings has no deleterious economic effects. Inflation is not
the only economic problem. Indeed, the deficit will siphon off or
“crowd out” vast sums of capital from productive private invest-
ment to unproductive and parasitic government spending. This
will cripple productivity and economic growth, and raise interest
rates considerably. Furthermore, the parasitic tax burden will
increase in the future, due to the forced repayment of the $100
billion deficit plus high interest charges.

There is another form of financing deficits which is now obso-
lete in the modern Western world but which was formerly the
standard method of finance. That was for the central government
to simply print money (Treasury cash) and spend it. This, of
course, was highly inflationary, as—in our assumed $100 billion
deficit—the money supply would increase by $100 billion. This
was the way the U.S. government, for example, financed much of
the Revolutionary and Civil War deficits.

The third method is, like the first one, compatible with mod-
ern banking procedures, but combines the worst features of the
other two modes. This occurs when the Treasury sells new bonds
to the commercial banks. In this method of monetizing the debt
(creating new money to pay for new debt), the Treasury sells, say,
$100 billion of new bonds to the banks, who create $100 billion
of new demand deposits to pay for the new bonds. As in the sec-
ond method above, the money supply has increased by $100 bil-
lion—the extent of the deficit—to finance the shortfall. But, as in
the first method, the taxpayers will now be forced over the years
to pay an additional $100 billion to the banks plus a hefty amount
of interest. Thus, this third, modern method of financing the
deficit combines the worst features of the other two: it is infla-
tionary, and it imposes future heavy burdens on the taxpayers.

Perustele.

Ja sinä syytät siitä kapitalismia kun yhteiskunnat ovat itse rajoituksillaan ja verottamalla ajaneet yritykset halvemman tuotannon maihin? Kuluttajia ei silti näytä valmistusmaa kiinnostavan, vaikka kuinka valittaisivat yritysten siirtymistä niin silti ostavat samojen firmojen tuotteita edelleen. Kapitalismissa lompakolla äänestäminen on tärkein vaikutuskanava, mutta eipä näytä ihmisiä kiinnostavan. Sekin on varmasti mielestäsi kapitalismin vika.

Niin ja demokraattisissa oikeusvaltioissa tätä valtaa on pyritty rajoittamaan

En todellakaan lue.

Jaa, olikohan se tämä mitä muistelin: Uusimaa

Ei, en ole tehnyt laskelmia vahvistaakseni epäilyni. Olisiko siinä edes mieltä, kun ei tiedetä mitä laskea ja miten - "Tasapuolinen vauraus" kun mielestäni on aika suhteellinen ilmaus: Tarkoitetaanko sillä kupillista viljaa vai omakotitaloa ja henkilöautoa. Kenties asuntoneliöitä tai kaveripiiriä? Se mikä on vaurautta kehitysmaissa, saattaa olla köyhyyttä teollistuneissa maissa - esimerkiksi Suomessa opiskelijat saavat valtiolta tuloa sen 500 euroa kuussa ja kuitenkin opiskelijat ovat maan mittapuun mukaan köyhyysrajan alapuolella (läh: yleinen käsitys). Afganistanissa he olisivat samassa palkkaluokassa presidentin kanssa (läh: Hesarin uutinen muutama viikko takaperin)

Kun ottaa huomioon, ettei pelikenttä ole edes tasainen vaan resurssit ovat keskittyneet vähän sinne sun tänne. Pohjoisessa asuvat kuluttavat lämmitykseen enemmän energiaa kuin päiväntasaajalla asuvat, ruokaa ei voi kasvattaa aivan kaikkialla ja sen kuljettaminen paikasta toiseen kuluttaa muita resursseja. Mihin vauraus tulisi siis sitoa? Mitä on tasapuolinen vauraus?