KESKUSTELU

Jos uskoo rotuihin, niin silloin on racesti. Raceismiin uskominen on Suomessa lailla kiellettyä. kuten laissa lukee:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

Määritelmäsi mukaan lainsäätäjä on sitten "raceisti" kun se uskoo rotuihin. Tuossahan se juuri kieltää vainon rodun perusteella.

Pitäskö ny ihan yrittää jotain asiallista argumentointia??

Kaikki kehitys lähtee kulttuurin kehittymisestä, jota voi tapahtua vain jos siihen on varaa. Eli nälkäselle ei ole juuri hyötyä kirjoitustaidosta, vaan kannattaa käyttää sekin aika ruuan etsimiseen. Afrikan olot olivat niin erillaiset,ettei siellä vastaavaa kehitystä päässyt tapahtumaan. Vaikka suurta riistaa oli tarjolla, myöski petoja riitti paljon enempi, kuin euroopasssa.

Ja aloittaja ilmeisesti kuvittelee, ettei yksikään neandertalin kanssa risteytynyt sapienssi eksynyt afrikkaan näinä parina kymmenenä tuhantena vuotena??

Lainsäädännönhän ei tarvitse juurikaan välittää siitä että ihmislajin jakamiselle selkeisiin "ihmisrotuihin" ei ole tieteellisiä perusteita. Sosiaaliset konstruktiot roduista ja sellaisten kuvitelmien käyttö syrjinnän perusteena on riittävä peruste rotuun perustuvan syrjinnän tuomitsemiselle.

Ihmisellä vain on taipumus luokitella, kategorioida ja erotella erilaisia järjestelmiä, asioita, tapahtumia ja vastaavia juttuja erilaisiin käsitteisiin. Ei varmaankaan erilaisten ihmisten rymitelylle ole sen suurempaa tieteellistä perustetta kuin puhutulle kielellekään, mutta on varmaa enemmän perusteltua kuin jakaa ihmiset epämääräisten maa-aluiden ja mielipiteiden perusteella.

Eikä edes Yhdysvalloissa ("mustat") suutu 'negro'-sanasta, mutta 'nigger'-sana on haukkumasana. alunperin 'negro' tarkoittaa vain sivistyneellä latinalla mustaa, eli ei siinä pitäisi olla mitään negatiivista kaikua, ellei niin sitten jostain syystä halua itse ajatella. Tietysti asia on monimutkaisempi, jos toisesta ihmistä ei saa käyttää adjektiiveja.

Ihan vaan näin ohimennen... meinaatteko puhua lajeista vai roduista vai etnisistä ryhmistä vai mistä?

Pieni tarkennus käsitteistöön olisi melko toivottavaa.

Ja pieni tarkennus ylipäätään siihen, kenen määritelmän mukaisista roduista nyt puhutaan. Ihmisrotujen määrä kun vaihtelee laskijan mukaan muutamasta useisiin kymmeniin, ja ne kaikki sulautuvat reunoiltaan toisiinsa.

Hauskaa muuten tuokin, että heti kun neandertalilaisten tajuttiin risteytyneen nimenomaan eurooppalaisten kanssa, neandertaleista tulikin älykkäitä ja sivistyneitä. Sitä ennen neandertaleja pidettiin tyhminä luolamiehinä ja niiden kasvonpiirteitä nähtiin oikein mieluusti... niin, afrikkalaisissa. Niin se totuus vaihtuu.

Neandertalilaisten aivot olivat kyllä hippusen isommat kuin nykyihmisten, mutta mitään merkkejä suuremmasta älystä ei ole. Heidän kulttuurinsa ei kehittynyt samalla tavoin kuin nykyihmisten, ja luultavasti tästä johtui myös tappio kilpailussa. Pari satunnaista risteytymistä tuskin vaikuttaa meihin kummoisesti, ja hyvä niin. Neandertalilaiset eivät tainneet koskaan oppia esimerkiksi ompelemaan (ainakaan neuloja ei ole löydetty).

Todettakoon vielä, että toivon hartaasti ettei neandertalilaista koskaan kloonata vaikka se varmasti mahdolliseksi tuleekin. Siinä menee yksi ehdoton raja omassa tieteen etiikassani. Lajinsa ainoa yksilö, koe-eläin joka elää tuhansia vuosia geneettisen "äitinsä" jälkeen. Useimmat eläimet eivät ymmärrä tilannettaan, joten ne eivät kärsi siitä. Mutta ihminen on toinen juttu.

Afrikkalaisten niputtaminen yhteen "tyhmät"-lappusen alle on muuten sekin äärimmäisen harhaanjohtavaa. Afrikan lukuisten kansojen joukossa on enemmän geneettistä, fyysistä ja kulttuuristakin muuntelua kuin koko muun planeetan väestössä yhteensä. Itse asiassa koko ihmislaji on geneettisesti aivan tolkuttoman yhtenäistä verrattuna mihin tahansa normaalin esihistorian omaavaan lajiin. Olemme selvästi hyvin nuori laji, ja lisäksi aivan äskettäin käyneet sukupuuton partaalla. Esimerkiksi kengururottapopulaatioissa on kymmenen kertaa enemmän proteiinitason muuntelua kuin ihmisellä (Crow 1986).

Tästä vähäisestäkin muuntelusta 93 % on "rotujen" sisäistä ja vain noin 7 % rotujen välisiä eroja. En siis väitä, etteikö ihmisryhmien välillä voisi olla eroja monissakin piirteissä. Sanon vain, että ne ovat väkisinkin pieniä.

Lisäksi se, että kahden ryhmän välillä on eroa, ei tarkoita että toinen olisi jotenkin "parempi", tyypillisempi tai edustavampi, ja toinen "kehittymättömämpi". Tällainen ajattelu hylättiin biologiassa oikeastaan samaan aikaan kuin typologinen käsitys luoduista lajeista vaihtui darwinilaiseen populaatioajatteluun. Jos lajit olivat luotuja, niillä saattoi olla jokin arkkityyppi (ajatus Jumalan mielessä, kuten Agassiz asian ilmaisi), josta todelliset yksilöt olivat enemmän tai vähemmän onnistuneita kopioita. Erot yksilöiden välillä kertoivat siis toisten yksilöiden huonoudesta, koska ne eivät vastanneet arkkityyppiä. Näinhän ihminen luontevasti ajattelee esineiden kohdalla, ja sitä on vaarallisen helppo soveltaa toisiin ihmisiin.

Populaatioajattelussa muuntelu on evoluution raaka-ainetta, eikä yksi yksilö ole sen huonompi kuin toinen. Ainoa paremmuuden mittari on kelpoisuus, ja sekin pätee vain tietyissä oloissa: eri aikoina ja eri ympäristöissä eri ominaisuudet menestyvät.

Näinpä jatkopointtinani oli, että vaikka ihmis"rotujen" välillä olisikin eroja vaikkapa nyt sitten älykkyydessä (en tiedä onko, mutta leikitään nyt että on), ja se näkyisi vaikkapa länsimaisessa yhteisössä huonompana pärjäämisenä, se ei tarkoita, että alempia ÄO-pisteitä saavat ihmiset olisivat "huonompia" ihmisiä. He luultavasti pärjäävät alkuperäisissä elintavoissaan pahuksen paljon paremmin kuin me sinne heitettynä. Pointti on siis, että he ovat sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin, eivätkä ole siksi yhtään huonompia että heidän paikalliset olosuhteensa sattuvat olemaan kylä savannilla eikä suurkaupunki Euroopassa.

Vähän samoin kuin miesten ja naisten väliset erot eivät tarkoita, että toinen sukupuoli olisi ylipäätään parempi, vaan että sukupuolet ovat (keskimäärin) hyviä eri asioissa. Kun vielä otetaan huomioon valtava yksilöiden välinen muuntelu molemmissa asioissa, on ainakin yksittäisiä ihmisiä kertakaikkiaan typerää leimata tyhmiksi värin tai sukupuolen perusteella.

Kerran olin baarin vessassa sieltä oli valo palanut ja oli pimeää vähän tuli peilin yläpuolelta olevasta valosta valoa. Muuten täysin pimeä Sittenpä äkkiä tuli mustamies suoraan vessasta, niin eka sen valkoiset hampaat vaan näkyi. Oli niin tumma kaveri. Siinä kusella sitten mietin että olipa tummahko kaveri.

Että onkos mustaihoset yöllä eläviä kun pedot ei nää niitä syödä. Ehkä Afrikan köyhyys johtuu siitä että valkoihoset ja mustat on eri aikaan hereillä ja sen takia eivät voi käydä kauppaa.

Mitenkä on?
Onko tieteellisesti tutkittu.?

Kiitos jälleen kerran mielenkiintoisesta ja opettavaisesta kirjoituksesta. Aloituksen tyyppisillä kirjoituksilla on usein tarkoitus yrittää pönkittää tietyn oheisryhmän olematonta itsetuntoa kehittelemällä perättömiä teorioita sen luomiseksi, että juuri siihen ryhmään syntyminen, kasvattaminen tai kuuluminen tekisi jäsenestä erityisen ilman, että tarvitsee laittaa rikkaa ristiin asian eteen. Helposti myös uppoaa sen tyyppinen propaganda kohderyhmäänsä, sillä mikäpä olisi sen makoisampaa kuin olla erityinen tai erikoinen ilman vaivan näkemistä ollenkaan. Samaa sonnanlevitysjärjestelmätekniikkaa käytetään niin uskontojen kuin muiden aatteidenkin levittämisessä eli luodaan jokin tietty kohderyhmä, joka on "valittu" ja sitten täytyy tietenkin luoda vastapuoli eli paha, huonompi, tyhmempi yms. jota halveksiessa voidaan sitten tuntea ylemmyyttä ja jonka pienimmät virheetkin pistävät silmään todisteina näiden alemmuudesta ja tietenkin suljetaan sitten silmät niiltä varsinaisilta emähölmöiltä ja heidän typeryyksiltään siinä omassa ryhmässä, joka on jostain milloin mistäkin repäistystä syystä erityinen ja erikoisasemassa ainakin omasta mielestään muihin ihmisiin ja etenkin siihen vastapuoleen verrattuna kuten sen jäsenetkin.

Sinä ilmeisesti sitten aiot hankkia joskus jälkeläisiä? Mietin vain sitä, että jos jotkut naiset päättävät olla eettisistä syistä hankkimatta lapsia, niin heidän omaatuntoa ei todennäköisesti liikuta se, jos sattuvat olemaan sukunsa viimeisiä edustajia. Kysymys kuuluukin, miksi sinä luulet, että Neanderthalilainen tuntisi sisimmissään tuskaa ollessaan lajinsa viimeinen edustaja?

Neanderthalien kulttuuri - sikäli kun sellaista on ollut - ei välttämättä ole perustunut lainkaan niin sosiaalivetoiselle elämälle kuin Cro-Magnonien. Esimerkiksi orankien ajatellaan olevan älykkäitä apinoita, mutta niiden ei ajatella olevan sosiaalisia. Miksei Neanderthalilainen voisi olla älykäs... jopa älykkäämpi kuin Cro-Magnonin ihminen? Sosiaalisuuden puuttumista et sellaisenaan voi rinnastaa älykkyyden puutteeseen. Sillä tuollaisen julkilausemisella voisi olla rasistinen implikaatio. Esimerkiksi. et uskoisi aspergerin oireyhtymästä kärsivien ihmisten voivan olla älykkäitä, kun heillä on defektejä sosiaalisissa taidoissa.

Älykkyyttäkin on nykypsykologian tuntemuksen mukaan erilaista.



Ei välttämättä. Näiden asioiden ajattelua kutsutaan etiikaksi. Mikäli kieltäydyt tietoisesti näkemästä paremmuutta, se olisi sama kuin sanoisit, että et ota viimekädessä mitään vastuuta sanomisistasi, koska et ajattele niillä olevan minkäänlaisia moraalisia implikaatioita.

Oho, aina sitä oppii uutta, minäkun luulin että HA on punaniskainen rasistipoppoo, mutta ovatkin monikultturisteja ja kukkahattutätejä, joille ylenmääräinen suvaitsevuus ja laupeus on tunnusmerkillistä arjessa ajaessa.

Niin sitä saattaa erehtyä. HA:n monikulttuurisuudella on kyllä rajansa, mutta on noita enkeleitä aika paljon Brasiliassakin. Brasiliassa ne tosin eivät vedä vertaa kovaotteisemmille jengeille kuten Comando Vermelholle, Amigos dos Amigosille tai Terceiro Comandolle. Nuokin mainitut ovat "monikulttuurisia" uuskielellä sanottuna, tosin niitäkään ei voi kuvata suvaitseviksi tai laupeiksi sen enempää kuin enkeleitäkään.

Ehkä en vain tunne sitä uuskieltä ja pitäydyn kirjakielen määritelmässä, vaikea uskoa rikollisjengin ideologian olevan rinnakkaiselo ja toisten arvojen kunnioitus. Kaverien kaverit ja punainen komentaja, hehh. Onko niillä siis harrikat myös?

Itse asiassa olen kyllä painiskellut juuri tämän eettisen ongelman kanssa. Mutta olla oman suvun viimeinen edustaja on yleensä vapaaehtoinen valinta. Kloonatulle neandertalilaiselle kyse on kokonaisen lajin ainoasta edustajasta, eikä sillä (hänellä) olisi tilanteelleen minkäänlaista vaihtoehtoa. Ainakin minun etiikantajuni sanoo sen olevan eri asia.


Totta - vähemmän monimutkainen tai hitaammin kehittyvä kulttuuri ei ole yhtä kuin tyhmempi laji. Enkä luullakseni niin sanonutkaan, vaikka kirjoitukseni ehkä saattoi niin ymmärtää. Sanoin, ettei ole merkkejä neandertalilaisen meikäläisiä suuremmasta älystä. He ovat silti hyvin voineet olla eri tavalla älykkäitä ilman, että keskinäistä paremmuutta pystyisi noin vain mittaamaan vaikka meillä koeyksilö olisikin.

"Kulttuuri" käsittääkseni tarkoittaa sukupolvelta ja yksilöltä toiselle siirtyviä opittuja käyttäytymistapoja. Tässä merkityksessä neandertalilaisilla ilman muuta on ollut kulttuuri, kuten myös simpansseilla, delfiineillä ja niin edelleen.


Jotenkin minusta tuntuu, että olemme vääntäneet kättä tästä ennenkin.
Puhun tosiaan evoluutiobiologin näkökulmasta: siinä mielessä paremmuutta ei ole. Jollakin muulla mittapuulla voi olla, mutta itse en ole siitä erityisen kiinnostunut.

Lisää kloonejako ei ole vaihtoehto? Eikö noihin klooneihin voisi lisätä pätkiä ihmisen DNA:sta, niin ei syntyisi geneettisesti identtistä väkeä?