KESKUSTELU

553 päivää avaruudessa ei riittänyt tappamaan syanobakteereja

02.09.2010 Sakari Nummila

Bakteeri OU-20 selvisi puolestatoista vuodesta avaruudessa.

Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa todistaneet, että yhteyttävät bakteerit pystyvät selviytymään erittäin pitkiä aikoja avaruudessa lähes ilman mitään suojaa.

One of the most controversial questions in cosmology is why the fundamental constants of nature seem fine-tuned for life. One of these fundamental constants is the fine-structure constant, or alpha, which is the coupling constant for the electromagnetic force and equal to about 1/137.0359. If alpha were just 4% bigger or smaller than it is, stars wouldn't be able to make carbon and oxygen, which would have made it impossible for life as we know it to exist. Now, results from a new study show that alpha seems to have varied a tiny bit in different directions of the universe billions of years ago, being slightly smaller in the northern hemisphere and slightly larger in the southern hemisphere. One intriguing possible implication is that the fine-structure constant is continuously varying in space, and seems fine-tuned for life in our neighborhood of the universe.

Hawkingin mukaan uusimmat fysiikan teoriat ovat tehneet Luojan roolin universumin synnyssä tarpeettomaksi. Alkuräjähdykseen ei hänen mukaansa tarvittu jumalallista sysäystä.

YLE Uutiset 25.09.2010

Aika kulkee nopeammin 33 senttimetriä korkeammalla
Sakari Nummila

Pienikin ero korkeudessa tai nopeudessa muuttaa ajan kulkua.

Amerikkalaiset tutkijat ovat onnistuneet mittaamaan ajan kulun nopeutumisen, kun kelloa nostetaan 33 senttimetriä ylöspäin.

Ihmisen pää elää siis hitusen nopeammassa ajassa kuin jalat. Ilmiön suuruus on tosin erittäin pieni, vain joitain miljardisosan miljoonasosan sadasosia. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun atomikellojen avulla todistettiin ajan kulumisen muuttuvan näin lyhyillä matkoilla.

Muutokset johtuvat Einsteinin suhteellisuusteoriasta. Sen mukaan aika nopeutuu painovoiman heikentyessä. Kappaleen ollessa liikkeessä aika puolestaan venyy eli kuluu hitaammin paikallaan olevaan kohteeseen verrattuna.

Samalla mitattiin myös liikkeen vaikutusta aikaan. Tulos vastasi täysin teorioita. 36 kilometriä tunnissa etenevä kello tikitti noin miljardisosan miljoonasosan paikallaan olevaa kelloa hitaammin.

Kokeissa käytettiin tarkimpia olemassa olevia atomikelloja. Kellojen virhe on yhden sekunnin luokkaa 3,7 miljardin vuoden aikana.

Aiheesta lisää YLE tiede

Uutiset
29.09.2010
Kuun pinnalla on magneettisia suojakuplia

Mikko Suominen

http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-p ... uplia.html

Kuun pinnalta havaittu aurinkotuulen heijastuma (yllä) on samalla alueella kuin magneettinen anomalia (alla). Se toimii siis suojakuplana. Kuvat Europlanet

Kuun pinnan magneettiset poikkeavuusalueet ovat riittävän voimakkaita aurinkotuulen heijastamiseen.

Europlanet-konferenssissa julkaistu tutkimus kumoaa tähänastista käsitystä, jonka mukaan koko Kuun pinta olisi aurinkotuulen hiukkasten armoilla.

Uudet havainnot saatiin Chandrayaan-1 ja Clementine -luotaimilta. "Tulokset voivat muuttaa dramaattisesti sen, miten ymmärrämme aurinkotuulen ja Kuun pinta-aineksen yhteisvaikutuksen", arvioi Yoshifumi Futaana Ruotsin avaruusfysiikan instituutista.

"Havaitsimme vahvan heijastuneiden aurinkotuulen protonien vuon. Tämä osoittaa selvästi, että magneettiset poikkeavuudet voivat suojata Kuun pintaa siihen osuvalta aurinkotuulelta samalla tavoin kuin useiden planeettojen magnetosfäärit."

Tulokset herättävät mielenkiintoisia kysymyksiä myös muista aurinkokunnan kappaleista, joilta puuttuvat niitä kokonaan suojaavat magnetosfäärit. Tällaisia ovat esimerkiksi Merkurius, Marsin Phobos-kuu sekä Jupiterin Ganymedes-kuu. Niiltäkin saattaa löytyä alueita, jotka tarjoavat osittaista suojaa aurinkotuulen vaikutuksilta.