KESKUSTELU

No paljon pitää olla savustettavaa, jos aikoo siinä samalla kuperan kiven avulla niin paljon haihdutella vettä, että siitä jäisi konkreettisesti suolaa hyödynnettäväksi. Paljonkohan suolaa syntyisi, jos veden haihdutteluun käyttäisi tuolla menetelmällä vaikkapa 10 mottia puuta? Ja jos aikoo asuintilansa lämmityksen yhteydessä haihdutella satoja litroja vettä, niin melkoisessa vesihöyrypilvessä on sitten päättänyt elellä. Lisäksi käytännössä kotaa lämmittävä tuli kannattaisi pitää mahd. pienenä puun kulutuksen vuoksi, eli ei siinä kovinkaan kummoista kiveä kiehuteltaisi. Savustuksessakin poltetaan vain muutamia tikkuja.

Kusessa ja hiessä on myös suolaa, siitä vaan nuolemaan

Sitä minä että jos Pohjanlahdesta voi haihduttaa suolaa niin miksi Suomessa ei ole koskaan niin tehty? Suola on aina ollut Suomessa tuontitavaraa. Vai?

Siis kuten jo niin moneen kertaan todettu: voi kyllä haihduttaa, mutta vaatii niin paljon resursseja, ettei kannata. Ei ainakaan siinä tilanteessa, jos täytyisi yksin selvitä Suomen luonnossa vuodenkierrosta. Mutta jos kaikki yhteydet ulkomaailmaan tyrehtyisivät just nyt ja tuontisuolakin sitä myöten loppuisi, niin eiköhän sitä sitten haalittaisi Itämerestä. Mutta hiivatin kallista sellainen suola kyllä olisi, enkä minä usko että Kosh siitäkään huolimatta lähtisi rannikolle suolaa huuhtomaan.

No minkä tähen sitä ei kivikauen ukkelit sitte haalineet?

Heillä ei ollut käytössään ydinvoimaloita ja kivihiilivoimaloita ja polttopuu oli liian kallisarvoista hukattavaksi joutavaan.

Aika huolettomasti alkusuomalaiset kyllä käyttivät puuta. Polttivat milloin "raivatakseen", milloin yhden vuoden nauriinkasvatukseen jne.

Pystymetsän polttaminen on vähän helpompaa kuin sen metsän kaataminen, haloiksi hakkaaminen ja polttaminen sitten. Tai voisihan sen vedenkin haihduttaa niin, että sytytettäisiin metsä palamaan ja siirreltäisiin sitä merivedellä täytettyä koveraa kiveä roihun mukana. Samalla saataisiin ruokaa kun eläimet kärventyisivät tuleen. Ja lämpöä. Ja liikuntaa. Ja psyykelle tärkeää tekemistä. Ehkä tämä onkin selviytymiskeino nro 1!

Jollet tiedä mistä on kyse, puhumattakaan että olisi kokeillut kaskiviljelyä, kehotan ensin kokeilemaan ennenkuin alat mainostamaan sen helppoutta.

Siis sinä jolel muutamien kuutioiden maansiirto ja saven kaivaminen mudostaa lähes ylikäymättömän esteen ilman kaivinkonetta.

Kuiva keli ja palamaan jätetty nuotio sangen usein riittävät. Homma helpottuu suuresti, jos ehdoin tahdoin levittelee sen tulen aluskasvustoon. Mikäs siinä nyt niin vaikeaa on?

Kaskiviljelijät kyllä kaatoivat kaskettavan alan puut, mutta eivät sentään hakanneet niitä haloiksi.



Äläs nyt. Tuotahan minä tein koko viime kesän. Niin paljon, että osaan kyllä arvioida miltä vastaava urakka tuntuisi ilman teräslapiota ja kottikärryjä.

No ei kaskenraivaaminen ihan pelkkää kulottamista kyllä ole.

Ennenkuin nauriin ja rukiin kylvöön pääsi, niin oli huhtalla huhkittu jo toista vuotta ja kaskea käännetty satoja tunteja.

Kaskeaminen yleensä alkoi sillä, että puut kaadettiin puoli-yksi vuotta aiemmin kuivumaan. Vaihtoehtoisesti ne voitiin kuivattaa pystyyn kuorimalla ne ensin tyvestä paljaiksi. Varsinainen kaskenpoltto tapahtui niin että puunrunkoja poltettiin ja pyöriteltiin niiden palaessa eteenpäin siten, että koko maa-ala paloi parin sentin syvyydeltä. Ei siis suinkaan poltettu vain varvikkoa/heinikkoa. Vaan sekä puut, että sammalkerros, ja tässä sitä fyysistä työtä oli. Kaiken kukkuraksi kaskessa yleensä piisasi kiviä ja kantoja raivattavaksi, sekä pitihän se maa muutenkin muokata muhevaksi ennen kylvöä. Kuokalla tai jollain risuäkeellä tietysti. He-le-vetin kova homma kaikkinensa.

Tuosta näkee minkälaisen naurismaan saa pelkillä tulitikuilla:

poltettu metsä

Olen käynyt katsomassa kaskenpolttonäytöstä Kaavilla. Kovaa hommaa oli ihan näytösmielessäkin. Ja kyseessä oli vain poltto, sitä ennen on pitänyt (kuten sanoit) kaataa puut kuivumaan ja polton jälkeen maa on vielä muokattava.

Suomalaiset eivät joko osaa tai eivät halua hankkia ruoan raaka-aineita suoraan luonnosta. Ulkomaalaiset ovat sen sijaan haltioissaan antimien ja raaka-aineiden edessä. Näin sanoo Marja Innanen, joka maa- ja metsätalousministeriössä vetää suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa.

http://yle.fi/alueet/lappi/2010/09/suom ... origin=rss

Onneksi meillä on Kosh ja Taha ym, jotka tietävät paremmin. Eikö Innanen lue Tiede-palstaa?

Ok. Myös talven polttopuiden tekeminen pelkän kivikirveen avulla lienee helevetin kova homma. Tuskin niitä heti ensimmäiseksi alkaisi suolan haihdutteluun uhraamaan.