VHH/Paleodieetti

KidV · **Liittynyt:** Ke Tammi 06, 2010 1:23 pm **Viestit:** 565

Lainaa:

Nämä faktat eivät näin "pienellä paikkakunnalla" mielestäni mukaudu kauhean hyvin "geenimme/kroppamme ovat satojen tuhansien vuosien aikana adaptoituneet / jämähtäneet tietynlaiseen ruokavalioon" / paleo vs neoliittisuus -ajattelumalliin.

...oli tietenkin tarkoitus kirjoittaa.

KidV · **Liittynyt:** Ke Tammi 06, 2010 1:23 pm **Viestit:** 565

Kaikki vannoutuneet karppiystävät kandee pistää lukemaan James Kriegerin kolme artikkelia insuliinista, tässä viimeisin osa III:

http://weightology.net/weightologyweekly/?page_id=536

"The evidence is overwhelming that dairy products do not promote weight gain, and they actually inhibit weight gain in animal studies. This is despite the fact that dairy products produce very large insulin responses, as much or greater than many high carbohydrate foods. Thus, it is clear from this article, as well as my previous articles, that the carbohydrate/insulin hypothesis is incorrect. Insulin is not the criminal in the obesity epidemic; instead, it is an innocent bystander that has been wrongly accused through guilt by association."

-jt · **Liittynyt:** La Heinä 17, 2010 5:09 am **Viestit:** 142

Puudeli kirjoitti:

Näin. Siksi itse ostankin possun sijasta kalaa tai esimerkiksi hirven jauhelihaa silloin kun sitä sattuu pakastealtaasta löytymään. Yllättävän edullista.

Edullista? Hirven jauheliha? Missä?

Yksi paleon/VHH:n ongelmista on mielestäni hintavuus. Rupeaa kukkaron nyörit lepattamaan jos joutuu vetelemään sen puoli kiloa lihaa päivässä.

Puudeli · **Lähetetty:** Ti Elo 31, 2010 11:47 pm

-jt kirjoitti:

Edullista? Hirven jauheliha? Missä?

12 e / kg Kampin keskuksen K-marketissa, silloin kun on.

PeterH · **Lähetetty:** Ke Syys 01, 2010 8:19 pm

-jt kirjoitti:

Yksi paleon/VHH:n ongelmista on mielestäni hintavuus. Rupeaa kukkaron nyörit lepattamaan jos joutuu vetelemään sen puoli kiloa lihaa päivässä.

Ei tartte syödä puoli kiloa lihaa päivässä. Kananmunat, kookosmaito ja voi ovat halpoja perusraaka-aineita.

Itselläni ruokakulut ovat vain laskeneet, kun joudun kokkaamaan kaiken itse.

Guy Fawkes · **Liittynyt:** Pe Huhti 03, 2009 12:42 am **Viestit:** 285

400g jauhelihaa + kuohukerma= 2,50€.

Ei se nyt niin kauheen hintavaa ole.

Neonomide · **Lähetetty:** Pe Syys 03, 2010 12:09 am

Lueskelin tässä opiskelumotivaation lisäämiseksi Volekin & Feinmanin + ystävien viihdyttävää artikkelia viime vuodelta:

Carbohydrate Restriction has a More Favorable Impact on the Metabolic Syndrome than a Low Fat Diet

Joitain hauskoja poimintoja:

Lainaa:

"- - while there are several
drugs that will raise HDL-C, none will affect the other
markers of MetS and no treatment, pharmacologic or
otherwise, is as effective as low-carbohydrate diets at
lowering TAG (triacylglycerols) [14, 21–24]."
- -
Low-fat diets may be effective
for weight loss but tend to lower HDL-C and, in addition,
generally require weight loss for beneficial effects whereas
CRD (carbohydrate-restricted diets) do not [25, 26].

Itse paperi on kontrolloitu tutkimus, jossa kontrollidieettinä on aika lähelle Suomessakin tulossa oleva suositus noin nopeasti katsottuna (mutta enemmän prodea ?). Turpaan tietty tulee ja niin lujaa että tukka lähtee:

Lainaa:

"Despite similar reductions in calories, weight loss in the
CRD group was, on average, twofold greater than in the
low-fat control (10.1 kg vs 5.2 kg). This apparent decrease
in caloric efficiency with carbohydrate restriction has been
observed many times (reviews: [38, 39]), although the
current report is one of the more dramatic demonstrations.
There was substantial individual variation, but 9 of 20
subjects in the CRD group lost 10% of their starting
weight, more than all of the subjects in the LFD group.
Indeed, none of the subjects following the LFD lost as
much weight as the average weight loss for the experimental
group. The number of subjects who lost[5% of
body weight was 19 of 20 subjects for the CRD compared
to 12 of 20 for the LFD. Despite greater absolute fat intake
and similar total caloric intake, whole body fat mass
decreased significantly more in subjects following the CRD
(5.7 kg) than in subjects following the LFD (3.7 kg)
(Table 2). Fat mass in the abdominal region, associated
with many features of the insulin resistance syndrome, was
similarly decreased significantly more in subjects consuming
the CRD than subjects following the LFD (-828 g
vs -506 g)."
- -
The dietary intake of saturated
fat was threefold higher on the CRD (36 g/day)
compared to the LFD (12 g/day). Remarkably, the CRD
showed consistently greater reductions in the relative proportions
of most circulating SFAs in TAG and CE fractions
(16), mainly attributed to greater reductions in myristic
(14:0; 47% reduction) and palmitic (16:0; 10%) acids. With
the exception of those with a low level at baseline, nearly
all subjects consuming the CRD had a decrease in total
saturates (17 of 20 subjects), whereas only half the subjects
consuming the LFD had a decrease in saturates. Taking
into account the change in absolute fasting TAG levels, the
absolute concentration of total saturates in plasma TAG
was reduced by 57% in response to the CRD, compared to
24% in response to the LFD. There was also a 31%
decrease in palmitoleic acid (16:1n-7) in response to the
CRD which, because of its low concentration in the diet, is
a marker for de novo lipogenesis [40].
- -
the CRD shows more favorable responses
in fasting TAG (-51 vs -19%), HDL-C (?13 vs
-1%), and the TAG/HDL-C ratio (-54 vs -20%)
(P\0.001 in all cases). The dramatic decrease in TAG in
response to carbohydrate reduction is one of the most
reliable effects of any diet intervention [13, 41]. Whereas
12 of 20 subjects following the CRD showed a[10%
increase in HDL-C, only 2 of 20 subjects following the
LFD reached this point.
- -
The total cholesterol/HDL-C ratio was reduced
more in subjects during the CRD than during the LFD
(-14 vs -4%). The Apo B/Apo A-1 ratio is considered the
best indicator of risk for vascular disease [42] and was,
similarly, improved in subjects following the CRD but was
slightly worse on average for subjects of the LFD (-16 vs
?8%). It should be pointed out, in addition, that the five
subjects with the highest Apo B/Apo A-1 ratio in the CRD
group improved (-29%), while the five subjects with the
highest values in LFD got worse (4%).
- -
Carbohydrate-restricted diets, although relatively high in
SFA (Saturated fatty acids), show effects on plasma fatty acid that are very different
from those seen in studies conducted in the presence
of moderate to high dietary carbohydrate. A high-carbohydrate
diet prolongs circulatory exposure to dietary (or
endogenous) SFA, and conversely, dietary restriction of
carbohydrate (via reduced secretion of insulin) allows for
greater rates of lipid oxidation and management of the
incoming lipid mix.
- -
High dietary fat is thus expected to be
deleterious only if there is sufficient carbohydrate to provide
the hormonal state in which the fat will be stored
rather than oxidized. An expression of this effect is that the
CRD with a greater proportion of fat and saturated fat led
to a reduction in plasma SFA, particularly palmitic acid
(16:0), whose presence has been linked to higher levels of
adiposity [55, 56].
- -
- - there is only a very weak
correlation between weight loss and dyslipidemia in both
groups, suggesting that, even in the LFD, the reduction in
body mass may be one of several parallel consequences of
some central physiologic change.

Experiments in the literature further support this idea.
Normal-weight people [34, 57] and subjects with diabetes
[58, 59] on low-carbohydrate diets constrained to maintain
body mass show improvements in atherogenic dyslipidemia.
Also, in comparative studies in which weight loss is
similar between different diets, the carbohydrate-restricted
group shows better response on other markers [60, 61].
Finally, experiments in which isocaloric changes in macronutrient
composition are separated in time from weight
loss point to the beneficial effects of carbohydrate reduction
before caloric restriction [25, 26].
- -
The work presented here supports the idea that
there is an across-the-board benefit to carbohydrate
restriction. That the collection of markers—here emphasizing
atherogenic dyslipidemia, response to fat challenge,
reduction in RBP4, and the previously reported improvement
in inflammatory markers—is improved by a single
type of intervention argues for their being viewed as a
syndrome.
- -
The close connection between dietary carbohydrate
and insulin metabolism provides the underlying
biological basis, consistent with the generally agreed-on
principle that ‘‘insulin resistance plays an important part in
risk-factor clustering for the MetS [65].’’
- -
From a practical perspective, MetS is a collection of risk
factors, and it is to be expected that the expression of each
pathology would appear at a different time or in response to
different environmental stimuli. It seems reasonable that
the best bet will be to treat one marker with the methodology
that has the potential to treat all. There is no
guarantee that the signs in MetS for an individual patient
might not be indications of isolated risk for one disease
state, but, until we know how to distinguish these cases,
carbohydrate restriction may be the ‘‘default’’ approach.

Eipä tuohon ole juuri lisättävää. "Vaihtoehtoisella hypoteesillaan" painokeskustelun 2000-luvulla popularisoinut Taubes "pseudotieteineen" näyttää toimivan lähes kaikin tavoin paremmin kuin paras, mitä meidänkin establishmentilla on tarjottavanaan metabolisen oireyhtymän nykyepidemiaan. Puskalle ja meidän uusia ravintosuosituksia laativalle voimakaksikolle Fogelholmille ja Schwabille terkkuja jälleen. Schwabille erityisesti, jonka älyllinen epärehellisyys ei lakkaa edelleenkään hämmästyttämästä. (ks. tämä)

-jt kirjoitti:

Yksi paleon/VHH:n ongelmista on mielestäni hintavuus. Rupeaa kukkaron nyörit lepattamaan jos joutuu vetelemään sen puoli kiloa lihaa päivässä.

Jos ei nyt ihan vegaanilinjoilla olla, niin jo 80-luvulta alkaen painonpudotuskarpiksi on riittänyt enimmäkseen hiilarien saannin selvä vähentäminen. Päinvastaisen kokeilu on virallinen uskonto ja tulokset on nähtävissä mm. ylipaino- ja diabetestilastoissa - ainakin epäsuorasti.

Miten siis vähemmän syöminen köyhdyttää kukkaroa ? Eivät kaikki karppailijat ole Kwasniewskilla ja syö sisäelimiä ja luuytimiä joka päivä. Kananmunillakin pääsee yllättävän pitkälle ja yllättävän halpa saksanhirvi (huom -> RIISTAA !) maistuu.

Neonomide · **Lähetetty:** Pe Syys 03, 2010 1:07 am

KidV kirjoitti:

Neonomidelle. Muistaakseni juteltiin aiemmin The Ghost Ín Your Genes -dokkarista, vai näinköhän Mimeille siitä mainitsin. Jollet ole katsonut, tsekitaut.

Kiitos vinkistä, pistin muistiin. Cordainin blogissa on aiheesta tällaisia::

Lainaa:

Both, methylation and histone manipulation are under the control of dietary substances. For example, methylation depends on SAMe availability, which in turn is influenced by vitamin B6, vitamin B12 and folate intake3, and long chain polyunsaturated fatty acids such as DHA4. On the other hand, certain substances such as garlic, horseradish, fiber, blueberries, apple, onion, nuts, berries, red grapes, broccoli, etc. are known nutrients involved in histone modification2.

The Paleo Diet is rich is all of these nutrients5, hence it may exert positive effects upon epigenetics machinery leading to decreased disease susceptibility. Decreased availability of micronutrients is associated to disease severity, probably, through complex epigenetic mechanisms, and supplementation could improve those symptoms3. Improved epigenetic is influenced by metabolic programming during foetal and early life. These two periods are crucial for the developing newborn and future adult's health. Hence, The Paleo Diet may confer protection against several diseases improving the epigenetic programming.

http://thepaleodiet.blogspot.com/2010/0 ... d-oil.html

KidV kirjoitti:

Anyway, koko paleoajatteluun liittyen nykyepigenetiikka herättää mielenkiintoisia aatoksia siitä miten ihmisgenetiikka/kroppa voi muutamassa sukupolvessa tai nopeamminkin mukautua muuttuvaan ympäristöön. Esim hypolaktasia vaikuttaisi esimerkiltä, eräissä Pohjoismaiden väestöissä vaivaa esiintyy 5 %:n tasolla kun taas muissa yli 60 %. Nämä faktat eivät näin "pienellä paikkakunnalla" mielestäni mukaudu kauhean hyvin "geenimme/kroppamme ovat satojen vuosien aikana adaptoituneet / jämähtäneet tietynlaiseen ruokavalioon" / paleo vs neoliittisuus -ajattelumalliin. Your comments?

Riippuu ihan aikaskaalasta ja vastaesimerkkinä voisi ajatella, että juuri "rantaelämä" on se adaptaatio, josta suomalaisten kannattaa olla kiinnostuneita, pikkujuttuihin kuten laktaasientsyymeihin tarttumisen sijaan. Laktoosi-intoleranssihan on käytännössä pikkuvaiva, ei "sairaus". (bias: Morbus Crohn)

Käydessäni sähköpostikeskustelua KTL:n ex-pääjohtajan Jussi Huttusen kanssa alkuvuodesta (koska meillä oli erimielisyyksiä hänen web-Duodecimin artikkelistaan Kivikauden ruokavaliosta) hänkin päätyi lopulta vetoamaan laktoosijuttuihin ja muuhun pikkusievään. Lisäksi kaksi kertaa vaihtunut teksti Duodecimin webbiversiossa oli vieläkin outo verrattuna painetun version lähteeseen.

Antropologiassakin ilmeisesti hierarkiaa etsiessä ne rantaihmiset ovat yleisesti ottaen terveempiä kuin sisämaan asukit ja ihmisiä on aina asunut eniten (80+% ?) vesistöjen äärellä. Pohjoisessa kaikkein useimmin - samassa aineistossa johon Huttunenkin viittasi valikoiden kermat päältä. Jotenkin ne viljat hänkin onnistui repimällä repimään artikkeliinsa ja merkitsi makrosuhteet päin lepikkoa - kirjaimellisesti.

Minusta hyvä vastinpari suomalaisittain olisi kala/viljat. Vaikkapa viljat tulivat laajempaan käyttöön meidän suunnalla hyvin myöhään ja Ruotsissakin viljely "unohdettiin" sadoiksi vuosiksi ja elettiin jonkin aikaa vanhaan malliin metsien ja järvien antimilla. Meidän leveyksillä kala (+ hylje) on aina ihmisasutuksen suhteen ollut elämän ja kuoleman kysymys. Tuskin mitään muuta trialia toivoisinkaan enemmän toteutettavaksi meidän geenistöllämme kuin "espanjalaista kalakarppia", jonka tutkimuksen linkin olen useamman kerran tänne laittanut (kiitos Mimein). Siinä tuli harvinaisen selvää jälkeä ihan joka terveysmarkkerilla. Kuin tehty pohjoisen kalastajakansalle. Eihän kalansyöntikään ilmeisesti terveysvaikutuksiltaan tule kunnolla esiin jos ainoana muutoksena nykysuomiroskadieetin prodet vaihdetaan fisuihin ?

Mutta kuka rahoittaisi vastaavan designin sadoilla koehenkilöillä ? Jopa Ruotsissa vähän vastaavaan näyttää löytyvän hilloa - miksei meillä ? Kalaa saa uistelemalla ja pilkkimällä niin paljon kuin ikinä huvittaa syödä ja on lähes ilmaista touhua - itsekin voin mennä alle kilsan päähän vavan kanssa heilumaan koska huvittaa ja ahventa pöytään. Madot koukkuun ikkunan alta !

Laktoosi-intoleranssikin voi liittyä mm. piilevään gluteeniherkkyyteen, mistä esim. Mimei on maininnut. Hän voinee eritellä tätä lisää. Itselläni vähän kaikenlaiset - ne todetut 13 ruokayliherkkyyttäkin - ovat pätkittäisiä ja riippuvat erityisesti stressistä muusta ruokavaliosta. En omasta kokemuksestani mm. usko, että vaikkapa selleriherkkyyteni olisi ikuinen tuomio. Kukin uskokoon mitä haluaa - valitettavasti usko on usein ajattelun viimeinen päätepysäkki. Johtopäätös on piste, jossa ajattelu on jo lopetettu.

Tieteellisemmäksi äityessään myös Mark Sisson on kirjoitellut aika paljon epigenetiikasta ja geeniekspessioon vaikuttamisesta ruoan myötä - julkispoliittisessa modessaan hän tekee tätä koko ajan.

Sitten on tietty kuopiolainen FUNGENUT, jossa näkee kuinka huimat erot paleo/neoliittisilla hiilariominaisuuksilla (ei tässä tapauksessa lähteillä, tärkkelysviljoja + perunaa) on kymmeniin stressi- ja sairausgeeneihin. Ned Kockilla oli linkki Cordainin + Eadesin paperiin jossa eriteltiin yleisimpiä paleo/neo-hiilareita vakuuttavasti toisistaan glykeemisesti. Kyse terveys- ja geenihommassa ei liene niinkään yksittäisistä markkereista insuliinista tai hiilareista sinällään, vaan hiilarien laadusta ja raffinointiasteesta - sekä ainakin osittain neoliittisuudesta.

Eikä tämä tarkoita, etteikö hiilrirajoitus per se voisi olla erittäinkin hyödyllistä (ks. viittaamani paperi ed. viestissä + viitteet). Kyse on työkalupakista, joka on käytettävissä terveyden parantamisessa ja sairauksien todennäköisessä ehkäisyssä. Erilaisia ateriakombinaatioita ja yksilöllistä vaihtelua riittää. Vegeilyllä ja sen kaltaisella alarasvailulla on se etu, että se on poliittisesti korrektia - viime kädessä kyse on vaihtoehtojen tarjoamisesta, ei lillukanvarsiin tarraamisista tai "best diet ever" -trollisodasta.

Pitää katsoa se dokkari kyllä - nyt on hieman kiireitä mikä rajoittaa kirjoitteluakin. Pitää valmistuakin joskus että pääsee kuulemaan virallistakin vittuilua. *kielihymiö*

Neonomide · **Lähetetty:** Pe Syys 03, 2010 1:16 am

Sakarias kirjoitti:

Neonomide kirjoitti:

Lainaa:

Biokemisti, crossfit-guru ja älyttömän suosittu paleoblogaaja/-podcasteri Robb Wolf puffaa syyskuun 14 päivä julkaistavaa esikoiskirjaansa...

Mitkä ovat äijän teesit?

Unohdin tämän meriitin:

"co-owner of NorCal Strength & Conditioning, one of the Men's Health "top 30 gyms in America"

Pätkäpaastoilua, grammatolkulla kalaöljyä huiviin (aiemmin kova Zonettaja), tiukkaa paleota alkuun ja siitä vähitellen löysemmäksi siedon mukaan, paljon bataattijamssisweetpotatoa urheilun kylkeen, LIHAA ja cordainilaista rasvaoppia (entinen jatko-opiskelija Cordainin ohjauksessa). Erityispiirre(?) nihkeys palkokasveihin. Paljon muutakin löytyy, Wolfilla on mielipidettä vähän joka asiaan.

Uusin podcast tässä:

http://robbwolf.com/2010/08/31/the-pale ... pisode-43/

Pari päivää vanha haastattelu, jossa gluteeniviljat saavat kyytiä:

http://robbwolf.com/2010/08/31/want-som ... radio-net/

Twilight · **Liittynyt:** La Syys 27, 2008 1:00 am **Viestit:** 253

Lainaa:

yllättävän halpa saksanhirvi (huom -> RIISTAA !) maistuu.

Muuten ne saksanhirvet ovat tarhattuja.

PeterH · **Lähetetty:** Pe Syys 03, 2010 9:41 pm

Neonomide kirjoitti:

paljon bataattijamssisweetpotatoa urheilun kylkeen

Jos kaikki tärkkelys kuitenkin hajoaa glukoosiksi imeytyessään verenkiertoon, miksi sen pitää olla nimenomaan bataattia ja miksei perus-peruna kelpaa?

HPL · **Liittynyt:** Su Marras 30, 2008 6:26 pm **Viestit:** 275

Oletteko kuulleet? Radio Suomipopilla pyörii mainos: "Syökää pullaa, puuroa ja pastaa, niin voit voittaa matkan maailmanympäri!" Ja kansa syö, kun Myllyn Paras kerälymerkillä voipi päästä vaikka Timbuktuun...!!

KidV · **Liittynyt:** Ke Tammi 06, 2010 1:23 pm **Viestit:** 565

PeterH kirjoitti:

Neonomide kirjoitti:

paljon bataattijamssisweetpotatoa urheilun kylkeen

Jos kaikki tärkkelys kuitenkin hajoaa glukoosiksi imeytyessään verenkiertoon, miksi sen pitää olla nimenomaan bataattia ja miksei perus-peruna kelpaa?

Imagokysymys

Neonomide · **Lähetetty:** Su Syys 05, 2010 5:30 pm

Makeaperunajamssibataateissa ei ole perunan glukoalkaloideja.

Mimei · **Liittynyt:** Ma Joulu 14, 2009 3:54 pm **Viestit:** 3100

Bataatissa on beetakaroteenia ja joku tekijä, joka tukee sokeriaineenvaihduntaa. Olen itessänikin huomannut (ennen em. tietoa) että bataatti ei heiluta verensokeria yhtä pahasti kuin peruna.

Kumpainenkin tulee samalta intsukansalta Andeilta (en nyt muista oliko mayoja tai azteekkeja), mutta pointti oli, että alkuperäinen peruskasvi oli lämpimissä laaksoissa kasvava bataatti. Peruna otettiin käyttöön vasta myöhemmin väestöpaineessa, kun bataatti ja laaksomaa ei enää riittänyt, vaan oli pakko keksiä kylmää vuoristoilmastoa ja karua maata kestävä ravintokasvi.

Väestöpaineessa se Eurooppaankin väellä ja valistuksella pakotettiin, kun vaihtoehtona oli nälänhätien aiheuttamat kuolemat ja mellakat.

Hätäruokaa siis peruna kautta historiansa.
Toki siihen erinomainen, energiantuottonsa viljelyalaa kohti on parempi kuin missään muussa Euroopassa kasvavassa.

KESKUSTELU

VHH/Paleodieetti

Paikallaolijat