KESKUSTELU

Aasinsilta otsikko johdatuksena aiheeseen.

Mitä nyt on menossa Pakistanissa ja arabimaissa on pitkän pidättyneisyyden purkautuma. Nykyisellä nopean infomaation siirron aikakaudella kamelivaltioiden päättäjät ja jopa kansa ovat vihdoin oivaltaneet että lopultakin öljy loppuu. Arvioita sen riittävyydestä on monia.

Kamelivaltiot ovat oivaltaneet että länsimaailman viimeinen kiristyskeino on kohta mennyttä jos länsimaat onnistuvat korvaaman öljyn muilla tavoin, kamelivaltiot jäävät oman onnensa nojaan eikä kukaan ole kiinnostunut Saddameista tai muista. Samalla kiristyksen rahahana sulkeutuu.

Ainoa tapa heille hankkia ihmisarvo on terrorismi!
Ainoa tapa kiristää länsimaita tulevaisuudessa on ydinvoima.

20 vuotta kansan historiassa on lyhyt aika eikä siinä keretä saamaan sellaista muutosta aikaan että kamelivaltiot pärjäisivät rehellisessä kilpailussa.

Täysi umpikuja on valmis.

Ei ydinvoimalla kiristetä ketään. Kaikkien maiden johtajat tietävät sen, että ydinsodan aloittaminen länsimaita vastaan merkitsee vain heidän valtansa pikaista tuhoa. Sitä ei kukaan johtaja halua. Korkeintaan joku häiriintynyt terroristijohtaja voi haluta räjäyttää ydinaseen länsimaisessa kaupungissa. Sellaisen teon takana on sellaisen ihmisen, jolla ei millään ole mitään väliä, mieletön halu tuhota, ei taloudellinen kiristys.

Öljyn loppumisen jälkeen tuskin on intoa terrorillekaan länsimaita vastaan, kun länsimaiset yhtiöt ja ihmiset suurelta osin poistuvat alueelta. He ovat nyt lähi-idän maiden johtajille helppo syntipukki. Lietsomalla vihaa länsimaita kohtaan kansa uskoo että heidän surkeutensa on länsimaalaisten syytä, vaikka tosiasiassa se on riistohallinnon ahneuden ja pittaamattomuuden vika. Kansan vihan suuntaaminen syntipukkeihin on ikivanha johtamiskeino, niin on menetelty kaikissa vakavasti otettavissa yhteiskunnissa kautta historian.

Kun öljy loppuu, terrori kohdistunee paremmin taholle, joka sen on ansainnut. Eli maiden omia johtajia vastaan.




Eivät ne maat pärjää, koska niiden johtajat eivät edes halua maittensa pärjäävän. Heille on täysi työ henkilökohtaisessa pärjäämisessä. Länsimaille se tuskin on ongelma, että Lähi-Idän öljymaat vajoavat mitättömiksi kehitysmaiksi. Maiden omien kansalaisten elintaso voi kyllä alentua sietämättömäksi, mutta sellainenhan on jo nyt vaikkapa Afrikan tilanne.

Ei ydinvoimalla suoraan, mutta välillisesti. Sillä voidaan kiristää alusta lähtien vaikka sitä ei vielä olisi hallussakaan. Saatikka sitten toimivalla ydinvoimalalla ja sen luomilla mahdollisuuksilla.

Jos valtiolla on ydinvoimaa hallussaan, varsinkin ´´rosvovaltiolla`` niin halu kuunnella lisääntyy exponentaalisesti.