KESKUSTELU

Olen huomannut että linnut maassa ollessaan joko kävelevät tai hyppivät tasajalkaa. On myös lajeja, jotka sekä hyppivät että kävelevät, lajista riippuen. Luin jostain että nykylinnut periytyvät dinosauruksista. Johtuuko tämä lintujen liikkuminen tavasta, jolla dinosaurukset joskus etenivät, vai onko tämä etenemistapa tai -tavat evoluution tulosta? Kiitos jos joku osaa antaa tähän valaistusta, kiinnostaa kovasti.

Ainakin meille puhuttiin peruskoulun biologiantunnilla, että linnun etenemistavasta näkee, onko kyseessä pensaslintu (esm. varpunen) vai "epä-pensaslintu" (esm. varis). Pensaslinnut hyppivät, koska ne ovat sopeutuneet hyppimään oksalta toiselle.

Näin siis 80-90-luvun peruskoulun biologiassa, miten lie nykyään?

Linnut eivät oikeastaan vain polveudu dinosauruksista, vaan ne myös ovat dinosauruksia. Ne ovat theropodien sukupuu yksi haara, ja nykykäsityksen mukaan monet theropodit ja muutkin dinosaurukset olivat melkoisen lintumaisia: höyhenet, nokat ja jopa liitokyky olivat tavallisia.

Dinosaurusten liikkumistahan ei voi matkustaa menneisyyteen katsomaan, mutta aika hyviä vinkkejä siitä voi silti saada. Niiden raajojen anatomiaa ja liikkuvuutta voidaan vertailla lintujen vastaavaan, ja päätellä tai mallintaa kuinka samanlaista tai erilaista niiden liikkuminen mahtoi olla. Vielä suorempaa tietoa saadaan jalanjäljistä, joita on niitäkin säilynyt jonkin verran.

Tiedetään, että theropodidinosaurukset liikkuivat kävelemällä samaan tapaan kuin useimmat maassa liikkuvat nykylinnut. Toki ne, kuten lähes kaikki linnutkin, osasivat hyppiä tarpeen tullen, mutteivät kuitenkaan käyttäneet tasajalkaa hypähtelyä pääliikkumiskeinonaan. Hyppivät linnut ovat käsitykseni mukaan vain sellaisia varpuslintuja, jotka ovat sopeutuneet liikkumaan pääosin puissa. Saattaahan tosin olla, että puissa kiipeilevät dinosaurukset, kuten Scansoriopteryx, olisivat nekin hyppineet. Niistä ei ole ainakaan jalanjälkitodisteita.

Erona lintujen ja muiden theropodien välillä on, että theropodien jalat olivat liikkuvammat: linnuillahan polvet ovat tiiviisti kiinni ruumiissa, eivätkä juuri pääse taipumaan. Niiden jaloissa taipuvana osana on lähinnä nilkka. Muilla dinosauruksilla kuitenkin sekä nilkat että polvet taipuivat, joten takajalkojen liikkuvuus on ollut pikemminkin samaa luokkaa kuin meidän nisäkkäiden, vaikka rakenne toki muuten oli lintumainen.

Tiedetään myös, että "raptorit", eli linnuille lähisukuiset petodinosaurukset, pitivät sisimmän varpaansa raatelukynttä kävellessään ilmassa. Crichton laittoi kaukonäköisesti Jurassic Parkin raptorit tekemään niin jo 90-luvun alussa, mutta suoria jalanjälkitodisteita on saatu vasta aivan äskettäin. Myös ensimmäisillä linnuilla tämä sisin kynsi oli pidentynyt ja nekin saattoivat pitää sitä koholla.

Lisäksi tiedetään, että theropodit lepäsivät kyykistymällä takajalkojensa varassa niin, että takamus, häntä ja etujalkojen rystyset lepäsivät maasta. Tämä tiedetään eräästä mainiosta fossiilista, jossa jalanjälkijonon päässä on juuri tällainen istumisjälki. Niiden tiedetään myös nukkuneen pää siiven alla kuten linnut (kaimani Mei long-dinosauruksen avulla) ja hautoneen muniaan samalla tavalla kuin nykylintujen (kiitos muutaman onnettomasti kesken hautomisen kuolleen Citipati-koiraan).

Kaikki dinosaurukset eivät tietenkään liikkuneet kuten linnut, vaikka monet theropodit niin tekivätkin. Suuret sauropodit näyttävät käyttäneen neljää pilarimaista jalkaansa varsin samaan tapaan kuin norsut. Hadrosaurit juoksivat kahdella jalalla, mutta ruokaillessaan tai hitaasti liikkuessaan ne lienevät laskeneet myös eturaajansa maahan. Stegosaureilla ja monilla muillakin kasvinsyöjädinosauruksilla oli paljon pidemmät takajalat kuin etujalat, joten niiden liikkuminen lienee ollut hyvin erilaista kuin minkään nykyään elävän eläimen.

En ole mikään anatomi, joten vastaukseni on väkisinkin vähän ympäripyöreä. Dinomaniac varmaan osaisi kertoa tarkemmin, jos sattuu tätä lukemaan.

Kiitos valistuksesta, hienoa että näitä tyhmiä kysymyksiä joku ehtii ja haluaa kommentoida!!