KESKUSTELU

Negro on epsanjaa.

Miksi keskusteluista jätetään aina pois Cro-Magnonin ihminen? Saakelin ryhmästä-pois-sulkija- rasistit!

Toinen ihmetykseni aihe on pitkään jo ollut että, onko kukaan ikinä pohtinut että mitä sitten vaikka eri puolilla maapalloa asuvilla yhteisöillä olisikin poikkeavia keskimääräisiä äo-tuloksia? Olivat ne syyt sitten perimässä tai ympäristössä. Muistan myös opiskelu ajoiltani(kaikissa opintoasteissa) sekä julmetun tyhmiä ja hitaita että varsin nokkeliakin ihmisiä. Kaikki menestyvät elämässään omalla tavallaan....
Vai saako tyhmempää sitten kiusata mielinmäärin? Isommatkin kiusaavat pienempiään... ..ja sosialistisemmat vähemmän sosialistisia jne.
...miksi niin monet ihmiset ylpeilevät älykkyydellään vaikkeivät asenteineen juurikaan eroa kymmeniä tuhansia vuosia sitten eläneistä edeltäjistään...

Eikä ihminen ole sen erilaisempi tai parempi kuin sinilevä. Meille ei ole olennaista muu kuin kelpoisuusero senhetkisissä olosuhteissa. Emme me ajattele toimissamme lajin tulevaisuutta. Se on luonnon vastuulla. Ei tässä pyritä rakentamaan mitään keinotekoisia eroja vaan tarkastella ovatko erot ovat niin huomattavia, että ne kannattaa huomioida toimissa.

Siinä tuli kohtalainen määrä tietämättömyyttä yhdessä nipussa. Afrikkalaisille on merkitty matalampia ÄO-pisteitä Lynnin-Vanhasen mittauksissa. Tosin tieteellisesti kestämättömästä aineistosta. Eräs esimerkki "mittauksista":

"A test of 108 9-15-year olds in Barbados, of 50 13–16-year olds in Colombia, of 104 5–17-year olds in Ecuador, of 129 6–12-year olds in Egypt, of 48 10–14-year olds in Equatorial Guinea, and so on, all were taken as measures of 'national IQ'." (Wikipedia)

Afrikkalaisilla on ollut korkeakulttuureja - esimerkiksi Abomey, jonka metallinkäsitely kehittyi itsenäisesti ja pronssiveistokset ovat edelleen suuresti haluttuja maailman museoissa (samoin kangastapetit, saviastiat ja puuveistokset). Eurooppalaiset, jtoka ensin tulivat Abomeyhin, hämmästelivät ja kunnioittivat tätä monimutkaista ja kehittynyttä kulttuuria.

Toinen esimerkki on Monomotapa, jonka pääkaupungin, Zimbabwen, raunioita kuviteltiin Euroopasa ties miksi foinikialaisista viikinkeihin, koska ei millään suostuttu uskomaan, että ne voisivat olla afrikkalaisia. Nubiassa hallitsijat rakensivat pyramideja ja kestivät kauemmin kuin Egyptin faaraot.

Afrikkalaisten geenivaihtelu on suurempi kuin koko muun maailman yhteensä. Eräs tarkka geenitutkimus seuraavassa linkissä:

http://www.medicalnewstoday.com/articles/148486.php

"They also found high levels of mixed ancestry in most populations, reflecting the history of human migration across the continent. [...] They researchers said there was more genetic diversity in Africa than anywhere else in the world."

HIV ei ole geneettisesti leviävä sairaus.

Geneettisesti eri roduilla voi olla enemmän poikkeavuutta kuin esim. apinalla ja ihmisellä. Tätä meidän ihmisten sivistystä ja kulttuuria en oikein ymmärrä, vai onko se jo kuollut neandertaalien myötä. Annetaan nyt toistaiseksi hevosenpäät olla paikoillaan.

Eikös se tässä ketjussa jo todettu että ei voi olla.

En ymmärrä että mikä helvetin hinku joillakuilla on toitottaa "rotujen huomattavasta poikkeavuudesta" ja olettaa että joku rotu on sitten tätämyöten automaattisesti parempi kuin muut. Pitäisikö ne muut "rodut" lahdata pois tieltä haisemasta vaiko orjuuttaa että "vanhat hyvät ajat" olisivat taas läsnä... Kuitenkaan yksi viimeisimmistä orjavaltioista eli USA ei minun tietääkseni orjuutusosavaltioissaan saanut aikaiseksi kovinkaan kummoisia innovaatioita.

Yhden teorian mukaan neandertalit hävitti se että kyseinen ihmislaji levisi niin laajalle alalle niin pieniksi ryhmiksi, että yksittäiset ryhmät jäivät toisistaan eristyksiin ja kuolivat sukupuuttoon väenvähyyden vuoksi. Ja taisipa tuo sääkin mennä pahantapaiseksi Euroopassa.

Tätä itsekin yritin tuossa yllä kysyä. Eli mitä seuraamuksia siitä muka pitäisi olla jos todettaisi älykkyyseroja olevan olemassa? Kansojen sisälläkin on älykkyyseroja; pitäisikö äo-testin perusteella luokitella esim suomalaiset eri kasteihin?

...retorisia kysymyksiä.

Ihmisellä on kautta aikojen ollut mieltymyksenä asettaa itsensä muiden eläväisten yläpuolelle. Jopa ihmisryhmätkin kaipaavat jotain erittelyä paremmasta taustastaan.Onko tämä luontaista vai opittua, siihen en pysty vastaamaan.
Tiede uutisissa olikin hyvä esimerkki siitä miten ensisijaisesti pyrimme asioita ratkaisemaan. Puuttuva dna erottaa ihmisen apinasta tämä uutisartikkeli on hyvin selventävä. Itseäni on askarruttanut se kuinka paljon meissä on neandertaalinihmistä, ja olivatko he ns. älyllisesti meitä kehittyneempiä kuten olettaa sopii aivojen koon huomioiden. Tuo kallon takaosassa oleva kyhmymme on ehkä perua neandertaalilaisista. Niin, keltä kyhmy löytyy. Vai oliko tämä vain jokin väärä mielikuva asiasta jota en muista oikein, tai edes sitä mistä lukenut.
Älykkyyden mittaamisen on ihmiset räätälöineet, ja se on hyvin monimutkainen ja tulkinnanvarainen juttu. Sanotaan että ihminen oppii kahden, kolmen vuoden aikana lähes kaiken. Opinnot ja elämänkokemus on vain pieni prosentti tuosta kolmesta vuodesta. Valitettavasti tuo kolme vuotta voi olla oppimisen suhteen manipuloitavisa puoleen jos toiseen. Siksi koti vanhempineen on suojattu erityisesti ulkopuoliselta johdetulta vaikuttamiselta. Itse olen jo vanhuudenhöperö ja elänyt tuplasti sen ajan mitä neandertaalin aikoina elettiin, joten hiukan varovainen kannanotoissani olen.

Kyhmy löytyy minulta. Löytyikö se myös cro-magnoneilta? Myös c-m:lla oli suurempi aivokoppa, kuin modernilla ihmisellä. Niin minullakin; 'lapsena isopäiseksi haukutulla' Myös silmäkulman kaaret ovat minulla voimakkaan ulkonevat. Kalloni on muutenkin hyvin 'robusti'. ...leuka kylläkin kapea.
Rekonstruoitu cro-magnon muistuttaa kovin perussuomalaista(sitoutumaton) juntturaa:


Baskeilta ja lappalaisilla on tunnetusti sukulaisia menneisyydessä. Cro-magnonien kallomuodot, verityyppi ja genetiikka viittaavat myös baskien vastaaviin. Lisäksi baskien U8a-haploryhmä on ajoitettu syntyneeksi cro magnonien ajalle.
Kuvassa cro-magnonin N-haplotyypin nykyinen levinneisyys. ..kovin on tummaa pohjoisessa Skandinaviassa:


Mistä sitten tuli moderni ihminen, jos cro-magnon oli vain edeltäjä?
Onko Euroopassa elänyt muita erillisiä ryhmiä neandertalin, cro magnonin ja grimaldin miehen lisäksi?

Neandertaalit ja nykyihminen elivät rinnakkain jonkin aikaa. On arvuuteltu tuliko yhteisiä jälkeläisiä. Jos tuli ja suku jatkui niin voiko ne kartoittaa tämän päivän geenitekniikalla? Tiedä vaikka itelläni olisi noita geenejä. Verbaalisuuteni on rautakankeen verrattavissa. Kirveellä veistetyt jäyhät muodot ja kovin sinisilmäinenkin olen.
Asiaa tietämättä oletan tietysti että kun cro-magnon alkoi piirtämään epämääräisiä kuvioita seiniin, tämä johti nykyihmisen kehitykseen. Tuolla kaduilla ja porttikäytävissä näkee tänäkin päivänä näitä nykyihmisen tekemiä piirroksia. Onkohan jakautuminen taas edessä kun toiset ihmiset pyyhkivät niitä pois.

On todistettu että kaikilla paitsi afrikkalaisilla ja tyynenmeren kansoilla on neandertaaligeenejä. Jos vedät tästä sen johtopäätöksen että nämä kansat ovat tyhmiä sen takia, olet itse tyhmä. Geenit eivät ole kognitiiviseen ajatteluun vaikuttavia. Sen lisäksi on Melanesialaiset, joiden geeneistä 5% kuuluu eräälle toiselle ihmislajille kuin neandertalille.

Kun puhutaan mustien ja valkoisten eroista, käytetään usein ÄÖ:tä argumenttina (esim Vanhanen.) ÄÖ kuitenkin nousee ajan myötä, esim. yhdysvaltalaisilla oli 70 vuotta sitten sama ÄÖ kuin nigerialaisilla nyt. Toiseksi älykkyyosamäärätesteihin vaikuttaa sosiaalinen stigma.
Kun tutkittiin, miten kastillisten ja kastiutuvien älykkyystestien erot muuttuvat, kun a) molemmat tietävät toistensa kastit b) kukaan ei tiedä toistensa kastia, kävi ilmi että tapauksessa A kastittomat saivat vain 2/3 korkeakastisten pisteistä, mutta tapauksessa B kastittomat suoriutuivat muutaman prosentin paremmin.
Lukekaa juttuni http://tsarbombastic.wordpress.com/2011 ... o-ja-rotu/
Siinä käsitellään esimerkiksi lukemaani Tatu Vanhasen ja Yrjö Ahmavaaran kirjaa ÄÖ testeistä.

Nämä olivat varmaan vain kirjoitusvirheitä, mutta lauseisiin sisältyvät loogiset mahdottomuudet kävivät liian huvittaviksi huomiotta jätettäviksi.

Kenellä ei ole sukulaisia menneisyydessä?

Ja moderni ihminen varmaankin polveutuu edeltäjistään, koska silläkin lienee niitä sukulaisia menneisyydessä.

Joka tapauksessa, baskejahan on arveltu varhaisten eurooppalaisten nykyihmisten (cro-magnonien) suoriksi jälkeläisiksi, ja muutamat geneettiset tutkimukset tukevat näkemystä, vaikka tietenkin myös sekoittumista ympäröiviin kansoihin on tapahtunut pitkin historiaa. Muiden eurooppalaisten historia on monimutkaisempi, ja siihen liittyy lukuisia kansainvaelluksia, populaation koon muutoksia ja muuta, mutta kyllä sielläkin ne cro-magnonit yhtenä kantavanhempana ovat.

Cro-magnon tosin on terminä sen verran epämääräinen, että nykytutkijat usein puhuvat mieluummin anatomisesti moderneista ihmisistä tai varhaisista nykyihmisistä. Tämäkin kertoo, että kyseessä tosiaan ovat esi-isämme eikä mikään erillinen sukupuun haara, kuten neandertalilaiset taas ovat.


Melanesialaisilla on geenejä, jotka ovat peräisin äskettäin Siperiasta löydetyltä uudelta ihmistyypiltä. Uudeksi lajiksi tätä kolmatta eurooppalaista ei ole kuitenkaan kuvattu, eikä välttämättä koskaan kuvatakaan: se oli sen verran läheistä sukua neandertalilaisille, että on hyvin voinut olla vain neandertalien hieman erilaistunut paikallispopulaatio.

Geenit kyllä vaikuttavat kognitiiviseen ajatteluun, yksinkertaisesti koska ajattelu tapahtuu aivoilla, ja geenit toimivat aivojen rakennusohjeina. Geneettisistä eroistahan se tietenkin johtuu, ettei simpukka ajattele mutta ihminen kyllä - mistäpä muustakaan?

Se on ihan toinen juttu, onko nykyihmisen populaatioiden välillä älykkyyteen vaikuttavia geneettisiä eroja. Saattaa olla, saattaa olla olematta, mutta turhan hyvinä poliittisina lyömäaseina ne ovat arka aihe.

Luentotiedon mukaan opiskelu vaikuttaa ÄO:hon aivan suoraan, ja jopa yksilötasolla. Ylioppilastutkinto nostaa, sama henkilö maisterina saa paremmat kuin ylioppilaana, ja väitelleenä tohtorina vielä paremmat. Yksinkertaisesti pänttääminen ja opiskelu siis. Tämä selittää myös, miksi kaikkein korkeimmat tulokset ovat itäaasialaisilla, kun joutuvat pänttäämään tuhansia kirjoitusmerkkejä. Juutalaisten korkeita lukuja on selitetty Tooran pänttäämisellä. USA;n Eurooppaa heikompi keskiarvo selittyy heikommalla peruskoululla. Lisäksi eurooppalaiset opiskelevat vieraita kieliä jenkkejä enemmän.

Ja lisäksi ravinto tosiaan. Lapsuuden aliravitsemus aiheuttaa pysyviä aivovaurioita.

Näitä kun summaa, ei tiedä itkeä vai oksentaa noille Vanhasen jutuille.

Nuo väitteet on käyty läpi tällä foorumilla muissa ketjuissa aikaisemminkin, eivätkä noista väitteistä edes todenmukaisimmat selitä ÄO-vaihteluja.

Aliravitsemus ja koulutus ovat erittäin päteviä selityksiä. Tatu Vanhasen ja Yrjö Ahmavaaran "Geenien Tulo Yhteiskuntatieteisiin" mukaan aliravitsemuksen vähenemisen myötä esimerkiksi Yhdysvaltain Tennesseen erään osavaltion ÄÖ pisteet nousivat 10 pistettä 10 vuodessa ravitsemusohjelman myötä.
Myös amerikan mustien ÄÖ nousi laajemman opiskelun myötä. Nämä ovat ihan todistettuja, ja sen sijaan että vetoisivat omiin johtopäätöksiisi muista keskusteluista voisit todistaa väitteesi. Lisää todisteita löytyy linkkaamassani ÄÖ ja kansallisuus kirjoitelmassa, jonka todisteita ei voida sivuutta tuon kaltaisella olankohautuksella.