KESKUSTELU

Tuollainen asia tuli mieleeni seuratessani olympialaisia.

Siellä kun oli hiihtäjiä sellaisista maista joissa ei varmasti ole lunta omasta takaa. (Ukkosmyrskyn mukana tulevaa satunnaista raekuuroa ei lasketa)

Niin että kai ne Afrikan mantereelta tulevat hiihtäjät käyvät harjoittelemassa täällä pohjoisessa elleivät sitten hiihtele ympyrää Kilimanjarolla.

Sataako koskaan lunta esim. Etelä-Afrikassa?

Entä Australiassa?

No jos menee harjoittelemaan korkeanpaikan leirille Kilimanjaron huipulle, niin siellä kyllä vielä lunta löytyy.

Kilimandz^aron lumet ja jäät kyllä ovat katoamaan päin. Tietääkseni
luntakin voi sataa talvemme aikaan Atlas-vuoristossa ja myös Libyan rannikolla. Ei kutenkaan ole varsin pysyvää hiihtoharjoitteluun, vaan vain lapset aian lapsia saavat lumisotansa. Etelä-Afrikassakin voi sataa meidän kesämme aikaan, vaan pysyvyys sielläkin heikkoa.

Keniakin on aloittava hiihtomaa, ja sikäläiset ovat harjoitelleet Suomessa kuten suomalaiset juoksijat Keniassa. Sitä ei tiedä, vaikka joissakin suurissa kisoissa kenialaiset vielä löisivät suomalaiset varsinkin mieshiihtäjät jollakin tai ihan joka matkalla. - Vaan Suomihan voisi ostaa tänne kenialaisia, ja heidät harjoitettaisiin huippuhiihtäjiksi. Kuten muutama arabimaa on ostanut kenialaisia juoksemaan.

Kenialaisten ruumiinrakenne sopii juoksuun ihanteellisesti. Mutta hiihdossa tarvitaan kai erilaista ruumiinrakennetta? Vahvuutta eikä kevytjalkaisuutta.

Moni Afrikan maata talvikisoissa edustava on oikeasti kai asunut koko ikänsä Euroopassa, mutta säilyttänyt isiensä maan kansalaisuuden.

Hei Balthis!

Etelä-Afrikkalainen tässä metrin päässä vastaa että keinolunta rakennusten sisällä, esimerkiksi samankaltaisissa paikoissa kuin luisteluareenat. Hänen mukaan tällaisia paikkoja ei paljoa muualla ole kuin E-Afrikassa (valtio), muualla ei ole energiaa ja sähköä sen vertaa että tuollaisia kannattaisi perustaa. Kai ne köyhempien maiden joukkueet lentää harjoittelemaan lähimpään mahdolliseen paikkaan Afrikassa. (voi olla että Saharan pohjoispuoleisesta Afrikasta myös paikkoja löytynee, mutta eteläkärjen asukkina sitä hän ei tullut ajatelleeksi.

Vuorilla on myös lunta, muttei kuin nimeksi. Ei se maata peitä kuten siellä meidän pohjolassa.

Niin ja hiekallakin harjoitellaan. Se kasvattaa kuntoa vastuksella, ja sitten kun suihkitaan lumella niin tuntunee aika kevyeltä.

Täällä Australiassa on lunta vuorilla, joku paikka oli, missä käyvät hiihtämässä ja laskettelemassa, mutta on aika kaukana. Setä on kai koettanut pilkkiäkin. Jos en ihan väärin muista niin olikohan paikan nimi Snowy Mountains. Ja täällä riittää sitä elintasoa sisähiihtämiseenkin keinolumella.

EDIT: Lumisateesta, ainakin eteläkärjessä Afrikkaa talvella saattaa mittari painua miinukselle, -6 on ennätys, mutta -4 jo normaalia. Luntakin satelee, vuorilla jopa viikottain.

Täällä Australiassa joskus aina välillä myrskyää, mutta pääasiassa kyse on rakeista jotka tekevät maan valkoiseksi. Joitakin tällaisia kuvia olen katsellut jostain myrskybongareiden sivuilta.

Vuorilla on lunta niin Afrikassa kuin Australiassa. Eikös Ausseista tullut joskus semmoinen elokuva kuin "The Man from Snowy River", joten kai sielläkin tämä veden olomuoto tunnetaan.

Niin, Juha Mietokin painoi (muistaakseni) aktiiviaikoinaan noin 100 kg. Tosin luulisin että nykyisillä välineillä voiman merkitys on pienempi, nopeuden ja tekniikan merkitys suurempi ja kestävyyden merkitys ehkä ennallaan.

Nykyhiihtäjien painoindeksejä en ala nyt haeskelemaan, mutta kestävyysjuoksijoilla ne ovat tyypillisesti 17-19 ja hiihtäjillä varmasti yli 20.

Mutta kyllä kulttuuri taitaa olla suurin tekijä. Kenialaisistakin saisi lapsesta alkaen treenaamalla huippuja, olen aika varma siitä.

Mitenkäs Uusi-Seelanti?

Eikö siellä ole vuoristoja joista löytyy lunta mutta nuo saaret ovat samoilla asteilla kuin Australian manner?
Vaikuttaako merivirrat vai vuorten korkeus tähän lumen pysyvyyteen?

Ai niin: Iso KIITOS kaikille jotka vaivautuivat vastaamaan!

Itse asiassa voiman merkitys on lisääntynyt. Nykypäivän hiihtäjältä pitää löytyä nopeutta, ja sitä ei voi olla ilman voimaa. Pikajuoksijatkin viihtyy paljon punttisalilla. Hyvä esimerkki vahvasta hiihtäjästä on kovaa voimaharjoittelua tekevä Marit Björgen joka on parina edellisenä talvena ollut aika ylivoimainen. Tosin tänä talvena ei ole kulkenut.



Hiihtoliiton sivulta löytyy suomalaishiihtäjien speksejä, aika kevyitä näyttävät olevan. Torinon hiihdoissa näytettiin myös joidenkin hiihtäjien mittoja, ja silmiin pisti että norjalaiset mieshiihtäjät ovat suomalaisia jonkun verran painavampia. Norskit näyttääkin lihaksikkaammilta.



Joo, hiihto taitaa olla teknisesti sen verran vaativa laji että lahjakkaimmastakaan kestävyysurheilijasta ei saa huippuhiihtäjää jos ei ole lapsesta asti hiihtänyt. Mutta toisaalta huipulle ei pääse vaikka kuinka treenaisi jos hapenottokyky ei ole luonnostaan hyvä.

Tuolla lunta, siellä lunta, miljo0una lunta bla bla

Marokossa on hiihtokeskus noin 50 km etelään Marrakeshista.
Laskettelurinteen alapää on muistikuvani mukaan noin 4200 metrissä. On sitä rinnettäkin niin paljon että djellaban helmat somasti hulmuilevat. Hiihtohissillä pääsee ylärinteeseen. Laskettelu on siellä ihan suosittua. Yöpyäkin voi sveitsiläistyylisissä chaleteissa, kenellä rahaa sattuu olemaan.

(Tällä matkaraportillani on tosin ikää jo noin 35 vuotta).

Eikös etelänapa ole pohjoisen peilikuva elikkä Etelä-Afriikka on kuin Suomen lappi. Siellä E-A:ssa on talvet kylmiä, lumisia ja pimeitä. Kesät lyhyiä ja kuumia. Siellä on myös mäkäräisiä ja lappalasten sukulais-sieluja, jotka ryyppäävät pimeän talven naimista unohtamatta. Kesäisin lapissa huuhdotaan kultaa, E-A:ssa kaivellaan timantteja. Etelä-Afriikasta on tullut monta huippu-urheilijaa mm. keihäänheittoon ja nyrkkeilyyn. On sieltä kasattu kurling-joukkuekin. Hiihtomaajoukkuetta he eivät ole saaneet kasaan, koska heidän aineenkäyttäjät eivät ole talvella treeni kunnossa ryyppäämisen takia.