KESKUSTELU

Rata-autoilussa on yleistä että menestyneiden isien pojat myös menestyvät. Jacques Villeneuve, Nico Rosberg, Nelson Piquet Jr. jne. - kaikilla on F1:ssä menestynyt isä.

Autourheilussa tämä ajotaitojen periytuminen tuskin kuitenkaan lienee vain geneettistä, vaan kyse on ainakin Nico Rosbergin kohdalla paljon siitäkin että poika pääsee ajamaan jo ihan pienenä ja oppii isältään paljon ajamisesta.

Vai onko kyse myös jostain autourheilussa hyödyllisten synnynnäisten ominaisuuksien periytymisestä? Mitä periytyviä lahjakkuuksia F1:ssä tarvitaan? Reaktionopeutta, tilanhahmotuskykyä, rohkeutta, tasapainoa? Ovatko ne periytyviä ominaisuuksia?

Entä muu urheilu? Itä-Saksassa pyrittiin parittamaan huippu-urheilijoita siinä toivossa että lapset olisivat myös huippulahjakkaita ja heidät voitaisiin ohjata tehovalmennukseen jo pienestä pitäen. Tuottiko se järjestelmä olympiavoittajia?

Missä urheilulajeissa esiintyy vanhempi-jälkeläinen -olympiavoittajaperheitä? Yleisurheilusta ei minulle heti tule mieleen yhtään, mutta varmaan niitäkin on. Olympiavoittaja Kipchoge Keinon poika taitaa olla kova kestävyysjuoksija myös. Luulisi että juuri kestävyysjuoksussa geeniperimä vaikuttaa paljon.

Kyllähän monet ominaisuudet ovat tietyllä tavalla perinnöllisiä tiettyyn pisteeseen saakka, mutta ei niitä tietenkään aivan suoraan voida sanoa, että esimerkiksi hyvän mieskestävyysjuoksijan lapset olisivat myös hyviä kestävyysjuoksijoita. Ehkä varmemmin voisi sanoa naisesta noin, sillä mitokondriot periytyvät aina äidiltä. Tosin mitokondrioiden DNA:n jakaminen ei tapahdu samallalailla kuin mitoosissa vaan enemmänkin sattuman kauppaa.

Melkein veikkaisin että homma toimii samalla tavalla kuin musikaalinen lahjakkuus. "Alttius" kulkee geeneissä, mutta myös ympäristö on sellainen että lahjat pääsevät helpommin ilmi. Lisäksi, jos ainakin toinen vanhempi on jo valmiiksi ns. piireissä, on jälkeläisen helppo hyödyntää jo valmiiksi luotuja suhteita. Muusikolla esim. levytyssopimus, urheilijalla valmennussopimus. Toki kyntensä joutuu näyttämään, harvoin pelkkä nimi ja isän/äidin vakuutus riittää.

Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemen Elisa-tytär on lahjakas 7-ottelija. Varmaan geenit vaikuttavat mutta uskon, että myös ympäristötekijöillä ja motivaatiolla on suuri merkitys.

Rata-autoilussa tarvitaan erikoislaatuisia ominaisuuksia. Ensinnäkin pitää olla sen verran "viirupää", ettei menetä tilanteenhallintakykyään ennakoimattomissa tiukoissa tilanteissa. Tällaisia ihmisiä on muistaaksen vain noin 20% väestöstä. 20% kuskeista ummistavat silmänsä vaaratilanteessa, vaikka onnettomuus voitaisiin oikealla toiminnalla kokonaan välttää.

Toiseksi tarvitaan hyvää kiihtyvyyksien aistimista, eli ns. "perstuntumaa", jotta voidaan jatkuvasti arvioida alustan pitokykyä ja sovittaa nopeutensa siihen.

Kolmanneksi tarvitaan hyvää hahmotuskykyä, että myös kisatilanteessa nähdään oikeat ajolinjat.

Ja vielä lisäksi tulee omata teknistä tietämystä ja soveltaa sitä itse ajoon.

Jos tuollaiset geenit omaa ja pystyy vielä rahoittamaan harrastuksensa, niin kilpa-autoilijahan siitä syntyy väkisinkin.

Paras tapa on valita sopivan lahjakkaat
geenit, vaikkapa kirpun. Siinä vasta liikunnallisen
lahjakkuuden Einstein, vauhditta 200 kertaa
oma pituus !

Sanoisin, että kyllä. Monet fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet ovat periytyviä, vaikka kukaan ei olekaan seppä syntyessään. Tuollaiset ominaisuudet kuitenkin antavat huomattavasti muita paremmat lähtökohdat.


Eipä tainnut; Itä-Saksan, kuten muidenkin kommunististen paskatunkioiden, menestys perustui dopingiin. Eli huijaukseen, kuten koko järjestelmä jo itsessään.