KESKUSTELU

happopää

Kirjoitit:

Väestönkasvu ja urbanisoituminen ovat huono yhdistelmä, sillä

a) kasvava väestö tarvitsee enemmän ruokaa --> viljely-/laidunpinta-alaa on lisättävä

Menee vähän sekaisin tämä homma mielestäni. Yksi ihminen tarvitsee tietyn määrän tuokaa, jonka kasvattaminen vaatii tietyn määrän peltoa. Asuuko tämä ihminen kaupungissa tai maalla, ei mielestäni asiaan vaikuta.

Puhut tässä väestönkasvun vaikutuksesta maankäyttöön, vaikka käsittääkseni piti puhuman urbanisoitumisen vaikutuksista.

Ja:

b) kasvava kaupunkialue vaatii maata

Edelleen olettaisin, että yksi ihminen kaupungissa vie vähemmän maapinta-alaa kuin ihminen kylässä. Tämä on mielestäni se ainoa ero urbaanin ja ei-urbaanin ihmisen maapinta-alan tarpeessa. Ero voi olla pienehkö käytännössä.

Ja:

c) monissa kehitysmaissa ongelmana on huono viljelymaa ja huonot viljelytekniikat, mistä seuraa se, että vanha pelto on hylättävä ja raivattava (kaskettava) uusi kaatamalla metsää. Köyhä maannos antaa pari viljasatoa, minkä jälkeen on jälleen raivattava lisää maata.

Tämäkään ei mielestäni liity suoraan mitenkään urbanisoitumiseen. Tietenkin se, että maatalous muuttuisi teollisemmaksi kehitysmaissa tukisi urbanisoitumiskehitystä, koska tällöin maalla ei tarvittaisi niin paljoa työvoimaa. Vapaa maataloustuetteiden kauppa toisi maihin pääomaa kehittyneistä maista, joilla laitettaisiin pystyyn taloudellisesti järkevää maataloutta, joka toisi maihin valuuttaa, joka valuisi muihin toimialoihin.

Lopettelet:

Site urbanisoituminen ei vähennä (kehitysmaissa) ihmisen osuutta maankäytöstä.

Itse edelleen väitän edelleen, että urbanisoituminen vähentää maan tarvetta marginaalisesti.

No kyllä se nyt itseasiassa taitaa vähentää. Jos jokainen kaupunkilainen siirrettäisiin maalle omaan tupaansa, niin kyllä siinä aika paljon luonto joutuisi väistymään, etenkin kun taloja ei voisi pykätä viljelysalan päälle edelleenkään.

Ainoa keino vaikuttaa suotuisasti tähän on väestön määrän tuntuva pienentäminen, eli se sitten kaupungissa tai maalla.

Suomalainen käytäntö on tietenkin tässä suhteessa järisyttävän tuhlaava, kun urbaanilla kaupungissa asuvalla ihmisellä pitää olla myös kakkoskoti maalla, ja mahdollisimman leveä ja suora asfalttiväylä näitten välillä.

No joo. Olette oikeassa, sekä L että Aweb.

Jos urbanisaatiolla tarkoitetaan muutakin kuin pelkkää kaupunkimaisen asutuksen leviämistä eli laajennetaan termiä koskemaan myös elintapojen muutokset jne. niin silloin urbanisoituminen ei kyllä missään määrin vähennä maankäytön tarvetta.

Ja L:

Kyllä ne väestönkasvu ja urbanisoituminen kulkevat käsi kädessä. Maaseudulta liikaväestö siirtyy holtittomasti leviäviin kaupunkeihin, joissa maata tarvitaan toki sitten muuhunkin kuin asumiseen. Sen sijaan ruokaa tarvitaan, asui hemmo sitten maalla tai kaupungissa. Kaupunkiin muuttava jäppinen ei vähennä tarvittavaa maapinta-alaa.

Toisaalta urbanisoitumisen on myös todettu vähentävän väestönkasvua, jolloin se myös osaltaan vosi vähentää maankäyttöön kohdistuvaa painetta maaseudulla.

Ihan aiheesta huono viljelysmaa. Katselin televison ohjelmaa etelä-amerikan historiallisista kansoista. Harrastivat maanviljelystä sademetsä pohjaisessa köyhässä maassa. Tunnetusti sademetsä on alashakattuna erittäin ravinneköyhä maa.

Nämä osasivat parantaa maanlaadun polttamalla puun miilupolttona ja levittämällä saadun hiilen pelloilleen. Viljelymaasta tuli tummaa ja vielä nykyisinkin on viljellyt kohdat todettavissa erillaisesta maan koostumuksesta ja kasvukyvystä.

En tiedä onko tuota miiluhiilen lisäystä missään tutkittu sen tarkemmin ja sen vaikutusta maan parannukseen. Sitooko hiili paremmin ravinteet maahan ja sade ei pysty huuhtomaan pois kasvien tarvitsemia ravinteita??