KESKUSTELU

A. Mukunen: väitteitä tuetaan faktalla. Mielellään luen aiheesta jos esität jonkun sivun vaikka, tai tutkimuksen?

Koetin siis hakea takaa tuota "vesiapina"-teoriaa. Piti kirjoittaa, että maaeläimillä lihakset ovat löyhemmin kiinni luista ja vesieläimillä toisinpäin.
Löyhemmin kiinni olevat lihakset antaisivat mahdollisuuden pitkiin lihaksiin, jotka ovat sitten voimakkaammat. http://www.aquaticape.org (ko. sivun pitäjä suhtautuu ainakin omien sanojensa mukaan kriittisesti teoriaan)

Oranki syö muutakin kuin pelkkää kasvista. Se roikkuu puussa pääasiallisesti joten sen käsivoimat ovat juurikin sen takia niin valtaisat, ja isommat orangit painavat yli 100 kiloa joten onhan sillä lihasmassaa mitä joutuu liikuttelemaan mutta josta myös ponnistaa voimiaan. pari linkkiä?

http://www.yptenc.org.uk/docs/factsheet ... _utan.html

http://www.mattfurey.com/primate_power.html

http://www.houstonzoo.org/Animal/viewAn ... mal_ID=113

Olkaa ihmisiksi, vaikka apinoita kaikki olemmekin.

Just toisinpäin. Tai sitten olen lukenut väärin.

Mutta siis, ihmisen lihakset ovat ilmeisesti ihmisen vietettyä pitkiä aikoja eläen käytännössä vedessä/rannalla, sopeutuneet vesielämää. Lihakset ovat tiukemmin kiinni ja tämä hyödynsi jotain jotenkin.

Äh.

Mutta siis, apinoiden ja orankien ja gorillioijoieioejienen voimat johtuu niiden lihasten fysiologisista erilaisuuksista. Mitään hormoneja ne ei siis lapsesta asti vedä.

Aika paha muuten, perussimpanssilla on 3-4 enemmän voimaa kuin 70 kiloisella miehellä (väitelkää nyt siitä kuinka habakkaalla). Eli, jos simpanssi suuttuu, se voi vaikka napsaista tutkijan käsivarren poikki yhdellä nopealla liikkeellä.

"tropical fruits, leaves, shoots, bark, insects and eggs."
aika köyhä ruokavalio jos sanoisin. Jos ihminen noudattaisi samaa ruokavaliota ja omaisi 7 kertaa ihmisen voimat vain roikkumalla silloin tällöin puissa, niin maailmahan olisi täynnä super voimakkaita ihmisiä ja nälänhätää ei kärsittäisi missään. Siinäpä itseasiassa hyvä bisnesidea sille joka sen mainitsi. "Roiku puussa 2 tuntia päivässä ja syö trooppisia hedelmiä, lehtiä, versoja, puun kuorta, hyönteisiä ja munia niin seitsenkertaistat voimasi parissa vuodessa."

Yhdyn Hazen kommenttiin..

Orangilla lihakset ovat kiinnittyneet kauemmaksi nivelestä kuin ihmisellä. Oranki siis toimii ikään kuin lyhyemmillä välityksillä, joten voimakin on suurempi, vaikka lihakset olisivat samankokoiset. Ihminen pitkine välityksineen on puolestaan erittäin kestävä ja taloudellinen.

Silti ympäristöstä saatavan ravinnon proteiinin määrälläkin kuvittelisi olevan radikaalia vaikutusta. Onhan todettu, että alkuperäiskansojen keskuudessa kannibalismi on ollut sitä yleisempää, mitä vähemmän 'protskua' ympäristössä on ollut tarjolla. Hämähäkkejä kun saa syödä aika monta, että saa päivittäisen proteiinintarpeen tyydytettyä edes ihmisellä.

Nykyihminen on saattanut degeneroitua lihasvoimien suhteen evoluution myötä. Esivanhempamme saattoivat olla lihaskunnoltaan parempia, sitten sitä ei tarvittu enää niin paljon, niin ollaan heikkoja, kun muutenkin selvitään. Ilman suurta lihasvoimaa. Äly jyrää.

Asia on nimen omaan näin. Ihminen on fyysisesti kokoonsa ja lihasmassaansa nähden poikkeuksellisen heikko eläin. Ihminen on paljain käsin lähes puolustuskyvytön keskikokoista koiraakin vastaan. Veljemme simpanssi vääntäisi sen solmuun.

Paleontologia osoittaa selvästi että Homo sapiensin fyysinen voima (näkyy suoraan luulöydöistä) heikkenee löydetyn esineistön muuttuessa kompleksisemmaksi. Hyvin mielenkiintoinen evoluutioprosessi. Fyysinen voima on korvattu aseilla ja muilla työkaluilla. Myös neandertalin ihmisten kehityksessä on havaittavissa sama ilmiö.

edit. aiheesta oli hyvin kiinnostava artikkeli Muinaistutkija-lehden numerossa 3/2000. Fyysinen antropologi Markku Niskanen kirjoitti pitkän jutun otsikolla Neandertalien ja Euroopan varhaisten nykyihmisten fyysinen voima ja suorituskyky.

Mistäs luulette, että nauta tai hevonen saa lihaksensa, kun jäystää pelkkää heinää?

Kasvinsyöjäeläimillä on yleensä jossakin ruoansulatuskanavansa kolkassa massoittain selluloosaa hajottavia mikrobeja, jotka sitten tuottavat esimerkiksi niitä aminohappoja proteiinien rakennusaineksi.

Lehmällä mikrobit asustavat pötsissä, mutta useimmilla kasvinsyöjillä ei ole pötsiä, vaan mikrobihautomona toimii laajentunut umpisuoli. Näin on esimerkiksi hevosella ja jäniksellä.

Orangin umpisuolesta en varsinaisesti tiedä, mutta olettaisin, että kasvinsyöntiin erikoistuneilla kädellisillä on sama juttu. Vielä tiukempi vegetaristi kai on vuorigorilla, ja melkoiset muskelit sillekin kasvaa.

Kasvinsyöntiin erikoistuneita eläimiä on vähän paha vertailla ihmiseen, koska ihminen ei luonnostaan ole vegetaristi vaan korostetusti sekaravinnon syöjä. Ihmisellä ei ole kasvinsyöjän mikrobistoa.

Jouduin 12-vuotiaana työntämään 2 kg kissan jolta neljä luuta poikki pesuvatiin (kun halusin pestä haavat). Vaati painaa ehkä 13-15 kg voimalla. Ihan käsittämättömän vahva olento kokoonsa nähden.
normaali kotikissa raapii paljon lujempaa kuin luulisi, monia tuttuja tiedän jotka saaneet monta tikkiä kun kissa hyökännyt. Kaveri kertoi että
kissa oli mennyt sekaisin raskaana olevan naisen lähellä, alkanut rääkymään ja hypännyt naamaan kiinni, olivat repäisseet sen pois
jolloin kisu oli hypännyt seinälle ja siitä vieressä olleeseen jätkään kiinni.
Kaverini oli hakenut lapion ja saanut ihan tosissaan hutkia osuakseen sen edelleen tehdessä matrix-pomppuja.