KESKUSTELU

Bensiinikäyttöisen nelitahtimoottorin hyötysuhde voidaan maksimoida maksimoimalla puristussuhde, joka tavallisissa autoissa on luokkaa 8. Mikäli puristussuhde nostettaisiin yli 10:een, 98E5-bensa alkaisi nakuttaa varsin nopeasti ja vaurioittaa moottoria. Nakuttamisesta selviää vaihtamalla polttoneste sellaiseen, jonka oktaaniluku on korkeampi, vaikkapa vanhaan 99:iin, jos sitä sattuu kaapin perältä löytymään.

Tuli tässä mieleen, että jos korkeampi oktaaniluku tarkoittaa parempaa puristussuhdetta ja suurempaa moottorin tehoa, mikseivät kaikki autot aja puhtaalla iso-oktaanilla (tai bensalla, jonka oktaaniluku on > 100) ja miksei puristussuhdetta nosteta sitten pilviin? Mitä ideaa on edes käyttää 95-bensaa, jos 98-autot ovat tehokkaampia ja toimivat suuremmalla hyötysuhteella? Vai liittyykö tämä sittenkin luontoarvoihin? Näin äkkiä ajattelisi kuitenkin, että myös parempi mootorin hyötysuhde säästäisi ympäristöä eri paljon.

En löytänyt vastausta 5 minuutin englanninkielisellä googletuksella, joten päätin kysyä asiaa suoraan itseäni viisaammilta — mikä tässä kontekstissa viittaa teihin. Kiitoksia.

Onko sellainen raakaöljyn taloudellinen jalostusprosessi olemassa, josta saataisiin pelkkää iso-oktaania tai sitä vastaavaa bensaa, jonka oktaaniluku on > 100 ?
Käsittääkseni ei ole, mikä estää ehdottamasi toteutumisen.

Autoista voi toki tehdä ahdettuja, ja ahtopaineen voi laittaa riippuvaksi nakutuksenkestosta. Käsittääkseni sellaisa turbomoottoroita on aiemmin markkinoilla autoissa ollutkin, ja voi olla edelleenkin. Tällöin moottori hyödyntää paremman oktaaniluvun polttoaineen ominaisuudet paremmalla hyötysuhteella, kun sellaista tankista sattuu löytymään. Nakutustunnistin on siis jo keksitty ja sitä hyödynnetty moottoritekniikassa.

_________________
post1963404.html#p1963404 Korantin hitausvoima kiihdyttää eikä suinkaan vastusta kiihtyvyyttä!

Korkeampi paine tarkoittaa korkeampaa lämpötilaa ja typpioksidiongelmaa.

Suoraan sylinteriin korkeapaineisesti ruiskuttamalla homma hoituu vaikka olisi matalaoktaanista. Miksei noin tehdä? Sen takia että kyse on silloin dieselmoottorista. Ongelma on filosofinen.

Mutta miten mahtaa mennä käyttövoimavero, jos on bensa käyttövoimana ja tekniikka on diesel-tekniikka? E85 bensa olisi houkutteleva ja dieselin hyötysuhde samoin.

_________________
edit: käännetty ¿ oikein päin
-------------------------------------
Hiilinieluexpertti. Antiteesitehtailija.

"Nelisylinteriset bensiinimoottorit: SLK 200 BlueEFFICIENCY ja SLK 250 BlueEFFICIENCY

Optimoidussa 4-sylinterisessä moottorissa, jonka iskutilavuus on 1,8 litraa, on bensiinin suoraruiskutus, kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia, venttiilien säätyvä ajoitus ja turboahdin. Moottori on vahvasti vääntävä, ja siinä on sekä voimaa että taloudellisuutta. Polttonesteen kulutus ja päästö ovat alhaiset. Optimoidun palamistapahtuman ansiosta bensiinin suoraruiskutus pystyy hyödyntämään polttonesteen aiempaa tarkemmin. Venttiilien säätyvä ajoitus mahdollistaa sylinterien optimaalisen täytöksen, mikä pienentää johdonmukaisesti polttonesteen kulutusta. Polttonesteen kulutusta pienentää lisäksi aiempaa pienempi paino ja sisäisen kitkan väheneminen. Kaksi tasapainotusakselia pitää huolen siitä, että moottori käy tasaisesti kaikilla kierrosluvuilla samalla kun soudigeneraattori tuottaa urheilullisen soundin."

Dieselvero tai dieselmoottorinimitys ei riippu käytetystä polttoaineesta. Dieselin hyötysuhde on selkeästi parempi koska moottorissa voidaan käyttää korkeampaa puristussuhdetta. Kysymys on palamisnopeuksien eroista korkeammassa paineessa.

_________________
Tee niin suuri
kivi,ettei kukaan jaksa sitä nostaa -- et ole kaikkivaltias

Dieselin perinteinen dieselvero taitaa olla kohta katkolla.

Lidlin ruokaöljyyn verrattuna dieselin hinta on jo 50 % kalliimpi. Esteröinnin hyötysuhdeongelmakin on jo ratkennut. Hintaero on niin kova. Pitänee ryhtyä tutkimaan esteröintiä. Tuskin Lidlin ruokaöljyyn mitään merkkiaineita tullaan lisäämään.

_________________
edit: käännetty ¿ oikein päin
-------------------------------------
Hiilinieluexpertti. Antiteesitehtailija.

Kunhan varmistat, että se ei ole luomua.

Ei noin alhaista puristussuhdetta ole käytetty vuosikymmeniin. Ei ainakaan vapaastihengittävissä. Mielestäni se tämän vuosituhannen autoissa on lähinnäkin vähintään 9. Monissakin mennään yli kymmenen. Ja en nyt puhu mistään erikoiskireistä moottoreista, vaan ihan tavallisista ns. perheautoista.
Itsellä on kaksi autoa, käyttöauto (-94) ja harrastepeli (-81) . Molemmissa 16 venttiiliset 1,6 litraiset monipisteruiskumoottorit tuplanokilla. Toisessa puristussuhde 1 : 9,8 (75 kW) ja toisessa 1 : 10 (92 kW). Molemmat siis ihan tehtaan jäljiltä. Molemmille kelpaa 95E, eikä nakuta. Tosin nyt kun 95E:n myynti on loppunut, niin pakko käyttää 98E5 tai 99E5 laatua.

_________________
Nyt ei tehdä niin kuin hyvä olisi, vaan tehdään niin kuin sanon.

Työviikon loputtua ehtii jo vähän rentoutuakin ja "KVG"
Taitaa tuo oma oletus puristussuhteista olla pielessä myös, alakantissa. Ihan Toyotan perhekinnereitä kun katseli, niin Corollan vaparimyllyissä 10,7 : 1 tai 11,5:1 puristussuhde, Avensiksen koirankuljetusvankkurin eri moottoriversioissa 10,0 - 10,7 : 1. Nuo nyt ei mitään kireitä kisakoneita ole, eikä mitään 95E5 bensaa kummempaa kaipaa.
Nuo ketjun aloittajan 8 : 1 puristussuhteet ymmärrän toki jossain -60-70-luvun kikkareissa tai nykypäivän ahdetuissa bensanelareissa, mutta nykyvehkeissä liikutaan ihan eri lukemissa. Oma "tietokin" oli alakantissa, kun en tällä vuosituhannella juurikaan ole ko. tietoihin perehtynyt. Onneksi kommentoinkin aamulla: "Mielestäni se tämän vuosituhannen autoissa on lähinnäkin vähintään 9. "
Noh, onhan se muidenkin merkkien teknisten tietojen katselulla tosiaankin vähintäänkin sen 9 : 1. Päättyen sinne päälle 12 : 1 puristusten.

_________________
Nyt ei tehdä niin kuin hyvä olisi, vaan tehdään niin kuin sanon.

Lisätään nyt vielä Toyota Prius, 1,8 litrainen moottori ja puristussuhde 13 : 1. Ja edelleen se 95E10 polttoaineena.

_________________
Nyt ei tehdä niin kuin hyvä olisi, vaan tehdään niin kuin sanon.

Mitä muuten tarkoittaa suorasuihkutus bensakoneissa?

_________________
edit: käännetty ¿ oikein päin
-------------------------------------
Hiilinieluexpertti. Antiteesitehtailija.

Ruiskutetaan suoraan sylinteriin, eikä imusarjaan, kuten "perinteisesti" on tapana ollut. Olikohan Mitsulla ne GDI-moottorit ensimmäisiä suoraruiskuja joskus -90-luvulla?

_________________
Nyt ei tehdä niin kuin hyvä olisi, vaan tehdään niin kuin sanon.

http://www.mazda.com/mazdaspirit/skyact ... tiv-g.html 14 : 1 puristussuhde vapaastihengittävässä bensamoottorissa

_________________
Nyt ei tehdä niin kuin hyvä olisi, vaan tehdään niin kuin sanon.

F1-moottoreissa puristussuhde on 16- 17:1.

Kaikenlaisia kikkoja on (mäntien muotoilu, sytytyksen ajoitus, pakoputkiston suunnittelulla niin ettei sylinteriin jää kuumaa kaasua jne). Periaatteessa kunhan vain seos ei kuumene liikaa puristusvaiheessa ja syty omia aikojaan niin homma hoituu. Etanoli/metanoli vähentää myös nakutusta.

http://en.wikipedia.org/wiki/MW_50

_________________
Too many protest singers, not enough protest songs...

Ihan kiintoisaa, että puristussuhteen osalta diesel- ja bensamoottorit ovat lähestymässä toisiaan: Dieselkoneen puristussuhdetta alennetaan, jotta typenoksidien muodostuminen saataisiin vähemmäksi, bensakoneen puristussuhdetta nostetaan, jotta hyötysuhde nousisi. Ruiskutusta kehitetään eteenpäin, jotta sylinteriin saataisiin mahdollisimman tasainen seos, ja varmaan kehitettävillä lasersytytysjärjestelmillä seos saadaan vielä tasaisesti sekä syttymään että palamaan entistä tasaisemmin koko sylinterissä. Näin hyötysuhdetta saadaan merkittävästi ylöspäin.

_________________
Vanha jäärä

Eikö oktaani luku ole vain vertoarvo. Sama purituskestävyys mikä on seokselle iso-oktaani / normaali heptaani. 98 = vastaa 98% iso-oktaania-2% normaali heptaania seosta = sama purituskestävyys kuin 98:lla . Iso-oktaani vastaa 100 oktaania. No miten on mahdollista kun lentsikoissa joskus ajettiin 136 oktaanisella, jos en väärin muista?