KESKUSTELU

En hyväksy tuota tuossa muodossa. Kappale ei pyri tekemään mitään muuta kuin pysymään muotonsa säilyttäen kasassa. Kappale ei muuta liiketilaansa, ellei ulkoisten vuorovaiukutusten yhteisvaikutus liiketilan muutosta aiheuta. Liiketilan muutoksen suuruus riippuu hitauden aiheuttamasta vastavaikutuksesta.

Hyväksyn tämän. Kyseessä oli vain ilmaus. Se on melkoisen yleisesti käytetty, ehkä valitettavasti.

Ei se kappale tarkkaan ottaen pyri yhtään mihinkään.

Pedakomiikan kannalta nämä hitausvoimat ovat hankalia. Ensin koulukkaalle opetettaisiin Newtonin lait korostaen loputtomasti niiden tärkeyttä. Sitten niitä sovellettaisiin ja aina kiihtymättömissä koordinaatistoissa, jossa sigma F = ma ja voimalla on vastavoima.
Kun asiat alkaisivat sujua, siirryttäisiinkin pyörimisliikkeeseen ja alettaisiin puhua hitausvoimista ja todettaisiin, että täällä ei sitten NIII enää päde. Koko sekamelska, jotta voidaan kaavan sigma F = ma sijasta käyttää kaavaa sigma F - ma = 0.
Keskitason lukiolaisen kanssa pitää tehdä kovasti työtä, että hän ymmärtää edes ilmassa lentävään kiveen vaikuttavat voimat (yllättävää, mutta totta). Tässä valossa tuntuu täysin käsittämättömältä alkaa yhtäkkiä puhua hitausvoimista ja kiinnittää koordinaatisto kiihtyvään kappaleeseen, kun kaikki laskut voidaan Newtonin kinematiikalla laskea vanhaan tapaan.

Kun asioita lähestytään oikein, kirjoitetaan a=sigmaF/m, jossa a tarkoittaa todellista vuorovaikutusten aiheuttamaa kiihtyvyyttä, eikä näennäistä koordinaatistoriippuvaista suhteellista kiihtyvyyttä. Näennäisvoimat voidaan kuopata kaikessa hiljaisuudessa.

Voimia käsitteenä tarvitaan vain kappaleisiin kohdistuvien jännitystilojen vuoksi, näennäisjännityksiä ei ole olemassa, joten ei tarvita näennäisvoimiakaan. Liiketilamuutokset (todelliset ja suhteelliset) ja kappaleiden radat yms. voidaan käsitellä puhtaasti laskennllisten kiihtyvyyksien ja nopeuksien kautta,

Newtonin lait ovat voimassa sellaisenaan, jos massaa pidetään ominaisuutena eikä eräänä vuorovaikutuksena.

Kuuklella on vilkas mielikuvitus mutta todelliset voimat eivät siitä piittaa vähääkään. Kuvitella voi vaikka mitä mutta fysiikka ei ole kuvittelua.

Kannattaa piirtää kuva tilanteesta, niin näkee, että jos meillä on kaksi pistettä ympyrän halkaisijan molemmissa päissä, niin jos piirtää näistä pisteistä yhtä pitkät nuolet, jotka osoittavat kohti ympyrän keskipistettä, nuo nuolet, ts. vektorit ovat vastakkaissuuntaisia.

Puhuin nimenomaan N3 mukaisesta voima-vastavoimaparista. Tilanne on samanlainen Maan ja kuun tapauksessa, jossa nyt "vaijeri" on gravitaatiovuorovaikutus. Yhtään voimaa, joka suuntautuu kuulasta tai heittäjästä ympyräradan keskipisteestä pois päin ei ole olemassa.



Kuvassa Maa vastaa moukarin heittäjää ja kuu moukaria. Molemmat kiertävät yhteistä massakeskipistettä. Heittäjä kohdistaa voiman moukariin (piirretään nuoli alkamaan muokarista) Moukari kohdistaa voiman heittäjään (piirretään nuoli, joka alkaa heittäjästä).

(Vaijeri kohdistaa voiman heittäjän käteen, heittäjän käsi kohdistaa yhtä suuren, mutta vastakkaissuuntaisen voiman vaijerin päähän. Toisaalta moukari kohdistaa voiman vaijerinpäähän ja vaijerin pää kohdistaa voiman moukariin. Moukariin vajerin päästä kohdistuva voima suuntautuu kohti ympyräradan keskipistettä. Moukariin ei kohdistu yhtään voimaa, joka olisi ulos päin ympyräradalta.

Koordinaatistoista sen verran, että Newtonilaisesta mekaniikasta keskusteltaessa oletetaan yleensä koordinaatisto, jossa Newtoin lait pätevät, eli ns. inertiaalikoordinaatisto, joka ei pyöri, eikä näin ollen ole kiihtyvässä liikkeessä.

Wikipedia: "Inertiaalikoordinaatisto on koordinaatisto, jossa Newtonin ensimmäinen ja toinen laki pätevät.Toisin sanoen inertiaalikoordinaatistossa kappale on kiihtyvässä liikkeessä vain, jos siihen kohdistuu jokin nettovoima. Kaikki inertiaalikoordinaatistot ovat keskenään ekvivalentteja ja voivat liikkua tasaisella nopeudella toistensa suhteen"

Koordinaatistovalinnalla on todellakin merkitystä. Valittaessa pyörivä koordinaatisto, tässä koordinaatistossa paikallaan olevaan kappaleeseen kohdistuu kiihtyvyys ja myös siis voima. Voitaisiin sanoa, että tuo inertiaalikoordinaatisto on se "todellinen" koordinaatisto ja muut näennäisiä (Newtonilaisessa mekaniikassa). Ylipäätään koordinaatistoista keskusteleminen vie huomion tässä ketjussa pois olennaisesta.

Mikä siirtää maan pois pyörimiskeskipisteestä, ei se huvikseen siitä poistu. Maakin kiertää sitä pistettä.. Mikä aiheuttaa kappaleiden venymisen voimakkaassa gravikentässä, ei nekään huvikseen veny, hitaus. Jos olisi vain voima ilman vastavoimaa, noita ilmiötä ei tapahtuisi, vaan kappale kiihtyisi ilman hitautta, melkoinen ero havaittuun.

Kyllä se nyt vaan niin on, että siellä on aito vastavoima joka sen tekee.

Ja oikeastaan kun ajattelee vaikka kuu/maa systeemiä, ei siellä ole voima ja vastavoimaparia ilman keskipakovoimaa.
Kahdensuuntaista voimaa kyllä on, mutta molemmilla on vasta yksi voima. Ei maan oma gravitaatio vaikuta enään maahan, eikä maan gravitaation aiheuttama muutos kuussa vaikuta suoraan mahhaan, maan gravitaatio aiheuttaa muutoksen kuuhun, sitä kautta vaikutus tulee "kiertotietä" myös maahan kuun gravitaation kautta.

Eli gravitaation vastavoima on juuri hitaus.

_________________
Minun mielestä noin.

Moukariin ei kohdistu pyörimiskeskiöstä pois suuntautuvaa voimaa, aivan oikein, mutta moukari kohdistaa siihen pyörittäjään vaijerin kautta ympyrän keskiöstä pois suuntautuvan voiman mitä kutsutaan keskipakovoimaksi. Aivan samoin Maa-Kuu-systeemissä. Jokaiseen Kuun massahiukkaseen kohdistuu Maan vetovaoima. Keskipakovoima kohdistuu Maahan nyt gravitaation välityksellä. Miten muuten luulet Kuun voivan kiskoa maata yhtäsuurella voimalla kuin Maa Kuuta. Kiihtyvyyttä vastustava keskipakovoima muodostuu Kuuhun aivan samoin kuin moukariin. Nyt vain tuo keskipakovoima on jakautunut tasaisesti koko Kuun massan alueelle aiheuttaen vuorovesi-ilmiön eli Kuuta hieman venyttävän efektin. Vuorovesi-ilmiötähän ei voisi olla olemassa ilman keskipakovoimaa. Kannattaa sitäkin hieman pohdiskella.

Ei se massakeskipiste mitään vedä eli se ei tuota voimia / vuorovaikutuksia, sehän on pelkkä laskennallinen painopiste. Käsitteet pirin pärin ja johtopäätökset sen mukaisia.

"Prosentti ei ole mikään suure. Se on yksi sadasta". Samoin: Gravitaatio ei ole mikään suure, se on ilmiö minkä koemme "voimana". Samoin: Keskipakoisvoima on illuusio gravitaatiosta.

_________________
"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut

Satuilua! Laitetaan sut sentrifugiin 10 g pyöritykseen. Keskipakovoima ei todellakaan ole mikään illuusio vaan koet sen erityisen voimakkaana.

Eikö?

Minä ajattelen tämän "oman" inertia selityksen kautta. Jokaisen hiukkasen (olipa se mikä hyvänsä), välisen vuorovaikutuksen epätasapaino. Vaijeri vetää moukaria pyörittäjän suuntaan, rata on kaari, kiihtyvyys on siis tuohon samaan suuntaan kaiken aikaa. Tasan vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa hitaus, siis ulospäin. Eikö.

Mutta samalla hetkellä kun vaijeri katkeaa, loppuu myös se epätasapaino moukarin sisäisissä sidoksissa, samalla hetkellä loppuu tietysti sen aiheuttama vastavoima, keskipakovoima, siis inertia. Nyt liikesuuntia jää vain yksi, tangentinsuunta ja ratanopeus.

Eli keskipakovoima on materiakappaleen sisäinen voima. Se ilmenee vain juuri niin kauan kun kappaletta poikkeutetaan kiihtymättömästä liikkeestä.



Kyllä se on aito voima, sen jopa pystyy selittämään täysin ymmärrettävästi. Gravitaation aiheuttamat seuraukset on myös täysin syy seuraus suhteen mukaisia, siis järkeen kaypiä.

Se että gravitonia ei voi havaita suoraan, johtuu samasta ilmiöstä kuin fotonien ongelmallinen käytös. Havainto voidaan tehdä vain materian kautta, olematon ei havaitse mitään.
Fotoneissa havaitsijan oma atomirakenne muodostaa taajuuden, gravitoni vaikuttaa materiaan sisäisesti, vielä pykälää syvemmälle kiun fotoni, ulkoa et voi mitata kumpaakaan millään ilveellä.

_________________
Minun mielestä noin.

Liittyikö tämä johonkin, vai oliko ainoa tarkoitus mennä henkilökohtaisuuksiin ?

_________________
post1963404.html#p1963404 Korantin hitausvoima kiihdyttää eikä suinkaan vastusta kiihtyvyyttä!

Pikku täsmennys lihavoituna ja alleviivattuna. (lihavointi ei oikein erotu ainakaan mun näytöllä ja fonttikoolla) Keskipakovoima ja hitausvoima yllensäkin on jakautunut voima eli syntyy jokaiseen massahiukkaseen vastustaen sen kiihtyvyyttä. Samoin gravitaation voimabaikutus kohdistuu jokaiseen massahiukkaseen.
Väite, ettei hitausvoimaa olisi lankaan perustuu toteamukseen, että kiihdytykseen tarvitaan ulkoinen voima mutta ei vaivauduta miettimään miksi. Kun massakappaletta kiihdytetään lineaarisesti, sen liike-energia muuttuu jolloin tehdään työtä tai saadaan mekaanista energia. Tämähän ei onnistu ilman voimavaikutusta. Vastaavasti ympyräliikkeessä kahden pyörivan massan välillä ei voi vaikuttaa vetovoimaa ellei ole sille vastakkaista keskipakovoimaa. Muutoin massat törmäisivät tuotapikaa yhteen. Toisinsanoen satelliitin pitää radallaan juuri keskipakovoima.