Tieteessä nyt

 

Lue Tiedettä iPadista

Tiede-lehden irtonumeroita voi ostaa myös iPadiin. Tabletissa lehti kulkee aina mukana, ja kaiken kukkuraksi se tulee paperista edullisemmaksi. Lue lisää täältä!

 

 

KESKUSTELU


Tiede.fi-foorumin päävalikko. Keskustelua kaikille tieteestä kiinnostuneille. Edellyttää rekisteröitymistä.


Tänään on To Kesä 20, 2013 3:24 am


Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 9750 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 65, 66, 67, 68, 69, 70, 71 ... 650  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 3:48 pm 
Poissa

Liittynyt: Ma Marras 16, 2009 4:56 pm
Viestit: 4545
korant kirjoitti:
visti kirjoitti:
Tässä keskustelussa hitausvoimilla tarkoitetaan, mitä milloinkin ja usein vuorotellen kumpaakin. Nyt sinä puhut liitoskohdissa vaikuttavista voimista, jotka ovat todellisia voimia, siis kiihdyttäviä ja niiden vastavoimia.
Joko se paskanjauhanta taas alkoi. Olen väittänyt, että se vastavoima, mikä eri tilanteissa voi johtua monesta eri syystä, aiheutuu kiihdytyksessä hitausvoimasta. Kun on kyse kiertoliikkeestä, kiihdytys on keskeiskiihtyvyyttä ja hitausvoima on silloin keskipakovoima. Kyllä hitausvoimalla on aina tarkoitettu tasan tarkkaan samaa asiaa, mutta kun visti ei koko sanaa voi hyväksyä, on kaiken aikaa vääristeltävä muiden sanomisia.

Siis kukaan ei ole tarkoittanut voimaa, joka vetää nastan renkaasta. Kukaan ei ole tarkoittanut voimaa, joka kohdistuu lekaan ja suuntautuu ulos. Kukaan ei ole tarkoittanut voimaa, joka voittaa kitkan, kun tavara liikkuu jarruttavassa autossa. Kukaan ei ole väittänyt termiä -ma hitausvoimaksi. Kukaan ei ole sanonut, että rinkelimäisen avaruusaseman keinopainovoima on ihan todellinen voima.
Yllättävää.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 3:52 pm 
Poissa

Liittynyt: Pe Touko 02, 2008 11:03 pm
Viestit: 7359
visti kirjoitti:
Yllättävää.
Sinun väitteissäsi ei enää yllätä mikään. Jos et voi ymmärtää, että kiihdyttävän voiman vastavoima aiheutuu kappaleen inertiasta hitausvoimana niin ei voi kuin valittaa.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 4:34 pm 
Poissa

Liittynyt: Ke Maalis 16, 2005 1:05 pm
Viestit: 2308
korant kirjoitti:
Miten omilla arvoillasi käy impulssimomentin. Säilyykö se samana kun satelliitit kiertävät samoilla kiertoradoilla erikseen tai liekasatelliittina. Minua kiinnostaisi nyt tietää, mistä hitosta se ero tuli kun sitä ei pitäisi olla.

Miksi oletat impulssimomentin säilyvän samana? Se säilyy tietenkin "törmäyksessä", jossa satellitit kiinnittyvät toisiinsa. Mutta eikö ajatus ollut, että ajan mittaan yhdistetty sateliitti jää pystyasentoon. Silloin se on hukannut osan impulssimomentista.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 5:14 pm 
Poissa

Liittynyt: Ma Marras 16, 2009 4:56 pm
Viestit: 4545
korant kirjoitti:
visti kirjoitti:
Yllättävää.
Sinun väitteissäsi ei enää yllätä mikään. Jos et voi ymmärtää, että kiihdyttävän voiman vastavoima aiheutuu kappaleen inertiasta hitausvoimana niin ei voi kuin valittaa.

Et ole mielestäni kovinkaan rehellinen nyt. Ei tätä keskustelua siksi ole käyty, että minulla olisi poikkeavia käsityksiä fysiikasta ja kappaleen hitaudesta. Sinullahan niitä on ja nimittelet fysiikan professorin kirjoituksia jaaritteluksi.
Newtonin II laki sanoo, että Sigma F = ma, missä tarkastellaan ko kappaleeseen vaikuttavia voimia.
Sinä ilmoitit kirjoittavasi sen muodossa SigmaF + (-ma) = 0
Kerroit, etteivät juttusi ole ristiriidassa Newtonin kaavojen kanssa. Voisitko siis sanoa, mikä tarkasteltavaan kappaleeseen vaikuttava voima on -ma ja, minkä suuntainen se on?
Voit hiukan solvata minua, mutta älä väitä, että olet vastannut jo. Et ole, vaan vaihtanut puheenaihetta.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 5:19 pm 
Poissa

Liittynyt: Pe Touko 02, 2008 11:03 pm
Viestit: 7359
H kirjoitti:
Miksi oletat impulssimomentin säilyvän samana? Se säilyy tietenkin "törmäyksessä", jossa satellitit kiinnittyvät toisiinsa. Mutta eikö ajatus ollut, että ajan mittaan yhdistetty sateliitti jää pystyasentoon. Silloin se on hukannut osan impulssimomentista.
Onko edestakaisin heilahtelevalla systeemillä impulssimomenttia tuossa heilahtelussa. Luulin impulssimomentin liittyvän vain kiertoliikkeeseen ja pyörimisliikkeeseen.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 5:20 pm 
Poissa

Liittynyt: Ke Joulu 10, 2008 11:10 am
Viestit: 1330
korant kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Antamallasi GM:n arvolla excel laski
T1 2,202471619
T2 2,202471619
T2-T1 6,76323E-10
Kun tiedot ovat valmiina taulukossa, jatketaan laskeskelua.
Otetaan liean massa ( 100kg) huomioon. Mitkä ovat jännitykset liean päissä?

Itse sain siis arvon T1 = T2 = 2,202471618842 ja ero luokkaa 1E-13 johtuen laskentaepätarkkuudesta. Miten omilla arvoillasi käy impulssimomentin. Säilyykö se samana kun satelliitit kiertävät samoilla kiertoradoilla erikseen tai liekasatelliittina. Minua kiinnostaisi nyt tietää, mistä hitosta se ero tuli kun sitä ei pitäisi olla.
Jos liean massa 100 kg otetaan huomioon, niin eihän se vaikuta päiden jännitykseen mitään vaan puolivälin jännitykseen. Mahtaakohan se enää kiertää samalla nopeudellakaan? Jos nopeus muuttuu niin silloin päiden jännityksetkin muuttuvat.

Laskin impulssimomentit ennen ja jäkeen liittämisen. J*w(jälkeen)/J*w(ennen) oli 0,999998882.
Ainakaan laskentatarkkuden rajoissa liean massan huomioimisella ei ole merkitystä, edellyttäen tietenkin, että lakselmani menivät oikein.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 5:48 pm 
Poissa

Liittynyt: Pe Touko 02, 2008 11:03 pm
Viestit: 7359
visti kirjoitti:
Et ole mielestäni kovinkaan rehellinen nyt. Ei tätä keskustelua siksi ole käyty, että minulla olisi poikkeavia käsityksiä fysiikasta ja kappaleen hitaudesta. Sinullahan niitä on ja nimittelet fysiikan professorin kirjoituksia jaaritteluksi.
Newtonin II laki sanoo, että Sigma F = ma, missä tarkastellaan ko kappaleeseen vaikuttavia voimia.
Sinä ilmoitit kirjoittavasi sen muodossa SigmaF + (-ma) = 0
Kerroit, etteivät juttusi ole ristiriidassa Newtonin kaavojen kanssa. Voisitko siis sanoa, mikä tarkasteltavaan kappaleeseen vaikuttava voima on -ma ja, minkä suuntainen se on?
Voit hiukan solvata minua, mutta älä väitä, että olet vastannut jo. Et ole, vaan vaihtanut puheenaihetta.

Lähinnä noiden erilaisten "keskipakovoimien" osalta Kurki_Suonio jaarittelee. En ole kirjaa lukenut joten en kommentoi sen enempää.
Kappaleen liiketila määräytyy ulkoisten voimien perusteella. Olen aiemmin väittänyt, että jos myös hitausvoima lasketaan mukaan on kaikkien voimien summa 0 myös kiihtyvässä liikkeessä. Sitä ei tietenkään lasketa mukaan silloin kun kappaleen kiihtyvä liiketila määrätään kuten ei vastavoimaakaan.
Kuinkahan tuohon kysymykseesi voimasta -ma pitäisi vastata että tajuat sen vastaukseksi. Olen kymmeniä kertoja vastannut, että hitausvoima on -ma ja suunta kiihdytysvoimalle vastakkainen. Hitausvoima syntyy jakautuneena koko massan alueella ja kohdistuu kontaktivoimana (tai muuna vuorovaikutuksena) kiihdyttäjään. Toivottavasti meni perille. Tulosta tuo paperille oikein suurfonteilla ja liimaa se tietsikkasi näyttöön, ettei pääse jatkuvasti unohtumaan.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 5:53 pm 
Poissa

Liittynyt: Ti Heinä 20, 2010 2:05 pm
Viestit: 2991
visti kirjoitti:
myooppi kirjoitti:
visti kirjoitti:
F=2ma ja a=F/2m. Kappaleiden välillä on voimat F/2 ja -F/2 . Nekin ovat todellisia, mutta koko systeemille sisäisiä.

Pannaa sitten kolmen kappaleen jono kokonaismassaltaan m. Ensimmäisessä välissä voima on F/3 ja toisessa 2F/3. Helposti nähdään, että N:n kappaleen jonossa työntöpuolen ensimmäisessä välissä vaikuttaa todellinen voima (N-1)/N*F.

Kappaleen jakaminen kahteen osaan riittää. On harhaluulo, että jakoa tihentämällä todellisuuden luonne muuttuu.

Kolmen ja monen kappaleen systeemissä ei luonne muutu, mutta voimat muuttuvat, kuten edellä näytin. Kun N lähenee ääretöntä, (N-1)/N*F -> F. Sinun on selvitettävä ristiriita. Milloin voima muuttuu näennäiseksi? Kahden kappaleen systeemissä sanot voimien olevan todellisia.
Mielestäni todistin, että F = d(mp)/dt on kaikin tavoin todellinen voima, eikä sitä voi edes kuvitella näennäisenä. Auktoriteetit ovat väärässä. Myös keskipakovoima on siten reaalinen voima.

_________________
Miksi kappale kiihtyy?
-Fysiikka osaa selittää vain, miten kappale kiihtyy.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 6:04 pm 
Poissa

Liittynyt: Ma Marras 16, 2009 4:56 pm
Viestit: 4545
korant kirjoitti:
visti kirjoitti:
Et ole mielestäni kovinkaan rehellinen nyt. Ei tätä keskustelua siksi ole käyty, että minulla olisi poikkeavia käsityksiä fysiikasta ja kappaleen hitaudesta. Sinullahan niitä on ja nimittelet fysiikan professorin kirjoituksia jaaritteluksi.
Newtonin II laki sanoo, että Sigma F = ma, missä tarkastellaan ko kappaleeseen vaikuttavia voimia.
Sinä ilmoitit kirjoittavasi sen muodossa SigmaF + (-ma) = 0
Kerroit, etteivät juttusi ole ristiriidassa Newtonin kaavojen kanssa. Voisitko siis sanoa, mikä tarkasteltavaan kappaleeseen vaikuttava voima on -ma ja, minkä suuntainen se on?
Voit hiukan solvata minua, mutta älä väitä, että olet vastannut jo. Et ole, vaan vaihtanut puheenaihetta.

Lähinnä noiden erilaisten "keskipakovoimien" osalta Kurki_Suonio jaarittelee. En ole kirjaa lukenut joten en kommentoi sen enempää.
Kappaleen liiketila määräytyy ulkoisten voimien perusteella. Olen aiemmin väittänyt, että jos myös hitausvoima lasketaan mukaan on kaikkien voimien summa 0 myös kiihtyvässä liikkeessä. Sitä ei tietenkään lasketa mukaan silloin kun kappaleen kiihtyvä liiketila määrätään kuten ei vastavoimaakaan.
Kuinkahan tuohon kysymykseesi voimasta -ma pitäisi vastata että tajuat sen vastaukseksi. Olen kymmeniä kertoja vastannut, että hitausvoima on -ma ja suunta kiihdytysvoimalle vastakkainen. Hitausvoima syntyy jakautuneena koko massan alueella ja kohdistuu kontaktivoimana (tai muuna vuorovaikutuksena) kiihdyttäjään. Toivottavasti meni perille. Tulosta tuo paperille oikein suurfonteilla ja liimaa se tietsikkasi näyttöön, ettei pääse jatkuvasti unohtumaan.

Juuri tuon halusinkin kuulla. Sinä väität soveltavasi Newtonin II lakia ja käytät voimaa, joka kohdistuu eri kappaleeseen. Se on ristiriita. Aivan samoin kuin sanot, että nastan kiskoo renkaasta hitausvoima. Kuin nastan voi kiskoa voima, joka ei vaikuta koko nastaan?
Vaikuttaako hitausvoima yhtä suurena tarkasteltavaan kappaleeseen kuin naapuriinkin?


Viimeksi muokannut visti päivämäärä Pe Touko 11, 2012 6:10 pm, muokattu yhteensä 1 kerran

Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 6:09 pm 
Poissa

Liittynyt: Pe Touko 02, 2008 11:03 pm
Viestit: 7359
Nyt on kyllä jotain pahasti metsässä. Laskeeko tietsikkani VB5:llä Decimal-tyypin muuttujilla (29 numeroa) väärin? Ratkaisin liekasatelliitin kulmanopeuden sillä perusteella, että liean jännitys on molemmissa päissä sama. Kun sitten lasken nuo jännitykset, eroksi tulee 4,5-E13 eikä se voi enää johtua laskentaepätarkkuudesta. Auttakee !!

Koodi:
Private Sub Form_Load()
  R1 = CDec(6470000)
  R2 = CDec(6480000)
  m1 = CDec(100)
  m2 = CDec(100)
  GM = CDec(398600441800000#)
  laske
End Sub

Sub laske()
  w = GM * (1 / R1 / R1 + 1 / R2 / R2) / (R1 + R2)
  T1 = m1 * (GM / R1 / R1 - w * R1)
  T2 = m2 * (w * R2 - GM / R2 / R2)
  Debug.Print T1
  Debug.Print T2
  Debug.Print T1 - T2
End Sub

2,2024716188421960958702056
 2,2024716188417458507929951
 0,0000000000004502450772105


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 6:16 pm 
Poissa

Liittynyt: Pe Touko 02, 2008 11:03 pm
Viestit: 7359
visti kirjoitti:
nastan kiskoo renkaasta hitausvoima. Kuin nastan voi kiskoa voima, joka ei vaikuta koko nastaan?
Vaikuttaako hitausvoima yhtä suurena tarkasteltavaan kappaleeseen kuin naapuriinkin?
Hitausvoima vaikuttaa nastaan kohdistuen renkaaseen silloin, kun se on vielä renkaassa kiinni. Kun se irtoaa, hitausvoimaa ei enää ole. Huokaise helpotuksesta. Ymmärrän että nämä asiat ovat sinulle ylivoimaisen vaikeuta ymmärtää joten lakkaa kiusaamasta itseäsi ja keskity vaan niihin hauskoihin juttuihisi joita joskus olet tällä palstalla kirjoitellut äläkä vääristele muiden sanomisia.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 6:24 pm 
Poissa

Liittynyt: To Elo 25, 2005 10:00 am
Viestit: 8113
korant kirjoitti:
Nyt on kyllä jotain pahasti metsässä. Laskeeko tietsikkani VB5:llä Decimal-tyypin muuttujilla (29 numeroa) väärin?

No varmana laskee, eihän tietokoneen laskentatarkkuus riitä sellaisenaan tuommoisiin.

http://www.ttlry.fi/sanapakina/vaan-se-pieni-tarkkuus
Lainaa:
tietokoneen laskentatarkkuus on tyypillisesti vain 8 - 16 merkitsevää numeroa. Käytännössä yli kahdentoista merkitsevän numeron tarkkuuden saaminen on harvinaista.


Tein joskus taannoin assemblerilla nelilaskimen, joka käsitteli lukuja merkkijonomuodossa, eli laskutoimitukseen osallistuvien lukujen merkkimääräälä ei ollut muuta rajaa kuin näytön koko ja senkin olisi voinut ohittaa vierittämällä ikkunaa.

Tuollaisen tekee varmaan VB5:lla melko lyhyessä ajassa.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 6:33 pm 
Poissa

Liittynyt: To Elo 25, 2005 10:00 am
Viestit: 8113
korant kirjoitti:
visti kirjoitti:
nastan kiskoo renkaasta hitausvoima. Kuin nastan voi kiskoa voima, joka ei vaikuta koko nastaan?
Vaikuttaako hitausvoima yhtä suurena tarkasteltavaan kappaleeseen kuin naapuriinkin?
Hitausvoima vaikuttaa nastaan kohdistuen renkaaseen silloin, kun se on vielä renkaassa kiinni. Kun se irtoaa, hitausvoimaa ei enää ole. Huokaise helpotuksesta. Ymmärrän että nämä asiat ovat sinulle ylivoimaisen vaikeuta ymmärtää joten lakkaa kiusaamasta itseäsi ja keskity vaan niihin hauskoihin juttuihisi joita joskus olet tällä palstalla kirjoitellut äläkä vääristele muiden sanomisia.

Kirjoittaisin tuon hieman toisessa muodossa selvyyden vuoksi.

Nastan hitaudesta ja sen kiihtyvästä liikkeestä aiheutuva voimavaikutus kohdistuu renkaan nastaa kiinni pitäviin kudoksiin. Koska voimavaikutus aiheutuu selkeästi massan hitaudesta, tuota voimavaikutusta voitaisiin näin ollen perustellusti kutsua hitausvoimaksi.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 6:49 pm 
Poissa

Liittynyt: Pe Touko 02, 2008 11:03 pm
Viestit: 7359
David kirjoitti:
Tuollaisen tekee varmaan VB5:lla melko lyhyessä ajassa.
Tein vastaavan joskus itsekin, mutta Decimal-tyypillä voi todellakin laskea aritmeettisia laskutoimituksia jopa 29 numeron tarkkuudella:
Decimal variables are stored as 96-bit (12-byte) unsigned integers scaled by a variable power of 10. The power of 10 scaling factor specifies the number of digits to the right of the decimal point, and ranges from 0 to 28. With a scale of 0 (no decimal places), the largest possible value is +/-79,228,162,514,264,337,593,543,950,335. With a 28 decimal places, the largest value is +/-7.9228162514264337593543950335 and the smallest, non-zero value is +/-0.0000000000000000000000000001.

Note At this time the Decimal data type can only be used within a Variant, that is, you cannot declare a variable to be of type Decimal. You can, however, create a Variant whose subtype is Decimal using the CDec function.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Touko 11, 2012 7:11 pm 
Poissa

Liittynyt: To Helmi 25, 2010 5:13 pm
Viestit: 543
Samaan tapaan myös C# ja C++:

C# decimal muuttujilla (12 tavua)
2,202471618842196095870205600
2,202471618841745850792995100
0,000000000000450245077210500

C++ long double muuttujilla (10 tavua)
2.2024716188420612
2.2024716188418836
0.0000000000001776


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 9750 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 65, 66, 67, 68, 69, 70, 71 ... 650  Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
POWERED_BY
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com
phpBB SEO