KESKUSTELU

Itse sain käsityksen (osittain rivien välistä), kun pääaosan esittäjä oli keskustelemassa "isänsä" kanssa henkeviä, että ihmiskunnalle ei anneta kerralla liikaa tietoa tms ja matka olisi ollu ainutkertainen ja sitten olisi pidempi tauko ennenkuin homma etenee. Oishan niiden luullu silti kokeilevan kun eivätpä ne kai sitä asiaa tienneet.

En tosin ole aivan varma enää minkä verran olen itse tuosta keksinyt...

Ensimmäisena tuli mieleen Renny Harlinin Long Kiss Goodnight. Yhdessä kohtauksessa käsikranaatti räjähtää käytävällä ja syntyvä tulimeri seuraa sankareita pitkin käytävää. Sankarit hyppäävät ikkunan läpi järven jäälle, jonka tulittavat uzilla hajalle ennen osumaansa jäänpintaan. Käsikranaatti kun tekee ehkä muoviämpärin kokoisen tulipallon, ne sirpaleet siinä on mitkä purevat.
Aika monessa muussakin leffassa silmään pistää räjähtävien ammusten/miinojen/kranaattien harmittomuus. Ikinä niistä tulevia sirpaleita ei noteerata millään tavalla. Niinkuin "Isku Mogadishuun" -leffassa, kun kaveri juoksee pitkin putkimiinoitettua kujaa ja ainoa, mistä on huoli, on se, ettei mikään miina räjähtäisi kohdalla. Kaveri olisi ollut aika emmentaalia jos oikeasti tekisi jotain sellaista...

Steven Seagal on kova jätkä. Häntä ammutaan kolme kertaa haulikolla, eikä miestä edes yritetä leikata. Hänet julistetaan kuolleeksi ja hetken päästä hoituri huutaa seagalin kyttäkaverille "työkaverinne elää, meillä on pulssi". Kaikesta päätellen jenkkilän ensiavussa ollaan myös päteviä plastiikkakirurgeja, sillä mitään arpia ei ole myöhemmin näkyvissä.
Tämä siis elokuvassa vaikeasti tapettava.

Ja yleistä:

-Pistoolinlaukauksesta räjähtelevät autot
-Mopot/moottoripyörät/autot joissa on loputtomasti vaihteita
-Sotaelokuvien vaaaaaltavat bensaräjähdykset

Jne jne

Kaikissa action-leffoissa roikutaan aina jossain kohtaa. Usein sitä edeltää metrien pudotus. Muutkin kaavamaisuudet nyppivät.

Aeon Flux:( Tyypit saavat flashbackeja esi-isiltään koska ovat kloonattuja Kaupungin eliitti sen sijaan kai oli elänyt jo satoja vuosia(?). Ym, ym.

Olen tämän jossain aiemminkin heittänyt, saattaa jopa olla tässä ketjussa.

Harlinin ja Stallonen Cliffhangerissä rahalaukut heitetään ulos koneesta, jonka jälkeen lennellään hyvinkin viisi minuuttia ennen kuin kone putoaa, ja kuinka ollakaan samalle vuorelle. Rahalaukut ovat vain muutaman kilometrin päässä koneesta.

Talvisota elokuvassa Suomalainen sotilas lataa puoliautomaattisen sotasaalis tokarevinsa jokaisen laukauksen jälkeen.

Arvaa kyrsikö, kun Kelju K Kojootti sai alasimen päähänsä, eikä tullut kuin kuhmu!! Perskuta mitä huijausta ja naurettavaa touhua.

Toisessa leffassa Aku Ankka putoaa kerrostalon katolta suoraan rekan eteen ja lentää talon seinään. Kuuluu vain ääni KÄÄK ja Aku nousee talon raunioista vain vähän pölyä olkapäillä. Ei niin mitään todellisuuden tuntua

Mutta niinhän ne tekevät nykyäänkin. Ensin uhittelevat aikansa action-kohdassa aseella ja kiihkon noustua huippuunsa vetävät vielä ammuksen piippuun.

Elokuvien raaka-ainetta on kirjoissa. Lueskelin typerää Bond kirjaa Tehtävä Suomessa. Gardner siinä asiantuntevana kirjailijana kuvasi talvisia olosuhteitamme. Esimerkiksi jossain Rovaniemen korkeudella roikkui pitkiä jääpuikkoja puista Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa. Ei sen puoleen niin niitä roikkui Helsingissäkin kirjan alkumetreillä.

En muista nähneeni elokuvaa, mutta kai niihin puihin on elokuvassa ripustettu jotain jääpuikkoja rautalangalla, jos elokuva on ylipäätään tehty?

Minun suosikkini näissä on "Skorpionikuningas".

Kohta 1:
Tyyppi ampuu jousella heppuja. Heput lentävät metrejä taaksepäin, jopa seinien läpi.. Mutta nuoli on mennyt sisään vain "sen verran, että kärki ei juuri ja juuri näy".
Yleensä kaikki "veikkoa ammutaan ja tämä lentää paljon taaksepäin, mutta ampuja ei lennä yhtään" ovat kummallisia ja hupaisia, joskin yleisiä. Sama juttu, kun lasin läpi lentäminen tai ajaminen mopolla jne. ei ikinä aikaansaa vakavia sirpalevammoja sankareille.

Kohta 2:
Paha miekkasankari kastaa miekkansa palavassa öljyssä, jonka jälkeen miekkailee niillä liekehtivillä miekoilla minuuttitolkulla. Oliko öljy siis paloherkkää vai ei?
(Jos oli, niin miksi liekehti komeasti, jos ei, niin miten ihmeessä sitä öljyä riitti)

Sitten on sellainen Indiaja Jones pätkä kuin "viimeinen ristiretki". Jones ja se eukko ovat viemärissä(jonne päästiin sieltä kirjastossa) Pohjalla on raakaöljyä, joka syttyy myöhemmin elokuvassa, joten on oikeasti palonarkaa tavaraa.
Vaan mitä tekee sankarimme, koiransa(eikä osavaltion lainkaan) mukaan itsensä uudelleennimennyt "Indiana"?
Ottaa luun, ottaa rätin, dippaa rätin bensassa ja sytyttää. Tottakai tälläinen soihtu toimii, mutta siitä tippuu palavaa roipetta. Putoaa muuten filmissäkin. Katsokaa sitä kohtausta tarkkaan. Soihdusta tipahtelee palavia kekäleitä siihen raakaöljyyn.(joka ei voi syttyä, koska se ei sopisi juoneen, että Indy polttaisi typeryyksissään itsensä -ja sen eukon kanssa- hengiltä..)

Monissa sarjoissa ja leffoissa tapahtuu usein kämmejä sukelluskohtausten kanssa. Välillä sukellellaan happilaitteilla ja tullaan pirunmoisella vauhdilla pintaan henkeään pidättäen --> todellisuudessa syntyisi happimyrkytys, keuhkorepeämä ja sukeltajan tauti, siis keuhkot revenneinä, veri täynnä typpikuplia ja henki poissa. Mahtaa olla mukavaa!

Leffoissa tappelu on yleensä joko jäykkää patsatelua jossa liikkeet kuin seiskaluokkalaisten tapellessa. Ikinä ei toisen painaessa puukkoa kohti kurkkua edes yritetä tökätä tätä silmiin tai potkaista munille/ vatää puukkoa takaiviistoon pois kurkulta, iskuja jaellaan siihen malliin että vammat olisivat aika todennäköisiä ottaen huomioon miten hyvin ne menevät perille, suojausta tai varomista ei tunneta. Painiminen on todella kömpelöä ja käytetään paljon naurettavan näköistä tekniikkaa joka ei toimisi.

Toinen ääripää taas ovat martial arts-leffat joissa taas jokainen tuntuu olevan fyysisesti supermies ja hyörii pyörii ja pomppii. Joskin näissäkin on epäkäytännöllisiä tai lähes mahdottomia tekniikoita (tyyliin nykin koppaus lennosta) ja useimmiten ei kunnolla damagea, vaikka potkut ja kättä pitemmällä annetut tällit menevät LUJAA perille.

Elokuvassa kuuraketti James Bond pelastuu raketin alta paistumasta ja ilmastointikanavissa liekit käyvät sen verran lähellä että voisi kuvitella paistuvan, toinen luku on että avaruussukkulan lähtemelu on kys tapauksessa n 35 metrin etäisyydellä luokkaa väh 170 Db.

Elokuvissa kuulon kärsiminen tuntuu olevan harvinaista muutenkin.

Edit: korjattu pari typoa mm ilmastointikani

Eräässä kauhuleffassa makuuhuoneen seinään avautui ihmisen mentävä
luolan suu, josta näkyi karun näköiset pimeyteen johtavat portaat.
Päähenkilö käveli muina miehinä sisään, ilman mitään syytä. Jos tuo
tapahtuisi minun huoneessani, juoksisin niin kauas kuin pääsen. Kauhu-
leffoissa uhrit menevät aina yksin pimeille kujille ja puistoihin, kulkevat
pelottavaa ääntä kohti, juostessaan kaatuvat joka kerta, eivät kuule jos
joku seisoo selän takana..

Miksi, voi miksi kaikissa leffoissa poispäin juokseva ihminen vilkuilee tämän tästä olkansa yli takaa-ajajiaan? Vähemmästäkin kaatuu. Ja kaikissa leffoissa joissa sankari ja sankarin kaveri käyvät automatkalla tärkeää keskustelua, kuski kuluttaa enemmän aikaa keskustelukumppanin kasvoja tuijottamalla kuin liikennettä seuraamalla...