KESKUSTELU

Kuinka moni koulukiusaaja vallanhimossaan on edennyt johtajan paikalla?

[FM Päivi Hamaruksen kasvatustieteen väitöskirjan "Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta", tarkastettiin lauantaina 11. marraskuuta 2006 Jyväskylän yliopistossa]

Valtakunnallinen sanomalehti uutisoi Länsi-Suomen lääninhallituksen erikoissuunnittelijan FM Päivi Hamaruksen väitöstutkimuksesta koulukiusaajien olleen vallanhimossaan enemmistön tuella piinaajia erilaisille - vähemmistössä olleille. Vähemmistöt ovat monesti pelote enemmistön turvallisille vakiovalinnoille. Kiusaajat haluavat valtaa pönkittäen sillä mahdollisesti heikkoa sisäistä itsetuntoaan.

Kuinka moni näistä kiusaajista on myöhemmällä iällään aikuiselämän kiusaajia sekä vallanhimossaan jatkaneet pyrkyryyttään johtajistoon saakka. Johtajapeli on useasti kyynärpääpeli, jossa henkinen puukotus on arkea. Pyrkyryyttä esiintyy ylimmissäkin johtajakerroksissa. Millainen johtaja on lapsuuden koulukiusaaja?

Onko mahdollista, että jo nuorena opittu tapa saada hyväksyntää ja joukon mielipidevaikuttajuutta lietsoo vielä myöhemminkin uutterasti vallan oksistolle nousua keinoja kaihtamatta. Millä motiiveilla nämä kiipijät alaisiaan johtavat?

Eteneminen on kilpailua ja vallantavoittelussa keinoja ei kaihdeta. Millainen on johtaja aikuiselämässä, joka oli jo lapsena sisimmiltään epävarma itsestään? Kuinka hän vaikeissa ja yhteisvastuullisissa paikoissa opastaa joukkojaan? Onko koulukiusaajalla aikuiselämässä sijaa ymmärtää johtamisen periaatteet huomioiden ihmisten erilaisuus, kun jo lapsuudessa ja nuoruudessa keino saada valtaa oli erilaisuuden painostus, arvostelu ja lokaan polkeminen.

Väitöskirjan tehnyt Päivi Hamarus kertoi kiusaamista olleen aina, niin kauan kuin ihmisiä on ollut. Se on veressä. Se on keino kohentaa omaa itsetuntoa ja mainetta kovana kaverina, joka uskaltaa. Uskallus on aika arveluttavaa, koska se perustuu hiljaisen enemmistön hyväksi käyttöön, heidän enemmistöltään uskaltamatta puuttua epäkohtiin vääryydestä, mitä erilainen vähemmistöön kuuluva joutuu.

Suurin osa ihmisistä on myötäilijöitä, jotka julkisesti seisovat vahvemman esiintyjän takana, vaikka mieli voisi olla vastaankin. Nämä samat seurailijat ovat myös työelämässä ymmärtäen hiljaisesti vääryyden tapahtuvan, mutta uskalluksen puuttuessa ollen vaieten äänitorvensa takana.

Vallanhimoiset ihmiset päätyvät kyynärpäillä johtajapaikkoihin. Johtajuus ei ole vallantavoittelua - johtajuus on ominaisuuksia, joille on katetta karismana, erilaisuuden hyväksyjänä, erotuomarina jakaen tiukkaa oikeudenmukaisuutta pannen peliin itsensä. Koulukiusaaja ei koskaan pannut peliin itseänsä muutoin kuin kohteen valinnassa, joka oli valmiiksi alakynnessä ollen vähemmistössä jonkin ominaisuutensa takia.

Kuinka paljon johtajistossa on näitä aikaisempia koulukiusaajia, joille painostus, uhkailu, aliarvostaminen ja kyky ymmärtämättömyydestä erilaisuuden rikkaudesta on tuntematonta. Kuinka paljon nämä arveluttavat ominaisuudet ovat arkipäivää alaisille, joilla omaa heikkoa itsetuntoa vahvistetaan. Johtajuus on ominaisuus, jota ei voida koulussa oppia, se on olemassa tai sitten ei - erityisesti vaikeissa valinnan tilanteissa, joissa mitataan todellisia kykyjä. Kateus, pelko huonommuudesta, tieto omasta keskinkertaisuudesta ja tunne heikosta itsetunnosta ajaa entistä sinnikkäämmin tekoihin, joille ei ole todellista hyväksyttävää menestystä johtamisen tavoille.

Linkki: ... http://info.adm.jyu.fi/main/portti/tied ... nouncement

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com

Erittäin suuri hatunnosto eräälle, joka äänestyksessä laittoi itsensä koulukiusaajaksi. Heitä ja kiusattuja on ja kaikkeen on syynsä. Olisi mielenkiintoista kuulla koulukiusaajan oma tarina! -- Siinäkin on kertomus, joka voi olla tärkeä - yhtä tarkeä kuin kiusatunkin...

Näkyy "tieteilijöissä" yli puolen joutuneen oman arvioinsa mukaan koulukiusatuksi. Onkohan tämä kiusaamistrauma suurempi ja pinnan alaisempi asia kuin arvaammekaan ja mitä se alitajuntavaikutteina on merkinnyt?

Ilkka. Onko sinulle tullut mieleen, että keskustelet vain itsesi kanssa ja juttusi eivät kiinnosta kovin monia? Onko termi hybris tullut ikinä vastaan?

Ihan oikeasti, koita rauhoittua ja kirjoittaa lyhyemmin ja asiasta. Myös tapasi floodata omasta mielestäsi ilmeisesti fiksuja juttuja joka paikkaan netissä on aika rasittavaa. Tähän mennessä en ole vielä havainnut sinulla yhtään mielenkiintoista ajatusta.

...........................

Netti, mielipiteenilmaus ja lukuherkkyys ovat vapaaehtoisia ja perustuvat arvovalintoihin. Arvomaailmoja on meillä monenlaisia. Tarjolla on "tavaraa" laidasta laitaan ja lukijat valiintuvat mieltymystensä mukaisesti. Joitain juttuja luetaan jopa kymmenin tuhansin, joitain taas pari-kolme. Vastineetkin vaihtelevat, jopa satoja ja sitten ei lainkaan. Lukija on valitsija, esim. tälläkin palstalla on noin 70% lukijoista hiljaisia ja heidän mielipide jää varjoon ja pimentoon. Kaikki eivät vain halua kirjoittaa. Näkemysten mukaan suurempi suvaitsevaisuus ja ymmärrys piilee noissa hiljaisissa joukoissa...("äänekäs" porukka on usein kriittisempää ja itseriittoisempaa... )

Tarjonnan kirjosta on kysymys, voit itse vetää johtopäätöksiä kirjoitusten sisällöistä. Kaikki eivät kaikkia miellytä, oleellista on monipuolisuus, voit tässäkin tarkastella tuotoksia, niin muiden kuin omaasikin

Ilkan avaukset ovat todellakin pitkiä ja ei niitä aina jaksa lukea
kokonaan, ne eivät ole keskustelua vaan julistuksia. "Bomt", sinä
jossain toisessa ketjussa sanoit, että keskustelen itseni kanssa kuin
tämä, oliko Simonjoki ... katsopa noita eilen avaamiani nyt !
Sinä, ystävä hyvä taas alat, ennen niin mielenkiintoisena keskus-
telijana enemmän ja enemmän muistuttaa tätä yhtä saivaretta,
"Kallea", joka juuri diskattiin foorumilta, ja jolta ei tullut yhtään muu-
ta ajatusta kuin "trollit pois" kerran toisensa jälkeen. Ei BUSHMAN
halua omaa häntäänsä nostaa, mutta vaikka kenties "trollaankin",
en muista koskaan vaatineeni ketään muuta poistettavaksi, en
edes "Kallea".

Tällä kertaa kuitenkin Ilkan avaus on täyttä asiaa. Koska tästä
koulukiusatuksi joutumisesta on tullut julkkisten kesken jonkinlainen
kisa, en aiemmin ole viitsinyt omia kokemuksiani levitellä, mutta
kyllä, kyllä kiusattiin. Kolme häiskää esti pyörillään koko koulu-
vuosien ajan kulkuni ja urheilutunnit olivat silkkaa helvettiä tämän
saman porukan potkiessa ja opettajan, kehäraakin kuulantyöntäjän
kääntäessä katseensa pois ettei tarvinnut sekaantua. Se jättää
ikuisia traumoja, edelleenkin vihaan eniten teini-ikäisiä ja synkin
haaveeni pahoina päivinä on käydä eliminoimassa tuo jo eläkkeellä
oleva kolmen kopla. Urheilua en kestä seurata ollenkaan, mitä
vähän formulaa, Mika Häkkisen aikana siinä oli jotain, tämä
nykyinen nappula ei kiinnosta.

On erityisen mielenkiintoista nähdä, että kolme ilmoittautuu "ainakin joskus olleen itse koulukiusaaja" -- suurta rehellisyyttä, nämä henkilöt voisivat olla parhaita asioista kertojia nykyisille koululaisille....