KESKUSTELU

Kyllä Hesari kotiin tulee.

Oletko itse varma, että olet tänään lukenut huomisen päivän lehden?

Mutta eipä mennä sivuraiteille.

Edelleenkin: Kerro Luoma missä on tuo ohjelma, johon on merkitty EU-perustuslain elvytys? Jossainhan sen olet nähnyt kun siitä kirjoitat.

....................

Terävää huomiointia .. päivämäärän piti olla todellakin 30.12., mutta itse juttu seisoo siellä...

Selvä.
Missäpä eilisen Hesarissa on juttu tuosta saksalaisten ohjelmasta, johon on merkitty EU-perustuslain elvytys?

Kerro sivunumero kun en itse huomannut sitä.

......................

Hiukan viitseliäisyyttä, älä hötkyile, keskity ja lue, sieltä se löytyy, malttia, malttia...

Mikä ihmeen mörkö EU:n "perustuslaki" oikein on? Jos se selventäisi EU:n toimintaa, niin minun puolestani se tulee hyväksyä kaikissa jäsenmaissa. Tuntuu siltä, kuin jotkut luulisivat perustuslain vievän "lopulliset itsenäisyyden rippeetkin". Käsittääkseni perustuslaki ei muuttaisi nykytilannetta juuri miksikään.

Itse muuten kannatan lämpimästi Euroopan yhdentymistä. Mielestäni "maailmankansalaisuus" ei ole yhtä yleistä kuin väitetään, mutta siihen suuntaan ollaan onneksi menossa. Näin konfliktien herkkyyskin vähentynee edelleen.

No - sanotaan nyt suoraan: kyseisen päivän Hesarissa ei ole tuota kirjoitusta.
Väittämääsi ohjelmaakaan ei ole olemassa. Keksit vain sellaisen päteäksesi.

Taidat olla patologinen valehtelija.

..................

Jeps, näin tuo varmaan meneekin. Itsenäisyys nähdään ehkä huomenna kansallisena yhtenäisyytenä, mutta yhteisten toimintarajojen sisällä. Itsenäisyys on meissä kaikissa omiin päätöksiin nähden. Itsenäisyyttä ovat myös yhteenkuuluvuusryhmät, jotka voivat toimia myös valtiorajojen ylitse.

EU "itsenäisenä" ja perustuslaillisena toimijana antaa paremmat edellytykset kullekkin "jäsenosavaltiolle" - ..... onhan Suomessakin esim. savolaiset niin kovin itsenäisiä ja oman arvon tuntevia

Itsenäisyys on ryhmittymistä, jossa koetaan suvullista, perheellistä, etnistä, harrastuksellista, poliittista tms. yhteenkuuluvuutta joukkona, joka puolustaa tavallansa toisiaan tuntien samankaltaisuutta, siis myös turvallisuutta.

..................

Kyllä se siellä on. Tuo lehti ei ole enää minulla tallessa, ... en arvannut säilyttää todistusaineistoa vain sen vuoksi, että sisälukutaitoa ei ole näin alkeellisissa tapauksissa.

Soitappa Hesariin ja tiedustele esim. sen kirjoittajaa, HS:llä on hieno arkistointijärjestelmä, josta saadaan irti tuon kaltainen asia [hakusanoina voisi olla esim. SAKSA, EU, PERUSTUSLAKI, ANGELA MERKEL, UUSI PUHEENJOHTAJA] - voit näitä hakusanoja selostaa Hesarin toimitukseen helpottaaksesi etsintää

....... Tuli muuten mieleen, että "tarvitseeko tulla pyyhkimään" [huumorilla; viittauksena todella tunnettuun lausahdukseen pienten lasten suusta: "saa tulla pyyhkimään" ]

Luoma kunnon savolaisena yrittää sysätä vastuun kuulijalle ja kiemurtelee kuin kala koukussa.

Sinua älykkäämpi ihminen huomaa kuitenkin kaksi asiaa:

1. Kirjoitit jo 23. 12. 2006 :
"EU - puheenjohtajuus vaihtuu, Euroopan voimapesä, Saksa aloittaa ja ohjelmaan on selvästi merkitty EU-perustuslain elvytys ja läpiajo... "

Olet varsinainen ennustajaeukko kun lähdetietona esitätkin viikkoa myöhemmin ilmestynyttä Hesaria.

2. Väittämääsi juttua ei siinä Hesarissa ole.

Olet siis patologinen valehtelija.

Kerro rupeatko itse uskomaan noihin itse keksimiisi juttuihisi?

.......................

Sisälukutaidolla ja viitseliäisyydellä tuo juttu olisi löytynyt sivulta A5, mutta varmuuden vuoksi oheistan sen ja erään toisenkin asiaa käsittelevän jutun [16.12.] tässä kokonaisuudessaan. Olisit saanut ne itsekkin Hesarilta, mutta se olisi vaatinut empaattisuutta ja sosiaalisuutta, tunnetko sellaiset luonnonvarat

On myös muita lähteitä, mutta kaikkia lähteitä ei julkisesti mainita, ainoastaan itse asia. Mutta asiaan, tässä tuo kuuluisa "keksitty" juttu, lue ja sisäistä, jos hankaluuksia, niin käänny rohkeasti kysymyksin, niin suomennetaan niitä sitten

HS, 30.12.2006, Ahtiainen Ilkka

EU-perustuslaista tulee Saksan ja Merkelin koetinkivi

berliini. Saksa panee liikkeelle valtaisan diplomaatti- ja virkakoneistonsa
ja samalla koko arvovaltansa, kun se vuodenvaihteessa ottaa vetovastuun sekä Euroopan unionissa että johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmässä.

EU:n puheenjohtajana sen ehkä tärkein tehtävä on elvyttää perustuslaki, ja Saksan hallitus on ilmoittanut tavoitteensa hyvin selvästi: kesäkuun lopun huippukokouksessa liittokansleri Angela Merkel kertoo, millä edellytyksillä sopimus voidaan tuoda uudelleen jäsenmaiden hyväksyttäväksi. Tehtävä ei ole helppo, sillä uusitun sopimusversion pitäisi täyttää kolme ehtoa.

Ensinnäkin siinä pitää olla myönnytyksiä Ranskalle ja Hollannille, jotka
sopimuksen kertaalleen ovat hylänneet. Mutta myönnytykset eivät voi olla
sellaisia, ettei sopimus enää kelpaa jäsenmaiden suurelle enemmistölle, joka sopimuksen on hyväksynyt.

Ja kolmanneksi: "Saksa haluaa pitää kiinni alkuperäisen sopimuksen
olennaisesta sisällöstä. Lopputuloksen pitäisi olla hyvin lähellä olemassa
olevaa sopimusta", sanoo saksalainen EU-asiantuntija
Andreas Maurer.

Maurer johtaa Eurooppa-politiikan osastoa berliiniläisessä
SWP-tutkimuslaitoksessa (Stiftung Wissenschaft und Politik).
Tarvitaan runsaasti luottamuksellisia kahdenvälisiä keskusteluja kaikkien
jäsenmaiden kanssa, joita ensi vuonna Bulgarian ja Romanian liityttyä on jo 27.

"Keskustelujen perusteella voidaan löytää ne osat sopimuksesta, joilla
voidaan käydä kauppaa", Maurer sanoo.

Saksa siis aikoo jatkaa Suomen aloittamaa pohjatyötä, mutta niin paljon kuin sen vetovastuusta kohistaankin, edes tarkkaa aikataulua sopimuksen
hyväksymiselle ei Saksan kaudelta ole odotettavissa.

"Parhaassa tapauksessa tämä tapahtuu Portugalin kaudella", Maurer sanoo. Portugali seuraa puheenjohtajamaana Saksaa.

EU:n puheenjohtajamaa joutuu hoitamaan myös yllättäviä kansainvälisiä
selkkauksia kuten Suomi Libanonin sotaa. Tällaiseen Saksa on varautunut
samanlaisella vastuunjaolla, jonka Suomen pääministeri Matti Vanhanen on nyt jälkikäteen paljastanut: ulkoministeri keskittyy kriisinhallintaan, jolloin pääministeri, Saksassa siis liittokansleri, voi paneutua varsinaiseen EU-asialistaan.

Itälaajeneminen pysyy Turkin ja Kroatian jäsenyysneuvottelujen vuoksi
EU-asialistan kärjessä myös Saksan puheenjohtajuuskaudella.
Monia on hämmentänyt Merkelin kaksijakoinen suhtautuminen Turkin
jäsenyyspyrkimyksiin. Kanslerina hän hyväksyy tavoitteen Turkin
täysjäsenyydestä, mutta on oman kristillisdemokraattisen puolueensa
puheenjohtajana Turkin jäsenyyttä vastaan.

"Tämä on tärkeä ja vaikea kysymys, mutta ristiriita voidaan kätkeä antamalla Turkki-neuvottelut selkeästi EU-komission käsiin", Maurer sanoo.

HS, 16.12.2006, Aittokoski Heikki, Mikkonen Minttu, Petteri Tuohinen

Tulevaan EU-johtajaan Saksaan kohdistuu isoja paineita
Kituvan perustuslain elvyttäminen on kansleri Merkelin päätehtäviä

bryssel. Saksan ulkoministeriltä Frank-Walter Steinmeieriltä oli perjantaina
turha kysyä, kuinka hyvin jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa ensi vuonna
etenevät.

"Jos nyt ei puhuttaisi itseämme seuraavaan kriisiin", Steienmeier sanoi
Brysselissä EU:n huippukokouksen päätteeksi. Euroopan unionin ulkoministerit pääsivät huippukokouksen alla sopuun Turkki-neuvottelujen osittaisesta jäädyttämisestä. Väistyvän puheenjohtajamaan Suomen johdolla väännetty yhteisymmärrys hälvensi dramatiikkaa valtiojohtajien tapaamiselta.

"Samanlaista yksimielisyyttä toivoisin näkeväni useasti myös Saksan
kaudella", Steinmeier sanoi.

Saksa ottaa vetovastuun 1. tammikuuta, mutta perjantaina Saksan
kansallisessa tiedotustilaisuudessa puhuttiin jo kuin Saksa olisi
puheenjohtaja. Liittokansleri Angela Merkel joutui huomauttamaan, että vastuussa on vielä Suomi.

EU:n suurimpana jäsenvaltiona Saksaan kohdistuvat paljon suuremmat paineet kuin Suomeen. Yksi Saksan huolenaiheista on juuri Turkki. Saksan
johtokaudella EU:n saavuttama sopu testataan.

"Paino sanalla mahdollisesti", Steinmeier vastasi kysymykseen, avataanko
Saksan kaudella mahdollisesti uusia neuvottelukappaleita - EU-kapulakielinen ilmaus neuvottelujen edistymiselle.

Merkelille Turkin jäsenyysneuvotteluiden mahdollinen jatkaminen tulee
olemaan sisäpoliittisesti hyvin hankalaa. Eurobarometri-mielipidekyselyn
mukaan saksalaisista vain 28 prosenttia kannattaa EU:n lisälaajentumista.
Epäilevämpiä 25 jäsenmaasta ovat vain Luxemburg ja Itävalta. Merkel onkin aiemmin jo ehdottanut, että varsinaisen jäsenyyden sijaan Turkille
voitaisiin tarjota eräänlaista kumppanuutta.

Perjantaina komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kuitenkin näpäytti laajentumiseen nuivasti suhtautuvia saksalaisia muistuttamalla siitä, että Saksa on hyötynyt taloudellisesti erittäin paljon uusien jäsenmaiden liittymisestä.

Vaikka Turkki-neuvottelut eivät Saksan kaudella juurikaan liiku, Kroatian
jäsenyys edistynee hyvin.

Vielä laajentumista suuremmat odotukset Saksaan kohdistuvat EU:n
perustuslaista. Henkitoreissaan viruvan perustuslain elvyttäminen on sälytetty nimenomaan Saksan harteille.

Tehtävä on vaikea, ennen kaikkea siksi, että perustuslain jo kertaalleen
hylänneessä Ranskassa on alkukesästä presidentin- ja parlamenttivaalit.
Tehokasta peliaikaa Saksalle on näin jäämässä vain muutama kesäkuun viikko.

Espanja ja Luxemburg ovat ainoat jäsenmaat, jotka ovat ratifioineet
perustuslain kansanäänestyksellä. Madridissa järjestetään tammikuussa
eräänlainen "perustuslain ystävien" kokous.

Perustuslain on ratifioinut yhteensä 16 jäsenmaata, Suomi mukaan lukien. "Ne haluavat, etteivät niiden äänet jää kuulumatta", Merkel totesi ja muistutti, että lopullisen uuden perustuslakitekstin on määrä valmistua vasta vuonna 2008.

Liittokansleri oli perjantaina selvästi varovainen, ettei tulisi luvanneeksi
maansa johtokaudelta liikoja. "Odotuksemme ovat realistisia."
Toisaalta Saksa ei ole peitellyt innostustaan siirtyä johtamaan EU:ta.
Tavallisesti tulevat puheenjohtajat alkavat mainostaa omaa kauttaan
diplomaattisesti vasta viime hetkillä, mutta nyt Saksa on jo lähes koko
syksyn kertonut vetovuoronsa tavoitteista.

...............että näin

Nyt taas menit sivuraiteille:

Kysymys on Saksan ohjelmasta, johon on on selvästi merkitty EU-perustuslain elvytys ja läpiajo - näin sanatarkasti väitit!

Noissa uutisissa on kyllä kerrottu asiasta, mutta ilmiselvästi mitään ohjelmaa ei ole olemassa.
Jos olisi niin haluaisin kyllä lukea sen.

... että näin

no, ... niinpä niin. Seurataanpa tapahtumia tulevien 5,5 kuukauden aikana

no, ... niinpä niin. Seurataanpa tapahtumia tulevien 5,5 kuukauden aikana [/quote]

Eli keksit omasta päästäsi, että germaaneilla olisi tuoolainen ohjelma.

Mikä tarkoitus on noilla huuhaajutuillasi?

Onko se vain onnistumisen tunne kun saat vedätettyä?
Webbitietojen mukaan olet kyllä savolainen, joten tuo olisi jopa verissä.

Eli keksit omasta päästäsi, että germaaneilla olisi tuoolainen ohjelma.

Mikä tarkoitus on noilla huuhaajutuillasi?

Onko se vain onnistumisen tunne kun saat vedätettyä?
Webbitietojen mukaan olet kyllä savolainen, joten tuo olisi jopa verissä.[/quote]

.............

Ilmeisesti et seuraa päivän tapahtumia, nyt kun Saksan ohjelma on julkinen, on se hyvin nähtävissä, mutta kuinka luetun ymmärtäminen? Asia on kylläkin nyt aika selkeä, tämän "kiistakysymyksen" painoarvo on suuri, ja siihen Saksa vaikutusvallaan pyrkii vahvasti. On kuitenkin ymmärrettävää, että kaikkea ei voi kukaan havaita, jos vallankin lukeminen jää vähälle ja "todisteet" perustuvat pystypubien isojen poikien tarinoihin

No missä se väittämäsi elvytysohjelma on? Laita linkki.

En muuten käytä alkoholia ollenkaan.