KESKUSTELU

Ensimmäistä kertaa vuoteen minulla ei ole juur lainkaan ollut PMS oireita.

Olen nyt reilun kk syönyt Lysi Omega3 Forte, jossa on myös DHA mukana.

Sitä ennen söin E-epaa (500mg) 6kk joka toinen päivä.

Alkuun kun söin E-epaa joka päivä, niin meni yöunet, sain närästystä, meni ruokahalu ja oli kuvottava olo.

Mutta tuo Eye Q taitaa sopia minulle parhaiten, joten sitä seuraavaksi.

Se vanha piiiiitkä keskustelu on tuolla:
laaketiede-ja-terveys-f11/e-epa-dha-omega-3-villitys-t15580.html

Tässä taas juttua kalaöljyistä.

Menee jo nuppi sekasin, kun ei tiedä mitä ostais.

http://www.harmonia.fi/index.php?mid=767

Ja on asiaa D-vitamiinistakin.

http://www.harmonia.fi/index.php?mid=91 ... &itemid=27

Alle kympin maksaa kuukaudessa, jos syö Pharma Nordia taikka Eye Q.

http://www.harmonia.fi/index.php?mid=767

http://www.pharmanord.fi/wstore/content ... nt=1004198

Eli on edullista, kun e-epaa joutuu syömään mainosten mukaan grammatolkulla.

Noh mulle se öljy ei edes sovi.

Veriaivoeste:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Veriaivoeste

Mullen noi O3 set vaikuttaavat kummallisia rytmihäiriöitä. Ehtoolla kun rupee nukkumaan niin aivan kuin syrän muljahtaisi 180 astetta ympäri ämpäri. Ei niin yhtään mukava tunne. Taidan lähtee ostaan alaskan seitiä.

Niin. Tuotteilla näyttää olevan aika huimiakin eroja.

Ei mullekkaan ole kaikki sopinut.

Miksi sitten samaa "myyttiä" jauhetaan jatkuvasti johtavissa tiedejulkaisuissa? Omega-kuutosista pääosin syntyvät haitalliset prostaglandiinit ovat ilmeisesti voimakas ennakkoehto LDL-kolesterolin haitallisuudelle verisuonistossa:

First, the much fewer prostaglandins are made from omega 3 fatty acids as compared to the other class of fatty acids in the body, the omega 6 family of fatty acids that originate in the diet from leafy vegetables and other plant sources.

Second, the omega 3 fatty acids compete with omega 6 fatty acids for the same binding site on the COX 1 enzyme that converts the omega 6 fatty acids to prostaglandin (which is why the COX 1 enzyme and its COX 2 cousin are the targets of anti-inflammatory drugs like ibuprofen). The more omega 3 fatty acids present to block the binding sites, the fewer omega 6 fatty acids are able to be converted to prostaglandin.

Suomalaiset toki syövät enemmän kalaa kuin jenkit, mikä lisää tilanteen mutkikkuutta. Meidän ruokavaliossamme linolihapon lisäys ei näyttäisikään olevan yhtä haitallista - joissain tapauksissa jopa hyödyllistä.

Camelinaöljyä sisältävät margariinit näyttäisivät olevan tällä hetkellä paras omega-6 -vaihtoehto joka tapauksessa.

Miksi sitten samaa "myyttiä" jauhetaan jatkuvasti johtavissa tiedejulkaisuissa? Luuletko todella, että on ihan yhteensattumaa, ettei tuossakaan mainita sanallakaan ravinnon tärkeintä prostaglandiinien lähdettä eli omega-6 -rasvoja?

Prostaglandin Receptor Key To Atherosclerosis Development

"Our studies clearly show that prostaglandin-E2 plays an important role in atherosclerosis and in macrophage survival," Linton said. "Prostacyclin and thromboxane aren't the whole story."

The findings suggest the potential for modulating the development of atherosclerosis with inhibitors of prostaglandin-E2 synthesis, which are already being studied, and also by manipulating the EP receptors or their signaling pathways, Linton said.
- -
Vioxx, a selective inhibitor of the enzyme cyclooxygenase-2 (COX-2), was withdrawn from the market because of concern about an apparent increase in cardiovascular risk.

The current findings suggest that because COX-2 inhibition would reduce prostaglandin-E2 levels (COX enzymes perform the first step in the production of prostaglandins), it might increase macrophage apoptosis and promote plaque rupture.

Linton said his team plans to pursue studies aimed at understanding how macrophage apoptosis impacts more advanced atherosclerotic lesions in terms of their complexity and stability.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 140940.htm

Omega-kuutosista pääosin syntyvät haitalliset prostaglandiinit ovat ilmeisesti voimakas ennakkoehto LDL-kolesterolin haitallisuudelle verisuonistossa:

First, the much fewer prostaglandins are made from omega 3 fatty acids as compared to the other class of fatty acids in the body, the omega 6 family of fatty acids that originate in the diet from leafy vegetables and other plant sources.

Second, the omega 3 fatty acids compete with omega 6 fatty acids for the same binding site on the COX 1 enzyme that converts the omega 6 fatty acids to prostaglandin (which is why the COX 1 enzyme and its COX 2 cousin are the targets of anti-inflammatory drugs like ibuprofen). The more omega 3 fatty acids present to block the binding sites, the fewer omega 6 fatty acids are able to be converted to prostaglandin.

Katso myös edellinen artikkeli viittaamastani blogikeskustelusta - prostaglandiineista puhuminen näyttää oikeasti olevan vaikeaa syystä tai toisesta, vaikka yhteys on aivan ilmeinen. Jomman kumman rajoittaminen näyttää olevan tärkeää.

Toki kaloissa, kuten lohessa, on arakidonihappoa ja sitä syntyy suhteessa EPA/DHA-akseliin yhä enemmän mitä enemmän lohta eli "allaspossua" syöstetään sianruoalla, kuten Norjan kirjolohen tapauksessa on käynyt.

Suomalaiset toki syövät enemmän kalaa (vaihdellen kalalajeja) kuin jenkit, mikä lisää tilanteen mutkikkuutta. Meidän ruokavaliossamme linolihapon lisäys ei näyttäisikään olevan yhtä haitallista - joissain tapauksissa jopa hyödyllistä. Lehmäntissirasvan korvaaminen omegakuutosilla tietenkin on terveellistä - kyse on näiden yhtäaikaisesta nauttimisesta ja suhteesta omega-kolmosiin. Noin tosi karkeasti sanoen.

Camelinaöljyä sisältävät ruoat (kuten margariinit) näyttäisivät olevan tällä hetkellä paras omega-6 -vaihtoehto joka tapauksessa. Rasvahappokoostumukseltaan mainiossa camelina-öljyssä on ilmeisesti pellavaöljyn hyvät puolet ilman vetysyanidia ja kadmiumia. Rypsi kahlaa ainakin paperilla kaukana camelinan takana.

EDIT: Vielä kommentointia tuosta prostaglandiini-jupakasta:

We can spare ourselves such treatments by eliminating the precursor of the inflamatory arachidonic acid and prostaglandins, namely, n-6 acids.

Obesity, diabetes, and other metabolic dysfunctions are turning out to be inflammatory processes.

I would posit that even carbohydrates and sugars are harmless in a linoleic acid deficient diet, such as that consumed by many healthy non-industrialized societies with carbohydrate-rich staples. Indeed, there is evidence that sugar-induced insulin insensitivity can be moderated by other changes in the diet. In one study, increased consumption of dietary glycine, an anti-inflammatory and anti-excitatory amino acid, leads to normalization of sugar-induced metabolic syndrome. Tête de veau, anyone? (em.)

Onko margariineissa kovetettua kasvisöljyä. Jos on, niin se nostaa kolesterolia.

Oivariinissa ei ole kovetettua öljyä. Eli se on parasta.

Kohtuullinen alkoholin ja erityisesti viinin käyttö tehostaa omega 3:n vaikutusta. Viinin tehokkuuden arvellaan johtuvan sen polyfenoleista.

"A major new finding shows moderate alcohol intake is associated with higher levels of omega-3 fatty acids in plasma and red blood cells. The alcohol acts like a ‘trigger’, boosting the amount of omega-3 fatty acids in our body. It does this by influencing the metabolism of essential polyunsaturated fatty acids, as omega-3."

http://organicjar.com/2008/688/

Lähde:
http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 133610.htm

Käykö viinirypäle mehu kyseiseen tarkoitukseen?

Niin. Marjoissa ja hedelmissä on paljon erilaisia ravinteita, jotka ovat hyväksi ihmiselle.

Siksi niitä kasvikunnan tuotteita pitäisikin n. 500g syödä päivässä.

Meillä suomessa on kotimaiset marjat, joita saa myös jauheena.

Viinirypäleiden ORAC-arvo taitaa tulla juuri kuoren polyfenoleista - eli riippunee enemmänkin siitä kuinka paljon kuoren polyfenoleita jää mehuun/viiniin.

Alkoholi itsessään on tietenkin kohtuukäytössä hyväksi verisuonille - tämä itsestäänselvyys usein unohdetaan viinistä puhuttaessa.

Suuri osa marjojen ja hedelmien polyfenoleista menetetään teollisessa prosessoinnissa. Toisaalta alla linkatun tutkimuksen (tutkimuksen sivut 23 ja 25) mukaan punaviini ja rypälemehu eivät ainakaan flavonoidipitoisuudensa (polyfenolien alaryhmä) suhteen välttämättä eroa merkittävästi toisistaan. Muistan lukeneeni jostain, ettei rypälemehulla olisi punaviinin terveysvaikutuksia. Olettaa saattaa, ettei sillä tässäkään ole vastaavaa vaikutusta, ainakaan ilman mehun terästämistä..

http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_113.pdf

I began a redwine-diet two weeks ago. It`s been very succesfull; I`ve allready lost ten days!