KESKUSTELU

Mitä tarkoittaa jos on härö ja siihen vielä asperger-piirteinen.


Personaalisuushäiriö + asperger-piirteinen.

_________________
http://twitter.com/aimo666

... Varmaankin tarkoittaa persoonallisuushäiriötä (omat erilliset diagnoosinsa) asperger-tyyppisin lisämaustein.
( http://fi.wikipedia.org/wiki/Persoonallisuushäiriöt - en tiedä miksi ohjelma ei suostu muodostamaan ehjää linkkiä tähän wikipedia-kohteeseen.)

Asperger-piirteisellä on runsaasti AS-ominaisuuksia, joskaan ei riittävän haittaavina as-diagnoosiin asti (tai diagnoosia ei ole haettu). Usein kriteeriksi asetetaan se, aiheuttavatko AS-ominaisuudet "merkittävää haittaa" elämästä selviämiselle ja arkipäivän junailulle (tämä on siis myös vallitsevista olosuhteista riippuva määre). AS-henkilöllä "merkittäviä ongelmia" esiintyy lähinnä sosiaalisen vuorovaikutuksen alueella ja arjen hallinnassa. Heille ominaista on myös epätasainen kykyprofiili (erityisiä vahvuusalueita, erityisiä heikkousalueita), erityiset aistiherkkyydet ja kiinnostuksenkohteet yms. - Ei ole kahta samanlaista assia - he ovat erityislaatuisia persoonallisuuksia jokainen. Usein AS-piirteiset samaistuvat psyykeltään enemmän asseihin kuin nentteihin (kummanlaisissa porukoissa tulevat paremmin toimeen).

Riippuu vähän personaallisuushäiriöistäkin millaisten ihmisten kanssa tulee toimeen, vai tuleeko yksin ainoastaan toimeen.

_________________
http://twitter.com/aimo666

Minä tiedän, se johtuu ääkkösistä, joita foorumin softa/Moni muukaan softa, ei hyväksy.

Mulla eristäytyvä persoonallisuus ja asperger-piirteinen.


En vaan löytänyt tietoa kun ettin.

_________________
http://twitter.com/aimo666

Ahdistaakin ihmiset niin paljon että ei voi ajaa autollakaan oikein, haittaa aika paljon keskittymistä. Kun kuivittelen että ihmiset kyttäilee kokoajan.

_________________
http://twitter.com/aimo666

Ei kannata kuvitella sellaista, ei ne kyttää, ku ne on keskittyneitä tarkkailemaan muita että kyttäävätkö ne.

Tai vaikka kyttäisivätkin, niin mitä sitten. Sehän on heidän häviönsä ja ajanhukkaansa, ei sinun.

Itseäni ei kiinnosta pätkääkään mitä muut ajattelevat. Se on heidän oma häpeänsä.

_________________
P*SK**

Minua kiinnostaa ihan liikaa oma itseni ja melko liikaa mitä muut ajattelevat.

Jäin tässä vähän ihmettelemään minkä vuoksi Asperger-piirteisyys ja jokin persoonallisuushäiriö eivät muka voisi ilmetä samassa ihmisessä, kun tuntuu että näitä pidetään jotenkin toisensa poissulkevina ja yksittäisinä persoonallisuuden selittäjinä. Muistelisin kuitenkin lukeneeni joltakin netin infosivustolta että jos Aspergeriin ei mitenkään puututa, ihminen saattaa kehittää juurikin sen seurauksena persoonallisuushäiriön koska ei sopeudu vallitsevaan yhteiskuntaan. En jaksanut lähteä Google-sulkeisiin sen pidemmälle, kun heti ensimmäinen haku johti sivulle jonka as-tiedot jälleen kerran saivat päähäni pyörimään niin monet monet omat kokemukseni tässä elämässäni:

http://www.edu.vantaa.fi/vsto/lp1.html

Tarkkaavaisuus ympäristön suhteen näyttää herpaantuvan, mutta mielenkiinto syttyy hyvin nopeasti mikäli jotain mielenkiintoista ilmenee. Aistit ovat on/off tilassa. - TODELLAKIN.

kasvojen niukkailmeisyys ja psykomotorinen kömpelyys - Vähäilmeisyydelleni naurettiin koulussa ja aikuisena olen saanut kuulla jäkätystä että pitäisi hymyillä enemmän (entäs jos ei hymyilytä?)

"Kaikki olisi helpompaa, jos saisi olla täysin rauhassa." - Tämä on ollut suoranainen mottoni kautta vuosien.

kausia jolloin alakuloisuus, unirytmihäiriöt sekä ärtyvyys ja voimakas rauhattomuus

saattaa ajatukset pyöriä kuoleman ympärillä - Jo yläasteella.

ruoka voi haista tai maistua pahalta - Kautta elämäni, ja tästä olen saanut moneen kertaan kuulla kunniani että hyvä ruoka haisee minusta esim. pierulta...

Voimakas psyykkinen rasitus, lievä tai kohtuullinen stressi saa Asperger henkilön luhistumaan. - Sanos muuta.

Usein aspergerit ovat marisijoita. Mikään ei tunnu menevän hyvin. Kaikki on ihan pielessä, ympäristössä, omassa itsessään tai lähimmäisissä. - Hyvin minua.

saattavat taistella hyvän puolesta, mikä ei ole tyypillistä psykopaattisille ihmisille - Omassa harhaisessa maailmassani kuvittelen olevani hyvän puolella kun keuhkoan ihmisoikeusrikkomuksia vastaan.

- Kaiken kaikkiaan voiko sitä joku ihmetellä että kompastun aina uudestaan siihen ajatukseen että mitä helvettiä tässä muutakaan olisi kuin As-piirteinen? Ennen kuin jokunen vuosi sitten aloin asiaa ajatella oletin että olen ilman muuta pääasiassa persoonallisuushäiriintynyt epävakaata mallia, mm. koska isäkin oli "sellainen ylimielinen, omahyväinen ja omaan maailmaansa rajoittunut kusipää". Ja isän äidiltä otettiin osa lapsista pois suvun kasvatettavaksi; tästä naisesta jota en koskaan ole tavannut olen saanut jotenkin sellaisen mielikuvan että hän oli hyvin sisäänpäinkääntynyt ja lapsellinen ihminen, kuulema lähes mykkä. Isä oli pitkään melkoisessa symbioosissa hänen kanssaan siinä missä minä olin äitini kanssa, eli kahdessa polvessa taipumus erittäin tiiviiseen kahdenkeskiseen suhteeseen - kohdallani myös myöhemmässä elämässä koska olen valitettavasti niin parisuhdehakuinen että tuntuu ettei muilla ihmissuhteilla ole oikein merkitystä kuin ainoastaan sillä 1:1 suhteella.

Kyllä minulla varmasti on persoonallisuushäiriöitä, varmaan aika montaakin sorttia, mutta mitä sitten? Tarkoittaako se että en voi olla assi? Tiedän pari ihmistä jotka ovat todella hankalia ja vaikeita ihmisiä ja he kuuluvat autistikirjoon, mutta aina kun he käyttäytyvät kuten käyttäytyvät aletaan arvuuttelemaan että ettei vaan olisi persoonallisuushäiriö taustalla. Mikä tämä p.häiriö on että se on sellainen nykypäivän mörkö, ikään kuin "syntisen leima", jota pitää varoa... Ja vältellä keinolla millä hyvänsä? Noh, itse en sitä välttele väittämällä olettavani olevani assi. Voin aivan mainiosti olla kumpaakin ja kaikkea muutakin, kuten masentunut, ahdistunut jne.

Aika erikoistahan on että pyrin "väkisin" samaistumaan joihinkin ihmisiin joita en voi tippaakaan sietää. Enkä siihen isäänikään olen aina niin lääpälläni ollut. Miksi haluaisin ajatella että meillä molemmilla on ollut sama lanttuvika? Muuta kuin siksi että siltä mielestäni vaikuttaa.

Huomionhakuista p.häiriötä en kuitenkaan omakseni huoli sillä käytännön elämässä en ole sellainen "itsestään toitottaja" kuin netissä.

Nooh.. ei se sinällään vielä mitään tarkoita.. Riippuu äo:sta. Riippuu onko syntynyt sukuun jossa välitetään, onko isä ja äiti elossa, mimmosia ne on, onko perintöjä luvassa, jne..

Moni arkinen ja ihan fyysinen juttu ratkaisee.
Sinä olet persoona, yksilö, jne.
As-piirteisyys ei vielä tee sinusta autistia eikä edes aspergeria muuten kuin piirteisenä. Oot aika tavallisen oloinen nuorimies. Oon tavannut sinut, nou hätä. Jos on joku lukihäiriö tms. niin semmonen voi haitata paljon oppimista mutta jospa sieltä as-piirteistä jokin kompensosis muunsorttista vajavuutta..

Persoonallisuushäiriöinen sinä? Nyt en kyllä ymmärrä.. Ettei vaan ois joku sun lähipiirissäs tai se lekuri joka niin on sanonut? Vai.. diagnopsoidaanko nykyään kaikki nuoret miehet ja nuorukaisoireilut rajatilahäiriöksi jos on inakin mielikuvitusta tjms. ????
Vai mikä sä muka olet?
Ihan hauska ja mukava, jopa hyvännäköinenkin, miellyttävä nuorukainen. Aika hiljainen ja ujo irl. mutta eihän se mikään häiriö ole!!!

_________________
Descartesin virhe

Ok. Kärsit vaan elämäs läpi muita ihmisiä ja mieluusti mahdollisimman vähän niin ehkä se siitä.
Tee valintoja, joiden avulla voit saada omaa aikaa, tehdä asioita itse.. Valitse sellaista mikä ei stressaa..

Ei sitä voi ketään yksityiskohtaisesti summittain neuvoa, tulee pian virheitä.
Kai sä jotain terapiaa saat?!
Vaikkakin, Tampere ja koko Pirkanmaa on neurologisten poikkeavuuksien ja mielenterveyshuollon osalta valtakunnan häpeäpilkku. Ei täällä mitään kuntouteta eikä auteta. Huonommaks vaan menee ja ongelmaisten pitäis itte hoitaa asiansa, kukaan ei auta.

Seurakuntatouhut on pelkkää eheyttämistä ja ymmärtämättömyyttä

Onhan sulla tää TIEDE.fi vertaisryhmä, täällähän kaikki fiksummat vatipäät on!
Että morjensta vaan pöytään!

_________________
Descartesin virhe

Päinvastoin.. kun on autisminkirjoinen tai jotenkin muuten neurologisesti niin oireileva että oireet haittaa selviytymistä ja pärjäämistä se altistaa mielenterveysongelmille.

Puhuuko ammattilaiset sitten aina pesronallisuuden häiriintymisestä vaiko vain poikkeavuudesta? Eiköös nykyään se leimaaja liene joku höpöpuhuja, joko itse ongelmainen liiottelemassa ja dramatisoimassa tai sit joku muu, tuskin ammattilaiset, neurologit ja psykiatrit toitottaa häiriintymisestä.

Draamat.. kyllähän ne ykstoikkoista olemista maustaa. Luov uutta! Sitähän se..
Sanovat taiteellisuudeksikin mutta onko sitä.. dramaattisuus.. kait se jotenkin taiteelliseen persoonallisuutteen kuuluupi? Tietyntyyppiseen taiteellisuuteen, tietyntyyppiseen taidesuuntaan. Onhan sitä minimalismiakin..

_________________
Descartesin virhe

Onko jotain kytättävää? Rastat? Pujoparta? Hakaristi poskessa?

_________________
edit: käännetty ¿ oikein päin
-------------------------------------
Hiilinieluexpertti. Antiteesitehtailija.

Joitakin vuosia sitten tunsin sellaisen naisen joka tuli aina kauhealla tohinalla myöhässä paikalle, ja häneltä sitä juttua piisasi - jopa enemmän kuin itseltäni täällä netissä. Itseasiassa kukaan muu ei saanut suunvuoroa lainkaan. Hän myönsi suoraan että oli elämässään pyrkinyt teatraaliseen, glamoröösiin vaikutelmaan, ja oli mm. hankkinut silmälasit vain koska ne näyttivät kasvoilla hyvältä, mitään oikeaa tarvetta hänellä ei niihin siis ollut. Elämä oli kulunut juhlissa juostessa ja muotivaatteet oli aina päällä. Kuuluisuuksiakin kuului tuttavapiiriin. Jos minulta olisi kysytty että mikä häiriö hänellä on, olisin varmaan vastannut että huomionhakuisuuden häiriö. Ja kuitenkin hän oli viralliselta diagnoosiltaan bipolaari, muista diagnooseista en tiedä.

Kun muistan miten ahdistuneeksi me muut koimme olomme tämän staran läsnäollessa, ymmärrän että on ärsyttävää että joku ihminen vaatii kaiken huomion itselleen. Ja juurikin siksi itse loukkaannuin perin juurin kun esiintymistäni netissä epäiltiin merkiksi huomionhakuisesta pers.häiriöstä. Mutta pelkän tunteilun ohella tarpeessani saada joku asia tongittua juuriaan myöten on omalta osaltani kyseessä jonkinlainen pakkomielle että on saatava tietää totuus hinnalla ja millä hyvänsä, ja asiat on osattava kertoa sellaisina kuin ne oikeasti ovat. Ja siinähän sitä kerrottavaa sitten riittää. Itsensä tonkiminen on kokopäivätyötä.

Häiriö, poikkeavuus... Onhan näitä nimikkeitä. Olisi ehkä parempi minullekin etten olisi koskaan kiinnostunut sellaisesta asiasta kuin ihmismieli. Saattaisin olla paljon onnellisempi ilman tarvetta tonkia syntyjä syviä ja raportoida löydöksistään. Tai sitten pitäisi vain ohjata tämä pyrkimys toiseen suuntaan. Koska en tule hullua hurskaammaksi itseäni tutkiessani ja toiset(kin) ihmiset kokevat loukkaavana jos heitä aletaan analysoida, niin parempi olisi että kuvittelisin päästäni mielikuvitusolentoja joiden sielunelämää voisin vatvoa reippaasti suuntaan jos toiseenkin.

Kyllä. tiäremiäs. Sinulla on Aspergerin syndroomaan viittaavia piirteitä. Tosin, kaikki kriteerit eivät kohdallasi täyty, kuten ei minullakaan.

Oma diagnoosini on psykoosipiirteinen persoonallisuus Aspergerin piirteillä höystettynä + pakko-oireet.

Koetan kääntää: Sulla on siis voimakas taipumus eristäytyä muista ihmisistä ja toi taipumus on niin voimakas, että se on estänyt sua toteuttamasta sun muita, tavallisempia puolias ittsestäs (= eristäytyvä persoonallisuus) ja aiheuttaa siksi sulle itselles kärsimystä ja haittaa. Muut ihmiset kokee sut ilmeisesti paljon mukavampana ja "tavallisempana" kuin ite uskot.

Tuota taipumusta selittää osaltaan se, että sulla on vähän samantapaisia, ihan neurologisperäisiä vaikeuksia hahmottaa muita ihmisiä ja ihmisiin liittyviä hommeleita kuten asseilla yleensä. Noita hahmotusvaikeuksia ei ole kuitenkaan niin paljon, että sua voitaisiin varsinaisesti nimittää assiksi (= asperger-piirteinen)

Eli: et oo hullu, et edes psyykkiseltä tasapainoltasi häiriintynyt, vaan sä vaan satut olemaan semmonen, että ihmisten väliset jutut on sulle aina ollu keskimäärästä vaikeampia ja siksi sä eristäydyt muista niin paljon, että siitä on tullu sulle tapa.

Ihan "hyvä" diagnoosihan toi on. Sulle sopisi varman semmoinen kuntoutus, että ihan älyllisesti ja harjoittelemalla opiskelisit muiden seuran sietämistä ja sosiaalisisa kuvioita. Paremmin siis toimintaterapiaa kuin mitään psykojuttuja.

_________________
Mummo oli pullanpehmeä ja sylinlämmin. Sophia ei.