KESKUSTELU

Nykyään aspergerin oireyhtymän katsotaan olevan osa autismin kirjoa. Siitä löytyy yhtäläisyyksiä autismiin, mutta myös eroavaisuuksia. Erot tulevat esiin ainakin sosiaalisessa kanssakäymisessä, mutta yhteistä molemmille ihmistyypeille on se, että heillä on ongelmia tällä elämän osa-alueella.

Pakko-oireet ovat kohtuu yleinen liitännäisoire aspergerin oireyhtymästä kärsivillä ihmisillä.



Empaattisuus hyvin todennäköisesti näyttelee vähemmän merkittävää osaa näiden ihmisten kokemusmaailmassa. Toki se on tärkeää huonoilla hetkillä, mutta hyvin moni tällainen ihminen kasvaa koko elämänsä ajan syrjinnän kohteena. Eivät sellaiset ihmiset kovin herkällä masennu, mutta jos masentuvat, niin silloin on tietysti tärkeää saada muiden aito hyväksyntä.



Sepä se. Neurotyypillisten oma epävarmuus ja empaattisuus pakottaa heidät etupäässä projektoimaan, jolloin on hyvin todennäköistä, että he epäonnistuvat kommunikaatiossa autistisen ihmisen kanssa. Siksipä esimerkiksi psykoterapia toimii joidenkin liitännäisoireiden hoitamisessa, mutta ei itse sairauden, johon ainoastaan lääkkeet tehoavat.

Toisaalta itse en usko siihen, että autistisia ihmisiä häiritsee leimaantumisen pelko samassa määrin kuin neurotyypillisiä ihmisiä.

Siis tää autismin kirjohhan on hyvin laaja-alainen ja kaiketi siellä toisessa reuna-alueella on asperperpiirteiset, joilla varmaan se leimaavin piirre on empatia-alueella ja sosiaalinen käytöksen kömpelyyten johon liiittynee empatia tai sanoisko yleisemmin"tilannetunne" jolloin se sosiaalisen tilanteen "epäselvyys" luo sitä kömpelyyttä. Lisäksi luulen että ainakin serotoniin on AS-ihmisillä vahvaa eli he ovat "onnellisia" tyytyväisiä, energia ja nauravakin.

Itse koen olevani myös jollain lailla autismin kirjon akselilla ja perusteluni voisi olla "introverttiys", herkkyys, passiivisyys ja ihan uutena huomioina että myös tietyt metabolia-ongelmat tai herkkyydet esim sokeri (ja maito, vilja?). Varmaan juuri metabolia ongelmista johtuen en ole energinen ja reipas kuin joskus, enkä myös ihan suoraan allekirjoita AS-piirteitä ainakaan tunne-elämän asitimisen suhteen, mutta muuta tunneelämän epätasapainoa on kyllä em. herkkyys ja metabolian seuraukset?

Mielenkiintoista.

Joo, ei se käsittääkseni ole lainkaan epätavallista, että epätavalliseen neuroverkon virittymiseen liittyisi myös fyysisiä ongelmia. Vaikka fyysiseen jaksamiseen liittyvät ongelmat pystyisikin elämäntapamuutoksilla eliminoimaan, niin nuo sosiaaliset ongelmat jää autisminkirjoisella siitäkin huolimatta. Siitä sosiaalisesta lahjattomuudesta yleensäkin voi johtua se, että ei edes aluksi kiinnitä sellaisiin ongelmiin paljoa huomiota, jos esim. kroppa on oikutellut myös melkein puolet elämästä milloin milläkin tavalla.



Tarkennetaanpa tätä aiempaa hourailua siten, että varsinaista autismia ei siis voi parantaa mitenkään, mutta toki siihen liittyviä liitännäisoireita voidaan hoitaa lääkkeillä ja psykoterapialla.

Ja ravitsemuksellla, se metabolia.

Sosiaalisuuteen liittyy myös jaksaminen, jos ei voi hyvin, ei ole energiaa, niin tietenkään jaksa olla sosiaalinen, pitää yllä sosiaalista verkkoa.

Autismin kirjon asperger-piirteisillä on energia ja vahvaa (itsevarmaa) hyvää oloa mutta heillä usein on "seinä edessä" kun ei ole niitä tunne-elämän aisteja (empatia, tilannetunne jne) niin kömpelöksi menee sosiaalinen elämä.

Kyllä autistinen kykenee empatiaan. Empatia on pitkälti opittua (varmaankin toisen tason, jos käyttää Batesonia)

Siis autismin kirjo on laaja-alue jossa, kuten sanoit on kirjoon kuuluvia, joilla on empatia-kyky ja luulen itsekin johonkin kohtaa ko. kirjoa kuuluvani ja omaan empatia taidon jos viitsin sitä käyttää?

Mikäli autismikirjossa ongelmana on se että aivot toimivat tavallaan yliteholla (hermosolujen välillä on liikaa yhteyksiä), voisi ajatella että liian voimakkaat tunteet aiheuttavat helposti kuormittumista ja täten tunne jää pois koska asianomainen ei "jaksa" kokea sitä. Joillekin ihmisille on aika helppoa tunteilla milloin mistäkin asiasta, mutta assin tunteet saattavat olla niin voimakkaita että silloin kun hän niiden valtaan joutuu, on se jo mielenvikaisuutta lähellä koko tilanne. Masennus on yksi tapa ennaltaehkäistä tunteen valtaan joutumista. Kun ei jaksa, niin ei tunne.

Toisaalta jos yksilöllä on taipumusta loogisuuteen (mikä ei suinkaan ole jokaisen ihmisen ominaisuus lähimainkaan), hän voi ikäänkuin alitajuisesti järkeillä ettei ole mitään pointtia alkaa tunteilemaan sellaisen asian johdosta jolle ei mahda mitään, tai mikä ei mitenkään kosketa omaa itseä. Jos esim. läjä suomalaisia kuolee tsunamissa ja on "maansuru", niin mitä sitten koska yksikään noista kuolleista ei sattunut olemaan oma omainen eikä tuttava?

Asiallista geenitietoa autismista
http://www.tiede.fi/artikkeli/1014/auti ... psit_#1014
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/omim -> autism

Äidin altistumisen raskausaikana tietyille palonestoaineille on todettu aiheuttavan lapsella autismia:

http://en.wikipedia.org/wiki/Flame_retardants
http://www.huffingtonpost.com/dr-dougla ... 04974.html