Hulluuden historia - tarinoita suomalaisesta hulluudesta

Electric shadow · **Liittynyt:** La Helmi 14, 2009 9:27 pm **Viestit:** 4847

väläys kirjoitti:

Electric shadow kirjoitti:

väläys kirjoitti:

...vaan yleensä suomalaisen kulttuurin tavasta käsitellä henkisiä ongelmia.

Miksi kansallistat lobotomian Suomeen? Sehän oli länsimaisten sivistysvaltioiden yksi "hoitomuoto", joka apinoitiin tänne suuren maailman mallin mukaan?

Lobotomia ei ole ainut hoitomuoto psykiatriassa, joka lähtee ajatuksesta, että psyykkisiin ongelmiin auttaa joku " tekninen" ratkaisu. Samaa ajattelua edustaa se, että kaikenlaisia ihmisen elämään kuuluvia ongelmia ja kokemuksia voisi parantaa lääkkeillä. Nykyään tämä ajattelu näkyy ylilääkitsemisenä, kun medikalisoidaan asioita, jotka eivät ole sairautta ensinkään. Sairaudella tarkoitan nyt fysiologisia sairauksia, jollaisina ei voi pitää esim. elämänkriisejä, ihmissuhdevaikeuksia, kiusaamista tai muita olosuhteiden aiheuttamaa henkistä pahoinvointia.

Lobotomiaa käytettiin paljon myös angloamerikkalaisissa maissa, mutta niissä on myös vahva keskustelukulttuuri ja sen tukemana syntynyt terapiakulttuuri. Suomessa puhumattomuus ihmissuhteissa on edelleen ongelma ja ehkä vielä enemmän kuuntelemattomuus.

Olet hieman epälooginen nyt. Ei kai nuo kulttuurierot selitä mennyttä Suomalaista käytäntöä, ellei samankaltaisuuskaan selittänyt. Ja jos angloamerikkalainen keskustelukulttuuri olisi tässä mielessä parempi, ei kai siellä lobotomia olisi ollut yleinen?

Käsittääkseni Suomessa on nykyisin myös terapia ensisijaisena, mutta olen kuullut melkoisesta mielivallastakin mielenterveyspotilaita kohtaan. Tiedä sitten. Toivottavasti parempaan ollaan menossa. Kukaan meistä ei voi olla varma terveydestään millään tasolla.

CE-hyväksytty · **Lähetetty:** La Joulu 17, 2011 12:12 am

Bushmaster kirjoitti:

On se ajatusmalli aika vahvasti tännekin rantautunut, että kun on leikisti paha olo, mennään itkemään lääkärille, joka määrää nappulapurkin, jolla saadaan pää sekaisin ja sitten kerjätään sympatiaa muilta "kun mulla on kaikki niin vaikeaa ja masentaa enkä jaksa tai viitsi tehdä mitään ja blaablaah".

Lehdestäkö luit vai työkaverilta kuulit?

Urho · **Liittynyt:** Ke Huhti 06, 2005 1:35 pm **Viestit:** 316

Lobotomia-dokkari oli aika synkkää katseltavaa, joo . . .

Ihan tuli lisänä mieleen nämä Ruotsin valtion toteuttamat munanjohdin-amputaatiot ja Suomen oma Seilin saari 'mielisairaille' naisille . . ja niin, oliko se Jerseyn saarella paljastunut lastenkoti...
Hyi stna sentään, kyllä se on ihminen ihmiselle susi, eikä kukaan/mikään muu.

Tosin oman aikansa lapsiahan nämä 'lobbaajat' olivat, kun luulivat oikeasti että tällainen aivo-amputaatio toisi jotain hyvää potilaille. Sinuhehan oli muinaisen Egyptin kallonporaaja, liekkö lobotomian keksineen portugeese Monizin (Nobel 1949!), aiheperusta?

Shriek · **Liittynyt:** Ti Kesä 26, 2007 2:09 pm **Viestit:** 6624

Claes Andersson puhuu psykoterapian tärkeydestä lääkehoitojen rinnalla sarjan viimeisessä osassa. Hänen puheesta päätellen suomessa on vallalla ilmapiiri, jossa sairauden fenomenologia halutaan lakaista maton alle. Ihmiset eivät siis pohjimmiltaan tahdo ymmärtää poikkeavuutta, vaan ongelmanratkaisukeinoksi halutaan ottaa täysin tekninen lähestyminen tai asian sokea hyväksyminen ts. luopuminen diagnooseista.

http://areena.yle.fi/audio/1326104711692

Sophia · **Liittynyt:** Pe Helmi 19, 2010 6:14 pm **Viestit:** 1664

Shriek: joo, minustakin Andersson toi esille tärkeän pointin. Ihminen on aivokemiaa, mutta aivokemia ei tee ihmistä.

Aivan mahdottoman hyvä sarja, pitää laittaa Yleen kiitosviesti. Kuunnelkaa ihmeessä kaikki palstalaiset Ylen Areenasta sarja kokonaisuudessaan ja esittämisjärjestyksessä. Jospa silloin Marko Hamilo ja muut psykoterapiaan kovapintaisesti suhtautuvat oppisivat, että (erityisesti psykiatriassa) ei ole yhtä
totuutta, yhtä kuvausjärjestelmää eikä yhtä hoitoa, spag.hirv. kiitos!

Kaikki virtaa, koostuu, hajoaa ja saostuu uudelleen, elämässä ja sen ymmärtämisyritysessä.

jees · **Liittynyt:** Ti Joulu 29, 2009 4:26 pm **Viestit:** 8653

CE-hyväksytty kirjoitti:

Bushmaster kirjoitti:

On se ajatusmalli aika vahvasti tännekin rantautunut, että kun on leikisti paha olo, mennään itkemään lääkärille, joka määrää nappulapurkin, jolla saadaan pää sekaisin ja sitten kerjätään sympatiaa muilta "kun mulla on kaikki niin vaikeaa ja masentaa enkä jaksa tai viitsi tehdä mitään ja blaablaah".

Lehdestäkö luit vai työkaverilta kuulit?

Ikävä kyllä tossa on totuuden siemen. Diagnooseista on tullut brändejä. Ne oikeuttavat ymmärtämisen sijaan.

Rousseau · **Liittynyt:** Pe Marras 13, 2009 5:11 pm **Viestit:** 7267

Masennuksen suhteen

Silloin jo ihmeiden aika olisi meneillään jos terve/normaali/tavis mitenkään voisi ymmärtää miltä sellainen tuntuu että koko elämä tai olemassaolo aukenee edessä kuin suurena mustana aukkona, paljaana singulariteettina.

Se että elämästä puuttuu merkitys tai tarkoitus ei ahdista kaikkia. Jotkut ovat aivan tyytyväisiä saadessaan jokapäiväisen minkä-hyvänsä, kuka mitäkin sitten joka päivä haluaakaan.

Jos ei ymmärrä, on sekin jo jotain että antaa edes oikeuden olla olemassa tai jopa pyrkii päästämään päävammaisia vähän helpommalla. Ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu. Ei minun mielestäni kaikkien tarvitse tajuta miltä tuntuu olla mielenterveysongelmainen. Kunhan ei räi päin naamaa eikä houkuttele saunan taakse ammuttavaksi.

Tai väitä että teeskentelee. Ei sitä noin vain teeskennellä sitä vihaa ja inhoa mitä omaa itseä kohtaan tuntee ja olettaa muidenkin tuntevan.

KESKUSTELU

Hulluuden historia - tarinoita suomalaisesta hulluudesta

Paikallaolijat