KESKUSTELU

Perinteisissä uhkapeleissä ruletti, blackjack, arvonta jne pelaaja ei voi voittaa pidemmän päälle, koska muuten kenenkään ei kannattaisi pitää kasinoa tai arvontaa yllä. Pokerissa jossa pelataan toista pelaajaa vastaan voit olla fiksumpi ja siksi voittaa, mutta todennäköisyyttä vastaan ei voi voittaa. Miksi ihmiset sitten pelaavat? Älykäs ihminenhän tietäisi, ettei pelaaminen kannata. Tällöin jokainen las vegasin asiakas ja lottoaja on pakosta tyhmä tai tekee valinnan tavoitellakseen mitä? Mitä kiksejä voiton mahdollisuudesta saa niin paljon, että se ohittaa järjen?

Hyvän peli häviäminen ei harmita. Paskan pelin häviäminen harmittaa, varsinkin jos on itse virheen tehnyt.

Ihminen hakee jännitystä ja voiton tunnetta. Kaikki harrastukset maksavat. Niin myös uhkapelaaminen voi maksaa. Siltikin ihminen hakee kokemuksia. Pidemmän päälle todennäköisyyttä vastaan ei voi voittaa, mutta hävittyäsi satasen pitkällä tähtäimellä ja saamalla siitä kerralla 80 takaisin hetkessä, luo hyvää tunnetta, vaikka sen valheelliseksi tietääkin.

Todennäköisyyksiä vastaan pelaaminen antaa kokemuksia. Häviön tai onnistumisen.

Jos otetaan voiton todennäköisyyden lisäksi huomioon voiton odotusarvon keskihajonta, niin se tarkoittaa sitä, että lähes kaikki käyvät voiton puolella.

Fiksut lopettaa, 95% jatkaa.

Mitähän ***** typeryyksiä täällä taas kysellään? Lottoa pelataan siksi(*) että se on ainoa mahdollisuus tavalliselle ihmiselle päästä kiinni isoihin rahoihin. Todennäköisyydellä ei ole asian kanssa yhtään mitään tekemistä.

(*) Tai siis minä ainakin, onhan niitä kaikenmaailman idioottejakin lottoajia, joista todistaa ne älyttömät LottoPlus-voittoluokat.

Mikäs se jännitys sitten oikeastaan on? Adrenaliinia? Miksi juuri pelin kautta, kun voisi sitä samantien hypätä laskuvarjolla tai mitä tahansa muutakin? Mihin ihminen tarvitsee jännitystä? Vai onko kyse jostain maskuliinisesta paremmuuden osoittamisesta voittamalla?

Lottoamisessa mahdollisuus ei tosiaan ole kovin kallista. Mutta sitten taas voittajat eivät ole tainneet osata tehdä rahoillaan mitään voiton jälkeen. Joten.. Onko mahdollisuus merkittävämpi kuin itse voitto? Miksi?

Lähes kaikki käyvät voitolla.. eikö silti melkein mistä vaan saa parempaa tuntipalkkaa (ja elämyksiä) kuin hedelmäpelistä?

Meidän geeneihin sisäänrakentunut malli.

Ihminen (kaikki eläimet) on täällä pelkästään sen takia, että haluamme ja osaamme ottaa riskejä. Yksilö ehkä useinkin häviää, mutta geneettinen populaatio hyötyy.

Ittelläni kävi kerran niin, että menin seuraamaan kaveriani, joka pelasi rulettia. Tuijotin sitä pelilautaa ihmeissäni ja kummastelin, miksi ihmiset sijoittavat moiseen rahojaan kun voittaminen vaikutti niin epätodennäköiseltä. Sitten äkkiä yksi numero pöydässä alkoi vilkkua silmissäni. Siis ihan oikeasti. Laiton sen numeron päälle muutaman markan rahaa. Ja se kuula osui sille. Ja voitin satkun. Ja dokasin sen onnessani.

Sitten pari viikkoa myöhemmin sain opintolainan ja nostin muutaman satkun ja menin todella polleena rulettipöytään odottamaan vilkkumisia. Viiden minuutin kuluttua olin hävinnyt kaiken. Kyllä vitutti.

Peliriippuvuuden hoidosta lääkkeillä on saatu Suomessa lupaavia tutkimustuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa alkoholismin hoidossa käytetty opiaattisalpaaja muun muassa vähensi pakonomaista pelihimoa ja kohensi mielialaa.
Tutkimuksessa oli mukana vajaat 40 patologisesti peliriippuvaista. Tutkimuksen aikana pelihimo väheni kahdella kolmasosalla heistä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... 02/1058130

Grant J, Potenza M, Hollander E, Cunningam-
Williams R, Nurminen T, Smits G, Kallio A. Multicenter
investigation on the opioid antagonist nalmefene
in the treatment of pathological gambling. Am J
Psychiatry 2006; 163: 180–1.

Dopamiinilla keskeinen rooli pelihimossa

Uhkapelihimo kuuluu impulssikontrollihäiriöihin. Tyypillistä niille on pakonomainen ja hallitsematon toiminta, jolle ei ole järkiperäistä syytä. Toiminta vahingoittaa yleensä itse pelaajaa sekä muita ihmisiä. Pelihimossa esiintyy toistuvia uhkapelijaksoja. Se alkaa miehillä usein varhaisaikuisiässä ja naisilla myöhemmin. Patologinen pelihimo tulee erottaa sosiaalisesta pelaamisesta (3).
Syitä peliriippuvuuteen ei vielä täysin tunneta (2006), mutta esimerkiksi aivojen palkitsemisjärjestelmässä on havaittu samankaltaisia
häiriöitä kuin huumeiden käyttäjillä.

Aivojen välittäjäaineista dopamiinilla on pelihimossa ilmeisesti keskeinen rooli, ja se aktivoituu samoin mekanismein kuin muissakin addiktioissa. Uhkapelihimolla ja alkoholismilla on osittain sama geneettinen tausta. Kiintoisa havainto onkin, että peliriippuvaisista peräti 20–50 prosentilla on myös alkoholiriippuvuus. Pelihimo on harvoin yksittäinen oire: siihen liittyy usein myös muita mielialaoireita (4, 5).
Vaikka peliriippuvuuden taustalla on yleensä erilaiset geneettiset ja psykososiaaliset syyt, voi yhtäkkiä iskevän pelihimon taustalta löytyä myös lääkitys -->

Pelihimo ja Parkinsonin tautilääkitys (dopamiiniosaston pysyvä vaurio)
http://www.kuopionlaakeinformaatiokesku ... ys2-08.pdf

Toive äkkirikastumisesta, sehän se.

Mitenhän asia on,

Am J Psychiatry. 2006 Feb;163(2):303-12
RESULTS: Estimated regression coefficients showed that the 25 mg/day and 50 mg/day nalmefene groups had significantly different scores on the Yale-Brown Obsessive Compulsive Scale Modified for Pathological Gambling, compared to the placebo group. A total of 59.2% of the subjects who received 25 mg/day of nalmefene were rated as "much improved" or "very much improved" at the last evaluation, compared to 34.0% of those who received placebo. Adverse experiences included nausea, dizziness, and insomnia. CONCLUSIONS: Subjects who received nalmefene had a statistically significant reduction in severity of pathological gambling. Low-dose nalmefene (25 mg/day) appeared efficacious and was associated with few adverse events. Higher doses (50 mg/day and 100 mg/day) resulted in intolerable side effects.

Hyvin näyttää tarinan^ mukaan toimivan..

5.12.2006
Biotien nalmefeeni ei kliinisissä tutkimuksissa erottunut lumelääkkeestä.

Biotien Pohjois-Amerikan lisenssikumppani Somaxon julkisti tänään tuloksia vaiheen 2/3 kliinisestä tutkimuksesta nalmefeenilla, Biotien opioidireseptorisalpaajalla.

Tutkimuksessa selvitettiin 20 mg and 40 mg nalmefeeniannosten tehoa ja turvallisuutta sairaalloisesta pelihimosta kärsivillä potilailla.

Kumpikaan nalmefeeniannos ei ensisijaisella tehomuuttujalla arvioituna eronnut tilastollisesti merkitsevästi lumelääkkeestä. Kummallakaan annoksella ei myöskään saavutettu tilastollisesti merkitseviä eroja lumelääkkeeseen verrattuna toissijaisissa tehomuuttujissa.

Somaxon aikoo arvioida tutkimuksen tuloksia tarkemmin yhdessä Biotien kanssa. Somaxon aikoo myös arvioida jo aiemmin julkistettuja tuloksiaan nalmefeenin käytöstä nikotiiniriippuvuudessa ennen kuin nalmefeeniohjelman tulevaisuudesta tehdään johtopäätöksiä.
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/article26121.ece

16.2.2010
Opiaatinsalpaajat vaikuttavat lupaavalta peliriippuvuuden hoitomuodolta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti vuoden 2009 aikana pilottitutkimuksen, jossa selvitettiin alkoholismin hoidossa käytetyn opiaattisalpaaja naltreksonin tehoa patologisen rahapeliongelman hoidossa.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=22018

Kyseessä on näköjään eri mömmö kuin mtv3-uutisessa kerrottu naltreksoni.

Luultavasti pelihimo on pelkkää D-vitamiinin puutetta?

Pelaaminen on/oli mukavaa, varsinkin sökö ym. älylliset (rahat pois tyhmiltä) pelit. Ei semmoista tunnetta saa muuten kuin pelaamalla.

Eikä ihminen (mies yleensä) elämässään voi muistaa kuin yhden naisen, pari hienoo hevosta ja muutaman korttipöydän.

Elämä on

Pelaan vain pelejä, joissa samalla panoksella on jokaiselle pelaajalle sama voiton todennäköisyys. Eli ei mitään pokereita.

Hedelmäpelin pelaaja ei siis ole pelkästään tyhmä vaan myös narkkari. Miksei samantien pykätä pelikoneiden viereen heroiini automaattia? Elämysten laatu ainakin parantuisi.

Eikös pelaaminen ole ollut kiellettyäkin? Milloin viimeksi?

Perustuuko tietokonepelit samaan addiktiomekanismiin? Pakko voittaa vaikka panoksena ei olekaan mitään.

Pakko päästä seuraavalle levelille ja nopeammin kuin pelikumppani.

Loton pelaaminen on ihan järkevää, vaikka siinä todennäköisyyttä vastaan pelataankin. Se on käytännössä ihan sama onko mahdollisuus voittaa 1/1 000 000 vai 1/10 000 000 osuu jos osuu

Pokeri sökö yms. on sitten se kaksiteräinen miekka, jossa tuurilla on lyhyessä juoksussa todella suuri merkitys ja sitä kumpi on parempi pelaaja ei voi luotettavasti mitata lyhyellä aikavälillä. Pitkässä juoksussa rahat päätyvät paremmalle pelaajalle vääjäämättä.

Pahimpia ovat hedelmäpelit ja muut automaatit. Palautusprosentti pöyrii 90 prosentin tietämillä riippuen pelistä, eli teoriassa häviät kymmenesosan panoksestasi jokaisella kierroksella. Lisäksi näitä pelejä pelatessa peliriippuvaisilla on tapana ajautua jonkinlaisen psykoosiin he tietävät, että ei ole mitään mahdollisuutta voittaa omiaan takaisin, mutta aistit turtana pelataan niin kauan kun taskunpohjalla on rahaa, hälläväliä periaatteella. Silloin kyse ei ole enää jännityksen hausta, vaan todellisesta sairaudesta samala periaatteella kuin alkoholismi.